Ero sivun ”Pyhäjärvi Ul” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
korj. Wikipedian ilmoittama ref-virhe! |
kirjallisuutta: paikallishistoria 1992 |
||
Rivi 50: | Rivi 50: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
== Kirjallisuutta == |
|||
*Aalto, Seppo & Rentola, Kimmo: ''Karkkilan eli Högforsin ja Pyhäjärven, entisen Pahajärven ihmisten historia''. Karkkilan kaupunki, 1992. ISBN 951-96541-0-0. |
|||
{{Uusimaa}} |
{{Uusimaa}} |
Versio 13. joulukuuta 2017 kello 15.28
Pyhäjärvi Ul | |
---|---|
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Karkkila |
|
sijainti |
|
Lääni | Uudenmaan lääni |
Maakunta | Uudenmaan maakunta |
Kuntanumero | 627 |
Perustettu [1] | 1867 |
Liitetty | 1969 |
– liitoskunnat |
Karkkila Pyhäjärvi Ul |
– syntynyt kunta | Karkkila |
Pinta-ala |
km² [2] (1.1.1968) |
– maa | 221,7 km² |
Väkiluku |
3 410 (1963) |
– väestötiheys | 15,38 as./km² |
Pyhäjärvi Ul oli Uudellamaalla sijainnut Suomen kunta. Nykyisin alue on osa Karkkilan kaupunkia. Kunnan nimen lopussa ollut tunnus Ul tarkoittaa Uudenmaan lääniä, sillä Suomessa oli ennen myös kaksi muuta Pyhäjärvi-nimistä kuntaa: Pyhäjärvi Ol. Oulun läänissä sekä Pyhäjärvi Vpl Viipurin läänissä.
Pyhäjärven naapurikuntia olivat Karkkila, Vihti, Loppi, Tammela ja Pusula.[3].
Historia
Pyhäjärven alue kuului 1300-luvulla Janakkalan ja Lohjan seurakuntien raja-alueeseen. Vuonna 1507 Pyhäjärven alue tuli kuulumaan Lohjan seurakunnasta erotettuun Vihdin seurakuntaan.[4]
Pyhäjärvestä tuli Vihdin seurakunnan kappeliseurakunta vuonna 1654.[4] Paikkakunta tunnettiin alkujaan Pahajärvenä. Nimi vakiintui Pyhäjärveksi 1600-luvun lopulla tai 1700-luvulla.
Pyhäjärvestä päätettiin muodostaa itsenäinen seurakunta keisarillisen senaatin päätöksellä vuonna 1861, mutta ero toteutui vasta 1869.[4] Vuoden 1865 kunnallisasetuksen perusteella Pyhäjärvi aloitti toimintansa kuntana vuonna 1868.[1]
Pyhäjärven keskustasta muodostettiin Karkkilan kauppala vuonna 1932.[1] Pyhäjärven kunta liitettiin Karkkilan kauppalaan vuonna 1969.[1] Kunta ja kauppala olivat tähän asti kuuluneet Pyhäjärven seurakuntaan, jonka nimi vaihtui kuntaliitoksen yhteydessä Karkkilan seurakunnaksi.[4] Kauppalasta tuli kaupunki vuonna 1977.[1]
Tunnettuja pyhäjärveläisiä
- Lauri Aho, Helsingin kaupunginjohtaja
- Jorma "Joppe" Karhunen, taistelulentäjä
- Kaj Kunnas, urheiluselostaja
- Kalevi Olin, kansanedustaja
- Valto Olenius, seiväshyppääjä
- Rainer Virtanen, kansanedustaja
- Viljo Virtanen, kansanedustaja, ministeri, kaupunginjohtaja ja maaherra
Kylät
Vaskijärvi, Ahmoo, Tuorila, Karkkila, Vattola, Haavisto, Vuotinainen, Järvenpää, Siikala ja Nyhkälä.
Lähteet
- ↑ a b c d e Tommi Kuutsa: Lukuja Karkkilan historiasta Karkkilan kaupunki. Viitattu 23.1.2008.
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1968 (PDF) (sivu 12) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Suomi Finland yleiskartta 1:400 000, s. 32–33. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1950.
- ↑ a b c d Seurakunnan historia lyhyesti Karkkilan seurakunta. Viitattu 23.1.2008.
Kirjallisuutta
- Aalto, Seppo & Rentola, Kimmo: Karkkilan eli Högforsin ja Pyhäjärven, entisen Pahajärven ihmisten historia. Karkkilan kaupunki, 1992. ISBN 951-96541-0-0.