Tärkeimmät julkiset lokit
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Tämä on yhdistetty Wikipedian lokien näyttö. Voit rajoittaa listaa valitsemalla lokityypin, käyttäjän tai sivun johon muutos on kohdistunut. Jälkimmäiset ovat kirjainkokoherkkiä.
- 28. heinäkuuta 2024 kello 12.36 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Biomateriaalit (Ak: Uusi sivu: '''Biomateriaalit''' ovat materiaaleja, joista voidaan tehdä aineita tai laitteita, jotka liittyvät biologiaan. Joitakin hyödyntää voidaan eliöiden kudoksien hoitamisessa. Ne ovat alunperin biologisia ja joitakin käytetään biologisina, mutta osa niistä tehdään synteettisiksi. Synteettiset biomateriaalit voivat olla keraamisia, komposiitteja tai ne voivat sisältää polymeereja. Biomateriaaleissa käytetään my...)
- 27. heinäkuuta 2024 kello 09.22 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Glykolieetteri (Ak: Uusi sivu: '''Glykolieetteri''' on orgaaninen liuotin. Glykolieettereitä käytetään glykoliestereiden tavoin lakoissa, maaleissa, painoväreissä, puhdistusaineissa, lattiavahoissa ja lentokoneiden polttoaineissa. Niiden haihtuvuus on vähäisempää kuin monilla alifaattisilla ja aromaattisilla hiilivedyillä. Ne voivat imeytyä ihon läpi elimistöön. Niistä jotkut ovat lisääntymisterveydelle haitallisia.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https:...)
- 26. heinäkuuta 2024 kello 08.38 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Metyylietyyliselluloosa (Ak: Uusi sivu: '''Metyylietyyliselluloosa''' (etyylimetyyliselluloosa) (E-koodi E 465) on selluloosan yhdiste, joka on eetterimuodossa ja jossa on etyyli- ja metyyliryhmiä. Sen kemiallinen kaava on CH<sub>2</sub>-CH<sub>3</sub>. Se on väriltään valkoista, kellertävää, harmahtavaa. Se on hajutonta ja mautonta ja rakenteeltaan kuituista rakeista jauhetta. Se turpoaa veteen liuetessa, jolloin liuos on kolloidinen. Tämä liuos on opaalinhohtoinen ja viskoosinen. Metyylietyylisel...) Merkkaus: Linkki täsmennyssivulle
- 25. heinäkuuta 2024 kello 15.09 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Hydroksipropyyliselluloosa (Ak: Uusi sivu: '''Hydroksipropyyliselluloosa''' (E-koodi E 463) on selluloosayhdiste, jota esiintyy luonnossa kasveissa. Sitä voidaan valmistaa myös kemiallisesti lisäämällä selluloosamolekyyliin hydroksipropyyliryhmiä. Hydroksipropyyliselluloosa on vesiliukoinen. Sen liuos on väritön, kirkas ja viskoosinen. Hydroksipropyyliselluloosaa käytetään elintarvikkeissa, kosmetiikassa ja lääkkeissä. Se toimii sakeuttamis-, stabilointi- ja sideaineena.<ref>{{Verkkoviite| Osoite =...)
- 25. heinäkuuta 2024 kello 14.37 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Hydroksipropyylimetyyliselluloosa (Ak: Uusi sivu: '''Hydroksipropyylimetyyliselluloosa''' (E-koodi E 464) on selluloosajohdannainen polymeeri. Se on jauhe, joka on väriltään valkoinen tai luonnonvalkoinen. Se on hajuton, mauton ja ioniton. Sitä käytetään monipuolisesti lääke-, kosmetiikka- ja elintarviketeollisuudessa. Sen käyttötarkoituksia ovat sakeutus, emulgointi, stabillointi, suspendointi ja kalvon muodostaminen. Lääketeollisuudessa sitä käy...)
- 24. heinäkuuta 2024 kello 16.15 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Metyyliselluloosa (Ak: Uusi sivu: '''Metyyliselluloosa''' (E-koodi E 461) on selluloosajohdannainen. Sitä käytetään lääke-, kosmetiikka- ja elintarviketeollisuuden raaka-aineena. Se on vesiliukoista jauhetta, se on väriltään valkoista, hajutonta ja mautonta. Kuumassa vedessä siitä tulee geeliä. Sitä saadaan kasveissa esiintyvästä selluloosasta käsittelemällä sitä alkalilla ja tuottamalla selluloosan ja metanolin välinen kemialli...)
- 24. heinäkuuta 2024 kello 12.23 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Hydroksietyyliselluloosa (Ak: Uusi sivu: '''Hydroksietyyliselluloosa''' on selluloosaeetteri, joka on muodostettu alkalisen selluloosan ja etyylioksidin tai kloorietanolin eetteröinnillä. Molekyylikaava on C29H52021 ja Gas-numero on 9004-62-0. Se on jauhetta, joka on väriltään valkoista tai vaalean keltaista. Se on kuitumainen aine, joka on myrkytön ja mauton. Se on liukoinen ja ioniton. Sitä käytetään pinnoituksessa, rakennusteollisuudessa sekä tekstiili...)
- 24. heinäkuuta 2024 kello 10.47 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Amylopektiini (Ak: Uusi sivu: '''Amylopektiini''' on polysakkaridi, joka muodostuu haaroittuneista molekyyliketjuista. Nämä ketjut muodostavat glukoosia, joka puolestaan muodostaa tärkkelystä.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://molekyyligastronomia.fi/ruokaverstas-senajoella/tarkkelyksen-kemiaa/ | Julkaisija = Molekyyligastronomia | Nimeke = Tärkkelyksen kemiaa | Ajankohta = 5.11.2014 | Viitattu = 24.7.2024 }}</ref> Amylopektiiniä on muun muassa perunatärkkelyksessä.<ref>{{Verkkoviite...)
- 24. heinäkuuta 2024 kello 10.02 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Amyloosi (Ak: Uusi sivu: '''Amyloosi''' on polysakkaridi, joka on suoraketjuinen ja muodostaa glukoosiketjuja, jotka puolestaan muodostavat tärkkelystä. Kuumennettaessa amyloosi diffunoituu ja lopulta tärkkelyskiteistä muodostuu polymeereja. Tärkkelyspitoisten elintarvikkeiden kylmetessä tärkkelysketjut muodostuvat uuteen järjestykseen, joka on kaksoiskierteinen. Amyloosiketjujen uusi kiteytyminen tapahtuu nopeammin kuin haaraoittuneista ketjuista koostuvan amylopektii...)
- 22. heinäkuuta 2024 kello 09.13 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Karttuuni (Ak: Uusi sivu: '''Karttuuni''' on kangas, jota käytetään kansallispukuihin. Se on joko puuvillaa tai pellavaa. Sen kudontaan käytetään palttinasidosta ja siihen painetaan kuvioita.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.tietokirstu.fi/erikoissanasto/karttuuni/ | Julkaisija = Tietokirstu | Nimeke = Karttuuni | Viitattu = 22.7.2024 }}</ref> Ohutta puuvillaista karttuunia käytetään Rantalakeuden kansallispuvun esiliinaan.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://erjaho...)
- 22. heinäkuuta 2024 kello 08.48 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Parkkumi (Ak: Uusi sivu: '''Parkkumi''' on villaa sisältävä kangas, jossa loimet ovat puuvillaa tai pellavaa. Kudottaessa villa on karstavillaa ja sidos on kudepomsi. Parkkumi on raidallinen kangas, jota käytetään kansallispukujen hameissa, liiveissä ja röijyissä. Parkkumi on rakenteeltaan ryhdikäs ja tiivis.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.kansallispuvut.fi/kansallispuvut/kansallispukusanasto | Julkaisija = Suomen käsityön museo, Suomen kansallispu...)
- 21. heinäkuuta 2024 kello 12.48 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Neulelanka (Ak: Uusi sivu: '''Neulelanka''' on neulonnassa käytettävä lanka. Neulelangat sisältävät yleensä tavallista villaa ja polyamidia, mutta jotkut neulelangat koostuvat merseroidusta puuvillasta. Joskus neulelangat sisältävät myös alpakan villaa, mohairvillaa ja merinovillaa.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.eurokangas.fi/ompelutarvikkeet-ja-kaavat/neulelangat-ja-tarvikkeet | Julkaisija = Eurokangas | Nimeke = Neule- ja käsityölangat | Viitatt...)
- 20. heinäkuuta 2024 kello 17.35 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Patinointi (Ak: Uusi sivu: '''Patinointi''' on pintakäsittelyä, jossa pintaa tummennetaan ja tehdään vanhemman näköiseksi. Puupintaa voidaan patinoida etikan ja teräsvillan nestemäisellä seoksella. Pinnasta tulee sitä tummempaa, mitä kauemmin patinointiaine vaikuttaa pintaan.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.teeitse.com/materiaalit/puu/helppo-tapa-puun-patinointiin-etikka-terasvilla/ | Julkaisu = Tee itse | Nimeke = Helppo tapa puun patinointiin: Etikka & Teräsvilla | Ajankohta =...)
- 19. heinäkuuta 2024 kello 11.07 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Muovitekniikka (Ak: Uusi sivu: '''Muovitekniikka''' käsittää muovin ominaisuuksiin ja muovin valmistukseen liittyvää tekniikkaa. Muovit sisältävät polymeereja Muovit valmistetaan kokonaan tai osin keinotekoisesti. Valmistusprosessin aikana muovia voidaan muokata lämmön ja paineen avulla. Muovivalmisteita voidaan tehdä muotoonsa kuumennetusta, sulatetusta muovimassasta ruiskuvalutekniikalla. Muoveihin käytetään lisäaineita, jotka vaikuttavat lujuuteen,...)
- 18. heinäkuuta 2024 kello 12.07 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Metallitekniikka (Ak: Uusi sivu: '''Metallitekniikkaan''' kuuluvat metallien käsittelyyn liittyvät tekniikat. Siihen kuuluvat metallin käsittelyyn kuuluvien koneiden asennus- ja huoltotavat ja niiden tekniikka, hitsaustekniikka ja esimerkiksi metallilevyjen käsittelytekniikat.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.takk.fi/fi/koulutukset/ammattialat/kone-ja-metallitekniikka | Julkaisija = TAKK | Nimeke = Kone- ja metallitekniikka | Viitattu = 18.7.2024 }}</ref> Metallitekniikkaan kuulu...)
- 17. heinäkuuta 2024 kello 10.06 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Nahkatyö (Ak: Uusi sivu: '''Nahkätyö''' on nahan käsittelyyn liityvää käsityötä. Nahkatyössä tarvittavia tarvikkeita ovat nahkaneulat, naskali, pihdit, vahalanka, avartajan terät, koristeraidottaja ja ompelu-urarauta.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.nahkamaakari.com/web-putiikki/nahkatyotarvikkeet | Julkaisija = Nahkamaakari | Nimeke = Nahkatyötarvikkeet | Viitattu = 17.7.2024 }}</ref> Nahan kestävyyttä parannetaan parkitsemalla. Parkitsemiseen k...) Merkkaus: Linkki täsmennyssivulle
- 16. heinäkuuta 2024 kello 13.10 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Ristikkorevinnäiset (Ak: Uusi sivu: '''Ristikkorevinnäiset''' ovat revinnäiskirjontaan kuuluvia tyylejä, joissa kankaan lankoja ensin puretaan ja revinnäisaukon keskelle tehdään ristikko sidepistoilla. Revinnäisaukkojen väliin jäävät alueet vahvistetaan pujotteluompelulla. Ristikkorevinnäisiin kuuluu muun muassa Joutsenon revinnäinen, jota on Karjalassa kutsuttu nyhännäiskirjonnaksi. Sitä on käytetty Joutsenon kansallispuvussa, huivien reunoissa sekä lakanoiden reunoissa ja käspaikoissa j...)
- 16. heinäkuuta 2024 kello 10.05 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Etupistokirjonta (Ak: Uusi sivu: '''Etupistokirjonta''' on etupistoin eli suorin eteen päin tehdyin pistoin ommeltu kirjontatyö. Etupistojen avulla voidaan tehdä geometrisia kuvioita, jotka ovat esimerkiksi ympyrän tai neliön muotoisia. Kuvioita saadaan aikaan värien vaihtelulla ja pistojen tiheyden vaihtelulla. Etupistoilla voidaan myös reunustaa kuvioita ja applikoida tilkkuja laajempaan pohjakankaaseen.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Annukka Mikkola | Julkaisija = WSOY |...)
- 15. heinäkuuta 2024 kello 09.39 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Kirjontapistot (Ak: Uusi sivu: '''Kirjontapistot''' ovat kirjonnassa käytettyjä pistoja ja pistoista muodostuvia kuvioita. Etupisto, joka tehdään suoraan eteen päin ompelemalla, on yksinkertaisin kirjontapisto. Edestakainen etupisto tehdään ompelemalla etupistoja ensin yhteen suuntaan ja sitten päinvastaiseen suuntaan. Jälkipisto on etupiston näköinen, mutta se ommellaan viemällä neulaa langasta taakse päin. Tiplapisto on 2-5 kertainen jälkipisto. Tikkipisto ommellaan muuten sam...)
- 13. heinäkuuta 2024 kello 10.05 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Hyydytetty muna (Ak: Uusi sivu: '''Hyydytetty muna''' on kananmuna, joka on valmistettu hyydyttämällä. Kun hyydytettyjä munia keitetään, se tapahtuu uppomunan keittämistä muistuttavalla tavalla. Niitä ei kuitenkaan keitetä yhtä paljossa vedessä. Munia ei pidä keittää kovin kovalla lämmöllä. Keitinveteen lisätään etikkaa, joka pitää munaa koossa. Hyydytettyä munaa tarjotaan usein muun ruoan päällä, kuten munanuudelien päällä.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.hs.fi...)
- 13. heinäkuuta 2024 kello 07.42 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Torttupohja (Ak: Uusi sivu: '''Torttupohja''' on torttujen pohja, jonka päälle laitetaan täyte. Kaupoissa myytävät valmiit torttupohjat sisältävät vehnäjauhoja, kananmunaa, sokeria ja glukoosisiirappia.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.s-kaupat.fi/tuote/rainbow-torttupohja-200-g/6415712904029 | Julkaisija = SOK | Julkaisu = S-kaupat | Nimeke = Rainbow torttupohja 200 g | Viitattu = 13.7.2024 }}</ref> Itse tehtävään perinteiseen torttupohjaan laitetaan vehnäjauhojen, sokerin ja ka...)
- 8. heinäkuuta 2024 kello 11.09 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Hitsauskone (Ak: Uusi sivu: '''Hitsauskone''' on hitsauksessa käytettävä laite. Jotkut hitsauskoneet on tehty MIG/MAG-hitsaukseen sellaisiin hitsaustöihin, joissa käytetään ydintäytelankaa.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.motonet.fi/tuote/telwin-bimax-120-automatic-mig-hiitsuskone-ydintaytelangalle?product=70-13798 | Julkaisja = Motonet Oy | Nimeke = TELWIN BIMAX 120 AUTOMATIC MIG hitsauskone ydintäytelangalle | Viitattu = 8.7.2024 }}</ref> Joidenkin...)
- 8. heinäkuuta 2024 kello 10.39 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Neule (Ak: Uusi sivu: '''Neule''' on neulomalla tehty vaate tai muu tekstiili. Neuletyyppejä ovat edestakaisneule, jossa on jatkuvasti neulottu oikeita silmukoita, sileä neule, joka on toiselta puolelta kokonaan oikeaa neuletta ja toiselta nurjaa sekä joustinneule, jossa on tehty välillä oikeita, välillä nurjia silmukoita vähintään kahden silmukan välein. Neulevaatteita ovat villaiset kaulaliinat, pipot, lapaset, sukat, villapaita|villapa...)
- 7. heinäkuuta 2024 kello 16.31 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Kaarijuotto (Ak: Uusi sivu: '''Kaarijuotto''' on hitsauksessa käytetty menetelmä, joka on saman kaltainen kuin MIG/MAG-hitsaus. Se eroaa jäljempänä mainitusta siten, että kaarijuotossa lisäaineen sulamispiste on paljon matalampi kuin käsiteltävän materiaalin. Kaarihiitsausta tehtäessä lisäainelangan ja työstettävän kappaleen väliin muodostuu valokaari. Samalla lisäaine palaa ja käsiteltävän materiaalin pinta kostuu. Tällöin lisäaine valuu liitettävien osien väli...)
- 7. heinäkuuta 2024 kello 09.43 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Ydintäytelanka (Ak: Uusi sivu: '''Ydintäytelanka''' on MIG-MAG-hitsauksessaa käytettävä lisäainelanka. Se menee syöttöpyörästön kautta ensin lankajohtimeen ja sieltä kaasupolttimeen ja lopulta se tulee virtasuuttimen kautta ulos.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Raoul Johnsson | Julkaisija = Weilin+Göös | Nimeke = Tekniset käden taidot, osa 1 | Sivu = 198 | Vuosi = 2005 | Isbn = 951-0-30215-5 }}</ref> Ydintäytelangassa on teräskuoren siällä täytejauhetta. H...)
- 6. heinäkuuta 2024 kello 18.51 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Hitsauspoltin (Ak: Uusi sivu: '''Hitsauspoltin''' eli hitsauspistooli on hitsauksessa käytettävä laite, jonka avulla kaasu saadaan syötettyä hitsisulan ympäri. Tälläisiä laitteita käytetään kaarihitsaukseen kuuluvissa menetelmissä MIG/MAG-hitsauksessa ja TIG-hitsauksessa.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.kemppi.com/fi-FI/tuotteet/category/lisavarusteet/hitsauspolttimet/ | Julkaisija = Kemppi Oy | Nimeke = Hitsauspolttimet...)
- 6. heinäkuuta 2024 kello 08.45 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Sähkönitoja (Ak: Uusi sivu: '''Sähkönitoja''' tai niittipistooli on sähköinen laite, jonka avulla laitetaan niitein kiinni eri materiaaleja. Sitä käytetään esimerkiksi verhoilukankaiden ja -nahkojen kiinnittämiseen.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.puuilo.fi/rapid-sahkonitoja-e-tac | Julkaisija = Puuilo | Nimeke = Rapid sähkönitoja E-Tac | Viitattu = 6.7.2024 }}</ref> Joillakin sähkönitojien malleilla voidaan kiinnittää myös nauloja.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Raoul Johnsson | Ju...)
- 5. heinäkuuta 2024 kello 10.01 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Kärkihiomakone (Ak: Uusi sivu: '''Kärkihiomakone''' on hionnassa käytettävä kone, jonka hioma-alusta on koneen päässä ja joka on muodoltaan kolmiomainen. Se sopii nurkkien ja muiden kapeiden ja vaikeiden kohtien hiomiseen.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Raoul Johnsson | Julkaisija = Weili+Göös | Nimeke = Tekniset käden taidot, osa 1 | Sivu = 49 | Vuosi = 2005 | Isbn = 951-0-30215-5 }}</ref> Sillä voi tehdä myös pitkän ajan vaativia hiomatöitä sujuvasti. Se sopii huonekalujen ja puut...)
- 5. heinäkuuta 2024 kello 09.18 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Epäkeskohiomakone (Ak: Uusi sivu: '''Epäkeskohiomakone''' on hionnassa käytettävä kone, jossa pyöreä hioma-alusta pyörii epäkeskeisesti akselinsa ympäri. Hiomapaperi kiinnittyy yleensä alustaan tarrakiinnityksen avulla.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Raoul Johnsson | Julkaisija = Weilin+Göös | Nimeke = Tekniset käden taidot, osa 1 | Sivu = 49 | Vuosi = 2005 | Isbn = 951-0-30215-5 }}</ref> Epäkeskohiomakoneella voidaan hioa puuta tai metallia. Se soveltuu kotikäyttöön ja myös amma...)
- 4. heinäkuuta 2024 kello 13.27 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Nauhahiomakone (Ak: Uusi sivu: '''Nauhahiomakone''' on hiontaan käytettävä kone, joka sopii parhaiten karkeiden pintojen hiontaan. Se toimii nopeasti, mutta laajojen ja tasaisten pintojen hiominen sillä on vaikeaa. Se sopii hirsistä tehtyjen huonekalujen hiontaan erinomaisesti. Nauhahiomakone toimii hiomanauhojen avulla, joita on monenlaisia ja joita voidaan vaihtaa karkeampien ja sileämpien hiontakohteiden mukaan. Kapeanauhahiomakoneessa kärki on pituudeltaan noin 15 cm ja nauhan leveys on ylee...)
- 4. heinäkuuta 2024 kello 10.37 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Tasohiomakone (Ak: Uusi sivu: '''Tasohiomakone''' on hionnassa käytettävä kone. Sen käyttö on hidasta, mutta sillä saa aikaan melko hyvän lopputuloksen. Koneessa on suorakaiteen mutoinen levy, johon hiomapaperi kiinnitetään. Laitteen sähköllä toimiva moottori aiheuttaa värinän hiontapaperissa ja näin kone hioo hiottavaa tasoa. Yleensä laitteen alustassa on reikiä, joiden kautta pöly poistuu helposti.<ref>{{Kirjaviite| Raoul Johnsson | Julkaisija = Weilin+Göös | Nimeke = Tekn...)
- 3. heinäkuuta 2024 kello 13.18 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Kanttikone (Ak: Uusi sivu: '''Kanttikone''' on metallintyöstössä käytettävä kone, jolla taivutetaan metallilevyjä. Sitä käytetään usein puusepän verstaissa ja nykyisin yhä enemmän myös ohutlevyteollisuudessa. Kanttikone eroaa särmäyspuristimesta siten, että kanttikoneessa taivutettava metallilevy laitetaan takavastepöydälle, kun taas särmäyspuristimessa se laitetaan koneeseen kiinnitettyjen työkalujen väliin. Kun metallilevy on asetettu takavastepöydä...)
- 3. heinäkuuta 2024 kello 12.22 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Särmäyspuristin (Ak: Uusi sivu: '''Särmäyspuristin''' on metallintyöstössä käytettävä kone, joka taivuttaa metallilevyjä. Sitä käytetään levykonepajoissa ja ohutlevyteollisuudessa. Särmäyspuristin eroaa kanttikoneesta siten, että särmäyspuristimessa taitettava levy asetetaan koneeseen kiinnitettyjen työkalujen väliin, kun taas kanttikoneessa se asetetaan takavastepöydälle. Särmäyspuristimessa koneeseen kiinnitettävät työkalut valitaan astekulman mukaan. Sillä voidaan taiv...)
- 2. heinäkuuta 2024 kello 12.27 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Pylväsporakone (Ak: Uusi sivu: '''Pylväsporakone''' on porakone, joka soveltuu suurienkin poraustöiden tekemiseen melko tarkasti. Se seisoo omalla jalustallaan, toisin kuin penkkiporakone. Siinä porakone on kiinni pystysuorassa pylväässä. Se soveltuu monenlaiseen poraamiseen sekä betonin, metallin että puun poraamisessa.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.veistokone.fi/pylvasporakoneet | Julkaisija = Veistokone.fi | Nimeke = Penkki ja pylväsporakoneet | Viitattu = 2.7.2024 }}</ref> Jo...)
- 2. heinäkuuta 2024 kello 09.17 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Kude (Ak: Uusi sivu: '''Kude''' on kudonnassa käytetty kudontamateriaali, jolla kudos kudotaan vaakasuoraan pystysuorien loimien väliin. Perussidokset, jotka ovat yleisimpiä tapaoja yhdistää loimet ja kuteet, ovat palttina, toimikas ja satiini (pomsi). Palttinan perusteella kehitettyjä muunnossidoksia ovat panama ja ripsi, joka voi olla loimiripsi tai kuderipsi. Kuteina käytetään poppanaa, räsyjä sekä esimerkiksi pellava-ja puuvillalankoja. Samaan kudokseen...)
- 1. heinäkuuta 2024 kello 14.01 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Tilkkutyötekniikka (Ak: Uusi sivu: '''Tilkkutyötekniikka''' on ompeluun liittyvä tekniikka, jossa tilkuista ommellaan suurempia kokonaisuuksia tai tilkkuja kirjotaan tiettyä tekniikkaa käyttäen. Tilkuista kootaan tilkkutäkkejä, tyynyjä, seinäkoristeita, vaatteen osia, laukkuja, pöytäliinoja ja pöytäkoristeita. Pohjois-Amerrikassa syntyi eurooppalaisten siirtolaisten keskuudessa tillkujen ompelemisen blokkitekniikka, josta on myöhemmin kehittynyt monia muunnelmia....)
- 1. heinäkuuta 2024 kello 09.14 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Käsityökalu (Ak: Uusi sivu: '''Käsityökalu''' on teknisessä työssä käytettävä työkalu, joka on käsikäyttöinen. Tälläisiä ovat käsisahat, joilla sahataan puuta ja joskus myös kovempaa materiaalia. Näihin kuuluvat jiirisahat, harkkosahat rautasahat, lehtisahat ja viilusahat.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/kasisahat-ja-kasisahanterat | Julkaisija = Kärkkäinen | Nimeke = Käsisahat ja käsisahanterät | Viitattu =...)
- 6. toukokuuta 2024 kello 12.41 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Hedelmäkakku (Ak: Uusi sivu: '''Hedelmäkakku''' on kahvileipänä käytetty kakku. Se valmistetaan laittamalla taikinan sekaan hedelmälohkoja tai -paloja, joskus myös kuivahedelmiä ja pähkinöitä. Hedelmäkakku on suosittu leivonnainen joulun aikaan. Englantilainen hedelmäkakku kuorrutetaan tomusokerilla. Siihen käytetään konjakkia tai likööriä ja joskus hedelmäpalojen lisäksi käytetään hillottua appelsiininkuorta. Pohjois-Amerikassa hedelmäkakkuihin käytetään mustapippuria....)
- 6. toukokuuta 2024 kello 09.44 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Luettelo leivistä (Ak: Uusi sivu: '''Luettelo leivistä''' sisältää ruokaleipiä. == C == * Chapati * Coctailleipä == F == * Focaccia * Fougasse == G == * Grahamleipä == H == * Hapattamalla kohotettu ruokaleipä ** Clabatta eli taikinajuuren avulla kohotettu vehnäleipä ** Hapanleipä eli taikinajuuren avulla hapatettu ja kohotettu yleensä ruisleipä *** [[Jälkiuunileipä *** Limppu *** Reikäleipä *** Revitty leipä *** Ruisleipä *** Ruislimpp...)
- 3. toukokuuta 2024 kello 10.56 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Jälkiuunileipä (Ak: Uusi sivu: '''Jälkiuunileipä''' on leipä, joka on paistettu matalassa lämpötilassa hitaasti ja kauan aikaa. Jälkiuunileipiä paistetaan usein muiden tuotteiden paistamisen jälkeen jälkilämmöllä, jolloin käytetään kaikki energia hyväksi. Tälläisen leivän kuori on tavallista tummempaa ja maku voimakkaampaa. Jälkiuunileipää tehdään ruis- tai kaurajauhoista.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.oululainen.fi/tuotteet/jalkiuuni/ | Julkaisija = Oy Karl Faer Ab |...)
- 3. toukokuuta 2024 kello 10.42 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Palvimakkara (Ak: Uusi sivu: '''Palvimakkara''' on miedosti savustamalla valmistettu makkaratyyppi. Sitä voidaan paitsi syödä sellaisenaan, myös käyttää ruoanlaitossa raaka-aineena. Sitä myydään gluteiinittomana, laktoosittomana ja maidottomana.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://palviliha.fi/tuote/palvimakkara/ | Julkaisija = Palviliha Koria | Nimeke = Palvimakkara | Viitattu = 3.5.2024 }}</ref> Sen pääraaka-aine on sianliha ja se sisältää myös sinappia, soijapapuja,...)
- 3. toukokuuta 2024 kello 08.34 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Saslikki (Ak: Uusi sivu: '''Saslikki''' (Шашлык) on grillattu varrasruoka, joka on lähtöisin Venäjän ja nykyisen Georgian alueelta. Siihen käytetään lampaanpaistia, rasvaista sianlihaa ja sipulia sekä etikkaa ja öljyä sisältävää marinadia. Se on juhlaruoka, joka sopii juhannusjuhliin.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://wtd.fi/aito-oikea-saslik-2 | Julkaisija = White Trash Disease | Nimeke = Aito, oikea saslik | Ajankohta = 26.7.2015 | Viitattu = 3.5.2024 }}</ref> Nyky...)
- 1. toukokuuta 2024 kello 19.52 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Persianlimetti (Ak: Uusi sivu: {{Taksonomia/kasvit | nimeke = Persianlimetti | kunta = Kasvit Plantae | alakunta = Putkilokasvit Tracheobionta | kaari = Siemenkasvit Spermatophyta | alakaari = Koppisiemeniset Magnoliophytina | luokka = Kaksisirkkaiset Magnoliopsida | ylälahko = Rosanae | lahko = Sapindales | heimo = Ruutakasvit Rutacea | suku = Sitruspuut Citrus | laji = x latifolia }} '''Persianlimetti''' eli tahitinlime (''Citrus x latifolia'') on sitruspuut|sitrusp...)
- 1. toukokuuta 2024 kello 16.56 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Laktoositon ruokavalio (Ak: Uusi sivu: '''Laktoositon ruokavalio''' on laktoosi-intorelantikoiden erityisruokavalio, joka sisältää laktoosittomia tai vähälaktoosisia maitotuotteita. Laktoosittomissa maitotuotteissa kaikki maidon sisältämä sokeri laktoosi on pilkottu osiin ja vähälaktoosissa lähes kaikki laktoosi on pilkottu tai se on maitotuotteen valmistuksessa muuten saatu erittäin vähäiseksi.<ref>{{Verkkoviite| Tekijä = Taina Luova | Osoite = https://yhteishyvä.fi/r...)
- 29. huhtikuuta 2024 kello 13.00 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Saksalainen Itävalta (Ak: Uusi sivu: '''Saksalainen Itävalta''' on vaihe Itävallan historiassa, joka alkoi Hitlerin liitettyä Itävalta Saksaan 1938 ja päättyi 1945, jolloin Itävalta jaettiin neljään liittoutuneiden miehitysvyöhykkeeseen, jonka jälkeen Itävalta vapautui 1955.<ref>{{Verkkoviite| Tekijä = Jukka Lindfors | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/itavalta-jalleen-vapaa | Julkaisija = Yle | Julkaisu = Elävä arkisto | Nimeke = Itävalta on jälleen vapaa | Ajankohta = 8.9.2...)
- 25. huhtikuuta 2024 kello 19.12 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Sanangoideae (Ak: Uusi sivu: {{Taksonomia/kasvit | nimi = Sanagoideae | kunta = Kasvit Plantae | alakunta = Putkilokasvit Tracheobionta | kaari = Siemenkasvit Spermatophyta | alakaari = Koppisiemeniset Magnoliphytina | luokka = kaksisirkkaiset Magnoliopsida | lahko = Lamiales | heimo = Gesneriakasvit Gesneriaceae | alaheimo = Sanangoideae }} '''Sanangoideae''' on gesneriakaavien heimoon kuuluva alaheimo. Vuoona 2013 gesneriakasvien luokitusta tarkennettiin j...)
- 25. huhtikuuta 2024 kello 18.56 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Didymocarpoideae (Ak: Uusi sivu: {{Taksonomia/kasvit | nimi = Didymocarpoideae | kunta = Kasvit Plantae | alakunta = Putkilokasvit Tracheobionta | kaari = Siemenkasvit Spermatophyta | alakaari = Koppisiemeniset Magnoliophytina | luokka = Kaksisirkkaiset Maagnoliopsida | lahko = Lamiales | heimo = Gesneriakasvit Gesneriaceae | alaheimo = Didymocarpoideae }} '''Didymocarpoideae''' on gesneriakasvien heimoon kuuluva alaheimo. Vuonna 2013 tähän alaheimoon kuuluvie...)
- 25. huhtikuuta 2024 kello 18.39 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Gesnerioideae (Ak: Uusi sivu: {{Taksonomia/kasvit | nimi = Gesnerioideae | kunta = Kasvit Plantae | alakunta = Putkilokasvit Tracheobionta | kaari = Siemenkasvit Spermatophyta | alakaari = Koppisiemeniset Magnoliphytina | luokka = Kaksisirkkaiset Magnoliopsida | lahko = Lamiales | heimo = Gesneriakasvit Gesneriaceae | alaheimo = Gesnerioideae }} '''Gesnerioideae''' on gesneriakasvien heimoon kuuluva alaheimo. Vuonna 2013 tähän alaheimoon kuuluvien kasvilaji...)
- 23. huhtikuuta 2024 kello 14.56 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Pusukit (Ak: Uusi sivu: {{Taksonomia/kasvit | nimi = Pusukit | kunta = Kasvit Plantae | alakunta = Putkilokasvit Tracheobionta | kaari = Siemenkasvit Spermatophyta | alakaari = Koppisiemeniset Magnoliphytina | luokka = Kaksisirkkaiset Magnoliopsida | lahko = Lamiales | heimo = Gesneriakasvit Gesneriaceae | suku = Nematanthus }} '''Pusukit''' (''Nematanthus'') on gesneriakasvien heimoon kuuluva suku. Siihen kuuluu 30 lajia ja niitä esiintyy luonnonvarai...)
- 23. huhtikuuta 2024 kello 14.34 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Pellenhiipat (Ak: Uusi sivu: {{Taksonomia/kasvit | nimi = Pellenhiipat | kunta = Kasvit Plantae | alakunta = Putkilokasvit Tracheobionta | kaari = Siemenkasvit Spermatophyta | alakaari = Koppisiemeniset Magnoliphytina | luokka = Kaksisirkkaiset Magnoliopsida | lahko = Lamiales | heimo = Gesneriakasvit Gesneriaceae | suku = Smithiantha }} '''Pellenhiipat''' (''Smithiantha'') on gesneriakasvien heimoon kuuluva suku. Suvun lajit ovat monivuotisia ja niillä on...)