Gesneriakasvit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gesneriakasvit
Gesneria venticosa -gesnerialajin kukkia.
Gesneria venticosa -gesnerialajin kukkia.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheobionta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Kladi: Aitokaksisirkkaiset Eudicots
Kladi: Asteridit
Lahko: Lamiales
Heimo: Gesneriakasvit Gesneriaceae
Rich. & Juss., nom. cons.
Synonyymit
  • Belloniaceae Martinov
  • Besleriaceae Raf.
  • Cyrtandraceae Jack
  • Didymocarpaceae D.Don
  • Ramondaceae Godron[1]
Alaheimot[1]
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Gesneriakasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Gesneriakasvit Commonsissa

Gesneriakasvit[2] (Gesneriaceae) on kasviheimo, johon kuuluu 150 sukua ja yli 3000 lajia. Kasveista osa on ruohovartisia ja osa puuvartisia. Jotkin lajit ovat köynnöksiä. Kasveja voidaan lisätä paitsi siemenistä, myös latva- ja lehtipistokkaista sekä maavarren paloista.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehdet sijaitsevat joko vastakkain tai vuorottain. Kukat ovat joskus yksittäin, joskus kukinnoissa. Kukinnot ovat terttumaisia tai viuhkamaisia. Terä- ja verholehdet ovat suppilomaisia. Hedelmä on yleensä kota, mutta joillakin kasveilla se on marja.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gesneriakasveja esiintyy luonnonvaraisina Amerikan mantereilla, Etelä-Afrikassa, Madagaskarilla, Aasiassa, Australiassa, Polynesiassa ja Etelä-Euroopassa.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasveja tavataan luonnonvaraisina lähinnä trooppisilla alueilla. Jotkut lajit kasvavat luonnossa toisten kasvien päällä. Tällaisista lajeista jotkut ovat viljeltyinä amppelikasveja.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monia gesneriakasveja käytetään koristekasveina. Jotkut niistä ovat huonekasveja. Joitakin gesneriakasveja käytetään lääkinnässä.[3]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gesneriakasvien noin 150 sukua ja 3460 lajia luokitellaan kolmeen alaheimoon: Sanangoideae, Gesnerioideae ja Didymocarpoideae. Ensimmäiseen kuuluu vain yksi laji, Sanango racemosum, joka on Keski-Amerikassa ja Venezuelassa kasvava pieni puu tai pensas. Toisessa on 75 sukua ja 960 lajia, ja ne jaetaan kolmeksi tribukseksi (Coronanthereae, Titanotricheae ja Gesnerieae); alaheimon pääasiallisin levinneisyys rajoittuu Amerikan trooppisiin osiin. Kolmas alaheimo käsittää heimon lajeista valtaosan, 71 sukua ja noin 2510 lajia, pääasiassa Vanhan maailman tropiikissa; alaheimossa on kaksi tribusta (Epithemateae ja Trichosporeae).[1]

Suvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[25]

Sukuun Sinningia luokitellaan yleensä myös kardinaaligloksinia, joka joskus luokitellaan sukuun Rechsteineria.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]