Ruutakasvit

Ruutakasvit
Appelsiini (Citrus sinensis)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Ylälahko:	Rosanae
Lahko:	Sapindales
Heimo:	Ruutakasvit Rutaceae Juss.
Synonyymit
Amyridaceae Kunth Aurantiaceae Juss. Boroniaceae J.Agardh Citraceae Roussel Cneoraceae Vest Dictamnaceae Vest Diosmaceae Bartl. Diplolaenaceae J.Agardh Flindersiaceae Airy Shaw Fraxinellaceae Nees & Mart. Jamboliferaceae Martinov Pilocarpaceae J.Agardh Ptaeroxylaceae J.-F.Leroy Pteleaceae Kunth Spatheliaceae J.Agardh Zanthoxylaceae Martinov
Katso myös
Ruutakasvit Wikispeciesissä   Ruutakasvit Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Espanjanrakkio (Cneorum tricoccon)

Erythrochiton brasiliensis

Thamnosma montana

Ruutakasvit (Rutaceae) on Sapindales-lahkoon kuuluva heimo. Heimoon kuuluu noin 900 lajia, jotka jaetaan noin 160 sukuun. Niiden koot vaihtelevat pensaista puihin. Heimoon kuuluu useita hedelmäpuina viljeltyjä lajeja, kuten sitrushedelmiä tuottavat sitruspuut (Citrus).

Tuntomerkit

Ruutakasvien tuoksu johtuu niiden sisältämistä furanokumariineista ja limonoideista. Puuaines on usein fluoresoivaa. Lehdet sijaitsevat usein vastakkaisesti ja ovat tavallisesti kerrannaisia, ja lehdykät ovat ehyt-, nyhä- tai harvemmin sahalaitaisia ja tavallisesti rauhaspilkkuisia. Kukat ovat usein kaksineuvoisia, 3–5-lukuisia ja sijaitsevat viuhkomaisissa kukinnoissa. Kukissa on yhdis- tai erilehtinen verhiö, tavallisesti 4 tai 5 terälehteä (teriö voi puuttuakin ja voi joskus olla yhdislehtinen) ja kukat ovat voimakastuoksuisia. Hetiö on kaksikiehkurainen ja palhot ovat enemmän tai vähemmän litteitä. Pohjuskehrä on huomiota herättävä ja sijaitsee sikiäimen tyvellä. Sikiäin on yksi-, muutama- tai monilehtinen ja enemmän tai vähemmän yhteenkasvanut, se sijaitsee joskus gynoforin päässä. Vartalo kiinnittyy sikiäimen tyveen ja sen päässä on laajentunut luotti. Kussakin emilehdessä on yksi tai kaksi siemenaihetta. Hedelmä on ruutakasveilla vaihteleva, monilla lajeilla hedelmäseinä eli perikarppi on rauhasten pilkuttama ja/tai hedelmä voi olla kuiva, syvään liuskainen ja avautuva. Siemen on tavallisesti vailla endospermiä ja alkio on tavallisesti suora.

Levinneisyys

Heimo on levinnyt laajalle, enimmäkseen tropiikkiin.

Luokittelu

Heimon 161 sukua sisältää 2070 lajia ja neljä alaheimoa:

1. Cneoroideae-alaheimon kasvit ovat puuvartisia. Kukissa on tavallisesti neljä tai viisi hedettä, ja litteiden palhojen tyvellä on lisäkkeet. Erillisiä emejä on 1–5. Hedelmä on kota, siivellinen luumarja tai tuppilo. Alaheimo kasvaa tropiikissa Pohjois-Australiaa myöten ja Välimerenmaissa, ja siinä on seitsemän sukua ja 35 lajia. Suurin suku on 20-lajinen Spathelia.

2. Myös alaheimon Amyridoideae kasvit ovat puuvartisia. Se käsittää 113 sukua ja 1740 lajia trooppisessa vyöhykkeessä; jokunen laji kasvaa lauhkeilla alueilla. Runsaslajisimmat suvut ovat Melicope (235 lajia), limopuut (Zanthoxylum, 225 lajia), bukot (Agathosma, yli 150 lajia), Boronia (150 lajia), pistoslehdet (Vepris, 80 lajia), Acronychia (48 lajia), Conchocarpus (45 lajia) ja lehakit (Zieria, 45 lajia).

3. Alaheimossa Rutoideae on monivuotisia ruohoja, pensaita ja joitakin puita. Sukuja on seitsemän ja lajeja 87. Niistä enemmistö kuuluu Haplophyllum-sukuun, jossa on 66 lajia. Alaheimo kasvaa pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä ja tropiikissa; joitakin lajeja on eteläisessä Afrikassa, Etelä-Amerikasta alaheimo puuttuu.

4. Aurantioideae-alaheimoon kuuluu pensaita ja puita 26 suvussa. Lajeja on kaikkiaan 206, niistä 50 suvussa Glycosmis, 40 suvussa Amyris ja 30 sitruspuiden (Citrus) suvussa. Alaheimo on kotoisin Etelä-Aasiasta, Tyynenmeren alueelta ja Afrikasta.

Suvut

Achuaria Gereau Acmadenia Bartl. & H.L.Wendl. Acradenia Kippist Acronychia J.R.Forst. & G.Forst Adenandra Willd. Adiscanthus Ducke Aegle Correa – belahedelmät Aeglopsis Swingle Afraegle (Swingle) Engl. Agathosma Willd. – bukot Almeidea A.St.-Hil. Amyris P.Browne Angostura Roem. & Schult. – galipeat Apocaulon R.S.Cowan Araliopsis Engl. Asterolasia F.Muell. Atalantia Correa Balfourodendron Corr.Mello ex Oliv. Balsamocitrus Stapf Boenninghausenia Rchb. ex Meisn. Boninia Planch. Boronella Baill. Boronia Sm. Bosistoa F.Muell Bouchardatia Baill. Brombya F.Muell. Burkillanthus Swingle Calodendrum Thunb. – ruutapuut Casimiroa La Llave – kasimiroat Chloroxylon DC. – ceyloninsatiinipuut Choisya Kunth – koisit Chorilaena Endl. Citropsis (Engl.) Swingle & M.Kellerm Citrus L. – sitruspuut Clausena Burm.f. – sitriot Clymenia Swingle Cneoridium Hook.f. Cneorum L. – rakkiot Coleonema Bartl. & H.L.Wendl. – punatähdet Comptonella Baker f. Coombea P.Royen Correa Andrews Crowea Sm. – vahikit Cyanothamnus Lindl. Decagonocarpus Engl. Decatropis Hook.f. Decazyx Pittier & S.F.Blake Dendrosma Pancher & Sebert Dictamnus L. – palavapensaat, palavatpensaat Dictyoloma A.Juss. Diosma L. Diphasia Pierre Diphasiopsis Mendonca

Diplolaena R.Br. Drummondita Harv. Dutaillyea Baill. Echinocitrus Tanaka Empleuridium Sond. & Harv. Empleurum Aiton Eremocitrus Swingle Eriostemon Sm. Erythrochiton Nees & Mart. Esenbeckia Kunth Euchaetis Bartl. & H.L.Wendl. Euodia J.R.Forst. & G.Forst. Euxylophora Huber Evodiella Linden Fagaropsis Mildbr. ex Siebenl. Feroniella Swingle Flindersia R.Br. Fortunella Swingle – fortunellat Galipea Aubl. Geijera Schott Geleznowia Turcz. Glycosmis Correa Halfordia F.Muell. Haplophyllum A.Juss. Harrisonia R.Br. ex A.Juss. – piikkirosot Helietta Tul. Hortia Vand. Ivodea Capuron Kodalyodendron Borhidi & Acuna Leptothyrsa Hook.f. Limnocitrus Swingle Limonia L. Lubaria Pittier Lunasia Blanco Luvunga Buch.-Ham. ex Wight & Arn. Maclurodendron T.G.Hartley Macrostylis Bartl. & H.L.Wendl. Medicosma Hook.f. Megastigma Hook.f. Melicope J.R.Forst. & G.Forst Merope M.Roem. Merrillia Swingle Metrodorea A.St.-Hil. Microcitrus Swingle Microcybe Turcz. Micromelum Blume Monanthocitrus Tanaka Monnieria Loefl. Muiriantha C.A.Gardner Murraya L. – jasmikit eli murraijat Myrtopsis Engl. Naringi Adans. Naudinia Planch. & Linden Nematolepis Turcz. – kilsikit

Neobyrnesia J.A.Armstr. Neoschmidia T.G. Hartley Nycticalanthus Ducke Oricia Pierre Oriciopsis Engl. Orixa Thunb. Oxanthera Montrouz. Pamburus Swingle Paramignya Wight Peltostigma Walp. Pentaceras Hook.f. Phebalium Vent. Phellodendron Rupr. – korkkipuut Philotheca Rudge Phyllosma Bolus Pilocarpus Vahl – jaborandit Pitavia Molina Platydesma H.Mann Pleiospermium (Engl.) Swingle Plethadenia Urb. Polyaster Hook.f. Poncirus Raf. – sormisitrukset Psilopeganum Hemsl. Ptelea L. – pteleat eli laikkiot Raputia Aubl. Rauia Nees & Mart. Raulinoa R.S.Cowan Ravenia Vell. Raveniopsis Gleason Rhadinothamnus Paul G.Wilson Ruta L. – ruudat Rutaneblina Steyerm. & Luteyn Sarcomelicope Engl. Severinia Ten. Sheilanthera I.Williams Skimmia Thunb. – skimmiat Spathelia L. Spiranthera A.St.-Hil. Stauranthus Liebm. Swinglea Merr. Teclea Delile Tetractomia Hook.f. Tetradium Lour. – herupuut Thamnosma Torr. & Frem. Ticorea Aubl. Toddalia Juss. – sitrusliaanit Toddaliopsis Engl. Tractocopevodia Raizada & V.Naray. Triphasia Lour. Urocarpus J.Drumm. ex Harv. Vepris Comm. ex A.Juss. – pistoslehdet Wenzelia Merr. Zanthoxylum L. – limopuut Zieria Sm – lehakit

Risteymäsuvut:

• × Citrofortunella – kumkvatit eli pikkusitrukset

Lähteet

• Räty, E. & Alanko, P: Viljelykasvien nimistö. (suomenkieliset nimet). Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
• Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website: Rutaceae Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Levinneisyyskartta: http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/Rutaceae.gif