Tekninen työ
Tekninen työ takoittaa puu- ja metallitöitä ja jossain määrin myös niihin liittyviä töitä, kuten moottorin huolto, elektroniikkaan liittyvät työt ja pintakäsittely.[1] Tekniseen työhön liittyviin elektroniikkajärjestelmiin kuuluu sähköjärjestelmiä, joihin kuuluu kaapeleita, kytkimiä, liittimiä ja erilaisia komponentteja.[2]
Teknisissä töissä käytettäviä mittauslaitteita ovat asteviivain, harppi, vatupassi ja vesivaaka.[3]
Puuntyöstössä käytettäviä käsikäyttöisiä työkaluja ovat sahat, käsipora, höylät, taltat, puukko ja vasarat. Lisäksi tarvitaan mittavälineitä ja hiomavälineitä. Hiomavälineitä ovat viilaharja, viila, raspi ja hiomapaperi. Puuntyöstössä ja metallintyöstössä käytettävässä yleisporassa on käytettävissä useanlaisia vaihdettavia teriä, jotka soveltuvat eri käyttötarkoituksiin. Tälläisiä vaihtoteriä ovat oksaterät, tulppaterät ja puuporaterät. Metallintyöstössä käytetään muun muassa rautasahaa ja putkileikkuria. Metallitöissä käytettyjä koneita ovat porakoneet, hiomakoneet, monitoimikone, erilaiset sahaavat koneet, sähkönitoja, kuumailmapuhallin ja pylväsporakone.[4]
Puusta tehdyn materiaalin pintakäsittelyyn käytetään yleisesti maaleja ja lakkamaaleja. Puukittiä käytetään halkeamien ja naulojen ja ruuvien reikien peittämiseen. Puupintaa voidaan suojata myös vernissaamalla, vahaamalla tai lakkaamalla.[5] Metallituotteita pintakäsitellään teollisuudessa joskus jauhemaalaamalla.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tekninen työ Peda.net, Sydänlaukaan koulu. Viitattu 27.6.2024.
- ↑ Elektroniikka Yleiselektroniikka. Viitattu 27.6.2024.
- ↑ Risto Pekkala: Oman talon käsikirja, s. 30. Suomela, 2012. ISBN 978-952-220-510-0.
- ↑ Raoul Johnsson: Tekniset käsityöt, osa 1, s. 36-56. Weilin+Göös, 2005. ISBN 951-0-30215-5.
- ↑ Maria Fernanda Canal: Osaavat kädet, Puuntyöstö, s. 30-33. Perhemediat, 2009. ISBN 978-952-494-174-7.
- ↑ Teollinen pintakäsittely Pintakilta. Viitattu 27.6.2024.