Kypärämäki
| Kypärämäki 7. kaupunginosa |
|
|---|---|
 |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Kypärämäki-Kortepohja |
| Väkiluku | 3 150[1] |
| Osa-alueet | Kypärärinne, Kypärätie, Köhniö, Köhniönranta |
| Postinumero(t) | 40630 |
Kypärämäki on Jyväskylän keskustaajaman länsilaidalla sijaitseva kaupunginosa. Se on Jyväskylän seitsemäs kaupunginosa. Asukkaita on noin 3 150.[1]
Pääosa Kypärämäestä on tyypillistä sotien jälkeisen jälleenrakennuskauden omakotialuetta, joka on säilyttänyt hyvin alkuperäisen luonteensa.[2] Luoteinen osa Kypärämäkeä on kuitenkin kerros- ja rivitalovaltaista. Kypärämäki valittiin Suomen vuoden kaupunginosaksi vuonna 2004.[3] Perusteina valinnalle olivat kaupunginosan omaleimaisuus, rakennusperinnön vaaliminen ja yhteisen ympäristön hoitaminen.[4]
Kypärämäen omakotitalot ovat enimmäkseen 1940–1950-lukujen tyyppitaloja.[2] Taloihin kuuluu melko suuret tontit[5], mikä antaa asuinalueelle puutarhakaupunkimaisen luonteen.[2] Kypärämäen omakotialue on arvioitu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi, ja osa alueen rakennuksista on suojelukohteita.[2]
Kypärämäen eteläosassa sijaitseva omakotialue tunnetaan nimellä Köhniö, luoteisosan kerros- ja rivitaloalue on nimeltään Köhniönranta. Ne ovat saaneet nimensä viereisestä Köhniönjärvestä.[6]
Luonto ja ympäristö
Kypärämäki on saanut nimensä samannimisestä mäestä, jonka huippu on hieman kaupunginosan rajan ulkopuolella Kortepohjan kaupunginosassa.[6] Mäen nimi on tullut sen säännöllisestä muodosta.[7] Pienempiä mäkiä alueella ovat Könkkölänmäki kaupunginosan itäisessä päässä[6] ja länsipäässä Tähtitorninmäki[8].
Tummavetisen Köhniönjärven lisäksi vesistöalueita ovat Killervä-lampi Killerin raviradan sisäpuolella, Rimminsuo rimpineen, Mustalammen omakotialueella sijaitsevasta Mustalammesta Köhniönjärveen laskeva Mäyräoja, Köhniönjärvestä Jyväsjärveen laskeva Köyhänoja ja nimetön Köhniönjärveen laskeva puro. Rehevässä laaksossa virtaavan Köyhänojan luonnontilaa on muuttanut vain Keuruun radan ja Mäyränpolku-nimisen kevyenliikenteenväylän rakentaminen sen yli. Sen sijaan Mäyräojaa, jonka sekin sukeltaa Keuruun radan ali, on muuttanut myös perkaaminen.[9]
Arvokkaimmat luontokohteet Kypärämäessä ovat Köyhänojan varsi, Lehtokadun ja Savelankadun välinen tuorelehto ja Mäyräojan suualueen suoalue. Aikaisemmin Kypärämäessä sijaitsi Suomessa erittäin harvinaisen siperianlillukan esiintymä. Se tuhoutui, kun alueelle rakennettiin Rihlaperä-niminen katu, mutta esiintymästä pelastettiin siperianlillukoita Laukaaseen kasvamaan.[10]
Kypärämäen asuinalueilla kadut on osittain rakennettu sen verran harvaan, että eri katujen varressa sijaitsevien tonttirivien väliin jää pieniä metsäalueita. Alueella on noin puolen kilometrin pituinen Kypärämäki-Köhniön luontopolku, joka esittelee tavallisimpia lehtomaisen metsän ja kuivan kangasmetsän kasvilajeja.[11]
Vuosina 2010–2011 kaupungin omistamissa Kypärämäen pienissä metsissä tehtiin maiseman parantamiseksi harvennustöitä tarkoituksena turvata metsien elinvoimaisuus ja viihtyisyys. Metsiä harvennettiin ja alusmetsiä raivattiin, jotta saatiin kasvutilaa jäljelle jääville puille, sekä poistettiin huonokuntoisia ja asukkaita häiritseviä puita.[8]
Metsänhoitotoimenpiteitä arvosteltiin ja epäiltiin etukäteen jonkin verran julkisuudessa.[12][13] Kaupungin jälkeenpäin järjestämässä mielipidekyselyssä vastaajista valtaosa piti kuitenkin hoitotöiden lopputulosta onnistuneena.[8]
Historiaa
Kaskimaasta työläiskaupunginosaksi
Ennen Jyväskylän kaupungin perustamista nykyinen Kypärämäki oli laidun- ja kaskimaata. Lähes koko nykyinen Kypärämäen asuinalue oli kaupungin rajojen sisällä jo vuonna 1837, kun Jyväskylä perustettiin, mutta pysyi kaupunkiin kuuluessaankin metsämaana välirauhaan asti.[14] Sota-ajan asuntopulan helpottamiseksi alueelle kaavoitettiin vuonna 1940 omakotitontteja.[15]
Kypärämäen ensimmäisen asemakaavan suunnitteli kaupunginarkkitehti Matti Hämäläinen, joka myös suunnitteli talojen rakennuspiirustukset yhdessä kaupungin rakennustoimiston kanssa.[2] Kypärämäki on Jyväskylän ensimmäinen kaupunginosa, jonka asemakaava voitiin suunnitella ilman tarvetta ottaa huomioon alueella jo entuudestaan olevat rakennukset[16] ja ensimmäinen kokonaan suunnitelmien mukaan rakennettu kaupunginosa[5].
Kypärämäen kaupunginosan vanhin osa on Kypärärinteen omakotialueen itäosa, joka käsittää Vuorikadun sivukatuineen Vesangantien pohjoispuolella.[17] Ensimmäiset talot valmistuivat syystalvella 1940.[18] Hyvin pian rakennettiin myös Vesangantien eteläpuolelle Kypärätien alueelle. Metsäkadulla on 22 Ruotsista lahjoituksena saatua omakotitaloa, jotka toimitettiin Ruotsista Suomeen valmiina elementteinä. Ne valmistuivat kesällä 1941.[18]
Kypärämäen vanhimman osan omakotitalot rakennutti pääasiassa kaupunki. Rakennusurakan sai helsinkiläinen Otto Karme. Kypärämäen vanhin osa rakennettiin köyhien asuntopulaa ajatellen, joten se pyrittiin rakentamaan mahdollisimman halvalla. Alueelle ei aluksi rakennettu vesijohtoja eikä viemäriverkostoa. Sähköjohdot Kypärämäkeen rakennettiin kuitenkin jo alussa.[15] Monet talot olivat alun perin yksikerroksisia kahden perheen taloja, joissa oli kummassakin päädyssä yhden huoneen ja tupakeittiön muodostama asunto. Asuntopulan vuoksi taloihin päätettiin sijoittaa liesi myös asuinhuoneeseen, jolloin yhteen taloon voitiin majoittaa väliaikaisesti neljä perhettä yhden huoneen asuntoihin.[19]
Osa taloista oli kaksikerroksisia, ja suurin osa yksikerroksisista korotettiin kaksikerroksisiksi sotien jälkeen. Alkuperäisessä harjakorkeudessa on nykyään enää kaksi taloa, Kypärätie 11 ja Mäntykatu 5.[2]
Ensimmäiset asukkaat tulivat enimmäkseen Keski-Suomen maaseudulta ja Karjalan luovutetuilta alueilta. Syntyperäisten jyväskyläläisten osuus oli lähes olematon.[2] Asukkaat havaitsivat pian uusissa taloissaan vikoja. Pahimmassa tapauksessa ulkoseinistä saattoi puuttua eristysaine kokonaan tai sisäseinät saattoivat painua alaspäin tukipilareiden puutteen vuoksi. Rakentaja joutui tekemään jälkikorjauksia, mutta täysin moitteettomaan kuntoon taloja ei saatu.[18] Rakennusvirheet, asumisen ahtaus ja puutteellinen kunnallistekniikka saivat julkisuutta lehdistössä ja antoivat Kypärämäen asuinalueelle sen alkuaikoina hieman huonon maineen.[20]
Kypärätien varrella Vesangantien eteläpuolella on omaperäisiä puisia pienkerrostaloja, jotka valmistuivat vuonna 1949.[21] Näissäkin taloissa oli ongelmia: asukkaat valittivat lämmöneristyksen puutteesta. Niiden vieressä on Jyväskylän vanhin rivitalo, vuonna 1954 valmistunut Veljeskypärä.[22][2]
Kypärämäki oli alun perin työläiskaupunginosa. Jotkut kävivät töissä läheisessä Valmetin Rautpohjan tehtaassa[2] tai Leipäteollisuus Oy:n leipätehtaalla[17], alueella harjoitettiin myös pienteollisuustoimintaa talojen pihoissa sijaitsevissa verstaissa[2]. Tunnettuja kypärämäkeläisiä pienyrityksiä olivat muun muassa polkuautoistaan tunnettu Ahrenbergin metallialan verstas Lehtokadulla ja irtokirjasimia valmistanut Pikval Oy.[5]
Jatkosodan jälkeen kaupunki myi omistamansa talot. Ostajina oli sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä. Esimerkiksi Leipäteollisuus osti 10 taloa työsuhdeasunnoiksi työläisilleen.[23]
Asuttu alue laajenee
Jatkosodan jälkeen asutus levisi Kypärämäen eteläosaan Köhniölle. Köhniön alue rakennettiin Rautpohjan tehtaan työntekijöitä varten. Tehdas tarvitsi sotakorvausten vuoksi kasvaneen tuotantonsa takia lisää työläisiä, mutta asuntopula haittasi työntekijöiden saamista. Yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa tehdas järjesti työntekijöille asuntolainoja, ja alueen rakentaminen alkoi 1948. Köhniö on rakennuskannaltaan monipuolinen ja vaihteleva, talot ovat keskenään melko erityyppisiä.[24]
Köhniön omakotitaloissa oli yleensä alakerrassa kaksi huonetta ja keittiö, yläkerrassa oli lisää asuinhuoneita tai kokonaan erillinen asunto, jolle oli oma sisäänkäynti. Yläkertaan otettiin vuokralaisia, ja usein talon omistaja vuokrasi pois myös toisen alakerran huoneista. Asuntotilanteen parantuessa 1960-luvulla vuokralaisten määrä väheni ja yhä useampi talo jäi vain sen omistavan perheen käyttöön. Samoihin aikoihin taloihin rakennettiin saunoja ja sisävessoja, jotka taloja rakennettaessa oli kustannussyistä jätetty pois.[25]
Köhniön lisäksi kaavoitettiin Kahakatu sekä Kypärärinteen läntisin osa. Kahakadulle kaavoitettiin asuntotiloja, mutta myöhemmin ne pienennettiin asukkaiden tahdon vastaisesti normaalikokoisiksi omakotitonteiksi, koska kaupungin mukaan niitä ei juuri ollut käytetty viljelyyn.[26]
1940-luvun lopulla Kypärämäen palveluihin kuuluivat osuuskauppa, kioski ja leipomo.[22] 1950-luvulla kaupunginosassa aloittivat toimintansa neuvola ja säästöpankin konttori[27] sekä yleinen sauna, pesula ja postikonttori[28]. Työväentalo valmistui 1950-luvun lopulla. Seuraavan vuosikymmenen alussa laajennettuun työväentaloon tulivat vuokralaisiksi muun muassa posti, apteekki, kirjasto ja hammaslääkäri.[29]
Kaupunginosa muuttuu
1960-luvulla Kypärämäkeen rakennettiin kerros- ja rivitaloja Kypärämäen luoteisosaan Köhniönrantaan.[30] 1970-luvulla rakennettiin kerrostaloja Kypärätien ja Erämiehenkadun risteyksen tienoille. Niiden tieltä purettiin kolme puutaloa. Yhdessä puretuista taloista oli neuvola, joka siirtyi paikalle rakennettuun uuteen taloon.[31] Myöhempinä vuosikymmeninä jatkettiin täydennysrakentamista tyhjille tonteille. Asukkaiden arvostama, aiemmin vilkkaassa käytössä ollut Kypärätien sauna-pesula purettiin kerrostalon tieltä 1980-luvun puolivälissä.[32]
1990-luvulla Kypärämäki menetti useimmat keskeiset palvelunsa. Myös koulun, päivähoidon ja kirjaston menettämistä on pelätty.[33]
Toteutumattomia suunnitelmia
Kypärämäen työväenyhdistyksen aloitteesta Kypärätien varteen alettiin 1970-luvun alussa suunnitella tiheämmin asuttua keskustaa Kypärämäelle. Kaikki Kypärätien omaperäiset puiset pienkerrostalot aiottiin purkaa suurempien kerrostalojen tieltä. Suunnitelma toteutui vain pieneltä osin, sillä puiset pienkerrostalot osoittautuivat huonosta maineestaan huolimatta pääosin korjauskelpoisiksi ja useimmat niistä päätettiin säilyttää.[34]
Pitkään toteuttamatta ollut asemakaavaan Kypärämäen alueelle merkitty katu, Kahakadulta Keihäsmiehenkadulle asemakaavassa kulkenut Vipukatu jäi toteuttamatta, koska 1980-luvulla hanke osoittautui niin kalliiksi, että katsottiin paremmaksi vahvistaa kadulle suunniteltu alue virkistysalueeksi.[35]
Osa-alueet
Kypärämäen asuinalue jaetaan Jyväskylän kaupunginosamäärittelyssä neljään osa-alueeseen: Kypärärinne, Kypärätie, Köhniö ja Köhniönranta. Kypärärinne on Kypärämäen vanhin osa, Kypärämäen jyrkällä rinteellä Vesangantien pohjoispuolella oleva omakotialue. Kypärätien kerros- ja omakotialue ei nimestään huolimatta käsitä pelkkää Kypärätietä vaan muitakin katuja. Kypärämäen eteläosassa sijaitseva omakotialue tunnetaan nimellä Köhniö. Kypärämäen luoteisosan kerros- ja rivitaloalue on Köhniönranta.[6] Ne ovat saaneet nimensä vieressään sijaitsevasta Köhniönjärvestä. Yleisimmin näistä osa-alueiden nimistä on käytössä Köhniö. Köhniön asuinalueen reunalla kulkee Haapamäki–Jyväskylä-rata.[6]
Kypärämäen kaupunginosaan kuuluu myös osa Killerin alueesta. Korterinteen asuinalue sijaitsee maantieteellisen Kypärämäen länsiosassa ja kuuluu Kypärämäen äänestysalueeseen, mutta kaupunginosajaossa se on kuitenkin Kortepohjan osa-alue.[6]
Väestö
Kypärämäki oli aluksi selkeästi työläiskaupunginosa. 1940-luvun lopulla 70 prosenttia kaupunginosan asukkaista sai elantonsa joko teollisuudesta tai rakennusalalta. Myöhemmin Kypärämäen väestörakenne muuttui kuten muillakin asuinalueilla: aiemmin työväestö oli asunut laitakaupungilla puutaloissaan ja varakkaampi väki keskustan kivitaloissa, sittemmin omakotitaloalueen maalaismainen tunnelma alkoi kiinnostaa keskiluokkaa ja varakastakin väkeä. Neljässä vuosikymmenessä tehdas- ja rakennustyöläisten osuus putosi 23 prosenttiin asukkaista.[36][37]
Toisaalta kerrostalorakentaminen tarjosi kohtuuhintaisia omistusasuntoja Kypärämäessä pienituloisillekin.[36] Kaupunginosaan rakennettiin myös vuokrakerrostaloja.[38] Monet aikoinaan omakotitalon rakentaneista jäivät asumaan taloihinsa eläkepäivikseen, minkä vuoksi yli 65-vuotiaiden osuus Kypärämäen asukkaista kasvoi vuoden 1970 viidestä prosentista 1990-luvulle tultaessa lähes 20 prosenttiin.[36] Kypärämäessä on myös useita eläkeläisille ja vanhuksille tarkoitettuja kerrostaloja.[39]
Aktiivinen kaupunginosa
Kaupunginosan etuja ajaa vuonna 1982 perustettu Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys.[4] Yhdistys on vahvistanut kaupunginosan yhteishenkeä, tukenut kaupunginosan elinvoimaisuutta ja vaalinut arvokasta rakennusperinnettä.[40] Asukasyhdistys on vuodesta 1998 järjestänyt nelipäiväisen kaikenikäisille ohjelmaa tarjoavan tilaisuuden Kypärämäen kulttuuripäivät ja työllistänyt työllisyysvaroin kylätaiteilijoita.[39][41] Alueella tehdään kylämäistä yhteistyötä ja asukasaktiivisuus ja yhteisöllisyys onkin todettu alueen vahvuuksiksi.[42] Kypärämäessä toimii muun muassa aktiivinen lähiruokapiiri.
Kypärämäessä toimii kaksi päiväkotia, ala-aste, musiikkikoulu, Jyväskylän kotitalousoppilaitos, päiväkeskus vanhuksille, sotainvalidien sairaskoti sekä pienkirjasto. Kypärämäestä löytyy myös eläinlääkäriasema, vauva- ja äitiystarvikkeiden kauppa, kukkakauppa, lemmikkitarvikeliike, kolme parturi-kampaamoa, pizzeria sekä Siwa.[43][44][45][46][47][48][49][50][51]
Kypärämäessä on vuodesta 1956 toiminut partiolippukunta Mäkipartio ry, jossa on noin sata jäsentä.[52] Uskonnollisia rakennuksia Kypärämäessä ovat Jyväskylän seurakunnan Kypärämäen kirkko ja Jehovan todistajien Jyväskylän läntisen seurakunnan valtakunnansali.[53]
Kypärämäen länsiosassa sijaitsevat myös Killerin liikuntakeskus, hevosurheilukeskus ja ravirata. Sen läheisyydessä ajetaan Suomen rallin Killerin erikoiskoe, jolla on tapana aiheuttaa seudulla liikenneruuhkia.[54]
Köhniönjärven länsirannalla on kunnallistekniikan museo Könkkölä, jolla ei ole säännöllisiä aukioloaikoja.[55] Rihlaperän tähtitorni sijaitsee itäisessä Kypärämäessä lähellä kaupunginosan rajaa.[56]
Politiikka
Asuinalueen alkuaikoina selvästi suosituimmat puolueet asukkaiden keskuudessa olivat SDP ja sotien jälkeen toimintansa aloittanut SKDL. SDP sai parhaimmillaan noin puolet alueen äänistä, ja SKDL:n kannatus oli lähes samaa tasoa.[57] Esimerkiksi vuoden 1964 kunnallisvaaleissa SDP sai äänistä 48 %, SKDL 36 %, Keskustan ja Kansanpuolueen vaaliliitto 10 % sekä Kokoomus 6 % äänestysaktiivisuuden ollessa 77 %.[58] Kahden vasemmistopuolueen välinen kilpailu oli kovaa, eikä yhteistyötä harrastettu.[59]
Kypärämäessä toimii edelleen aktiivinen sosiaalidemokraattinen työväenyhdistys.[60]Kypärämäen työväenyhdistys (KTY) perustettiin, koska Kypärämäen työläiset olivat sitä mieltä, että Jyväskylän työväenyhdistys (JTY) oli muuttumassa elitistiseksi eikä ajanut tarpeeksi laitakaupungin työväen asioita.[22] Myös Suomen Kommunistisen Puolueen toiminta on Kypärämäessä aktiivista. Yksi neljästä Keski-Suomessa toimivista SKP:n osastoista on Kypärämäen osasto. [61]
Kypärämäen äänestysalueeseen kuuluu Kypärämäen kaupunginosan lisäksi Kortepohjan kaupunginosan asuinalue Kortemäki sekä osa Ruokkeen kylästä.[6] Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa eniten ääniä Kypärämäessä sai perussuomalainen Kauko Tuupainen, joka on entinen kypärämäkeläinen ja entinen sosiaalidemokraatti.[62][63]
| Puolueiden ääniosuus eduskuntavaaleissa 2011
Kypärämäen äänestysalueella[62] | ||
|---|---|---|
| Puolue | Kypärämäki (%) | Koko kaupunki (%) |
| SDP | 22,7 | 21,3 |
| Perussuomalaiset | 15,0 | 16,3 |
| Kokoomus | 14,3 | 18,0 |
| Keskusta | 14,2 | 15,3 |
| Vihreät | 12,4 | 10,0 |
| Vasemmistoliitto | 12,4 | 10,2 |
| Kristillisdemokraatit | 6,7 | 6,4 |
| SKP | 1,1 | 0,8 |
| Piraattipuolue | 0,8 | 1,2 |
| Muut | 0,5 | 0,4 |
| Äänestysprosentti vaaleissa | ||
| Koko kaupunki (%) | Kypärämäki (%) | |
| 68,2 | 76,9 | |
| Puolueiden ääniosuus kunnallisvaaleissa 2008
Kypärämäen äänestysalueella[64] | ||
|---|---|---|
| Puolue | Kypärämäki (%) | Koko kaupunki (%) |
| SDP | 33,2 | 26,6 |
| Kokoomus | 17,4 | 21,0 |
| Keskusta | 15,2 | 19,1 |
| Vihreät | 12,8 | 11,7 |
| Vasemmistoliitto | 7,8 | 8,5 |
| Kristillisdemokraatit | 5,4 | 5,8 |
| Perussuomalaiset | 4,3 | 4,5 |
| SKP | 3,4 | 2,4 |
| Muut | 0,3 | 0,3 |
| Äänestysprosentti vaaleissa | ||
| Koko kaupunki (%) | Kypärämäki (%) | |
| 60,3 | 68,6 | |
Liikenneyhteydet
Jyväskylän keskustaan on matkaa noin neljä kilometriä, ja bussit (linjat 1 ja 2) keskustaan kulkevat arkisin 20 ja viikonloppuisin 30 minuutin välein.[65] Myös Jyväskylästä länteen kulkevat pitkänmatkanvuorot pysähtyvät Kypärämäessä. Pysäkkejä ovat Rihlaperä, Salokatu, Kypärämäen koulu, Kahakatu, Köhniönjärvi, Killeri ja Könkkölä.[66] Aiemmin Kypärämäessä on ollut Köhniönjärven rautatieseisake, mutta se on poistettu käytöstä vuosikymmeniä sitten.
Lähteet
- Janne Haikari: Kypärämäki ja sen väki, Jyväskylä: Kypärämäki-Köhniön asukasyhdistys, 1999. ISBN 952-91-0730-7
- Kypärämäki ja sen väki kuvina, toimittaneet Sini Louhivuori, Arja Seppälä & Juha Saltevo, Jyväskylä: Kypärämäen–Köhniön asukasyhdistys, ISBN 952-91-6920-5
- Marja Kokko: Jyväskylän kaupungin historia 1965–2007, Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki, 2007, ISBN 978-952-5332-96-4
Viitteet
- ↑ a b Kypärämäki-Kortepohja Jyväskylän seutu – ihmistä varten. 2009. Viitattu 8.2.2012.
- ↑ a b c d e f g h i j Päivi Andersson & Leena Lindell: Kypärämäen omakotialue Jyväskylän omakotialueita. 2009. Jyväskylä: Keski-Suomen museo. Viitattu 8.2.2012.
- ↑ Suomen kotiseutuliitto, vuoden kaupunginosa
- ↑ a b Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys
- ↑ a b c Kypärämäki ja sen väki kuvina, s. 7
- ↑ a b c d e f g Jyväskylän aluekartta Jyväskylän kaupungin kotisivut. Viitattu 8.2.2012.
- ↑ Haikari, s. 8
- ↑ a b c Maria E. Tolppanen: Mielipidekysely lähimetsien hoidosta Kypärämäen ja Köhniön alueella (pdf) 2011. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki: Kaupunkirakennepalvelut, Tonttituotanto. Viitattu 10.2.2011.
- ↑ Tiina Lappalainen: ”Kypärämäki-Köhniön kasvillisuusselvitys”, Kypärämäen ja Köhniön luonto. Jyväskylä: Kypärämäki-Köhniön asukasyhdistys ry, 1999.
- ↑ Kari Lehtinen: Kypärämäen-Köhniön luonto ja kasvit. Kypärämäki-Köhniö-asukaslehti, 1998, nro 2. Jyväskylä: Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.2.2012.
- ↑ Kypärämäki-Köhniön luontopolku Alueellista ympäristötietoa. 23.10.2006. Keski-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.2.2012.
- ↑ Jaakko Luoma & Sari Nissinen: Savotta uhkaa Köhniön petäjiä Keskisuomalainen. 8.9.2010. Viitattu 10.2.2012.
- ↑ Juha Saltevo: Metsän ehdoilla Keskisuomalainen. 16.9.2010. Viitattu 10.2.2012.
- ↑ Haikari, s. 8
- ↑ a b Haikari, s. 11-12
- ↑ Kokko, s. 243
- ↑ a b Kypärämäen historiaa Jyväskylän kaupunginosasivusto. Kypärämäki-Köhniö. Jyväskylä: Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys. Viitattu 11.2.2012.
- ↑ a b c Haikari, s. 17
- ↑ Haikari, s. 16
- ↑ Haikari, s. 18
- ↑ Haikara, s. 38
- ↑ a b c Kypärämäki ja sen väki kuvina, s. 14
- ↑ Haikari, s. 19
- ↑ Päivi Andersson & Leena Lindell: Köhniön omakotialue Jyväskylän omakotialueita. 2009. Jyväskylä: Keski-Suomen museo. Viitattu 8.2.2012.
- ↑ Haikari, s. 38
- ↑ Haikari, s. 53-54
- ↑ Haikari, s. 44-45
- ↑ Haikari, s. 14
- ↑ Haikari, s. 54-55
- ↑ Haikari, s. 54
- ↑ Haikari, s. 64-65
- ↑ Haikari, s. 69
- ↑ Kokko, s. 244
- ↑ Haikari, s. 64-65
- ↑ Haikari, s. 69-70
- ↑ a b c Haikari, s. 72–73
- ↑ Haikari, s. 75–76
- ↑ Haikari, s. 65
- ↑ a b Kypärämäki ja sen väki kuvina, s. 16
- ↑ Kokko, s. 244
- ↑ Kypärämäki ja sen väki kuvina, s. 5
- ↑ Muistio Kypärämäen, Köhniön ja Keltinmäen alueiden asuinalueilta 12.10.2010. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 10.2.2012.
- ↑ Kortepohja ja Kypärämäki Päivähoito ja ensiopetus. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 22.2.2012.
- ↑ Kotimetsä. Vekarokadun päiväkoti Kotimetsä Oy. Viitattu 22.2.2012.
- ↑ Kypärämäen koulu Jyväskylän kaupunki. Viitattu 22.2.2012.
- ↑ Kodály Musiikkikoulu Kodály Musiikkikoulu. Viitattu 22.2.2012.
- ↑ Kypärämäen päiväkeskus Jyväskylän kaupunki. Sosiaali- ja terveyspalvelut. Viitattu 22.2.2012.
- ↑ Kypärämäen pienkirjasto Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 22.2.2012.
- ↑ Musti ja Mirri -myymälät Musti ja Mirri -ketju. Viitattu 22.2.2012.
- ↑ Siwa, kaupat ja aukioloajat Suomen Lähikauppa Oy. Viitattu 22.2.2012.
- ↑ Linkit ja palvelut Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys. Viitattu 22.2.2012.
- ↑ Historia Mäkipartio ry. Jyväskylä. Viitattu 15.2.2012.
- ↑ Kypärämäen kirkko, Jyväskylä Keski-Suomen kirkot, Finnica. Suomalaisen kulttuurin tietokeskus ja toimintaverkosto, Jyväskylän taidemuseo. Viitattu 15.2.2012.
- ↑ Juha Luomala: Jyväskylässä ruuhkaa ennen Killerin EK:ta Keskisuomalainen. 31.7.2009. Viitattu 12.2.2012.
- ↑ Jyväskylän kunnallistekniikan museo Keski-Suomen museo. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 11.2.2012.
- ↑ Rihlaperän tähtitorni Jyväskylän Sirius ry. Viitattu 15.2.2012.
- ↑ Haikari, s. 28
- ↑ Haikari, s. 58
- ↑ Haikari, s. 47
- ↑ Kypärämäen työväenyhdistys Jyväskylä: Kypärämäen työväenyhdistys. Viitattu 22.2.2012.
- ↑ SKP:n Jyväskylän piirijärjestö ry Jyväskylä: SKP. Viitattu 22.2.2012.
- ↑ a b Eduskuntavaalit 17.4.2011, tulos Oikeusministeriö. Viitattu 4.2.2012.
- ↑ Kauko Tuupainen: Kaupunginvaltuutettu Kauko Tuupaisen verkkosivut tuupainen.net. Jyväskylä. Viitattu 22.2.2012.
- ↑ Kunnallisvaalit 26.10.2008, tulos Oikeusministeriö. Viitattu 4.2.2012.
- ↑ Jyväskylän paikallisliikenne 11.8.2011 - 3.6.2012 Jyväskylän Liikenne Oy. Viitattu 15.2.2012.
- ↑ Aikataulut, hinnat ja lipun osto Matkahuolto Oy. Viitattu 15.2.2012.
Aiheesta muualla
- Keski-Suomen museo: Kypärämäen omakotialue
- Keski-Suomen museo: Köhniön omakotialue
- Kypärämäen–Köhniön asukasyhdistys
- Jyväskylän kaupungin kaupunginosasivusto – Kypärämäki–Köhniö