Ero sivun ”Pietari Suuren merilinnoitus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
innoitus
kielenhuoltoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{lähteetön}}
{{lähteetön}}


[[Tiedosto:GulfofFinlanddefence1917.jpg|thumb|250px|Pietari Suuren merilinnoitus Riianlahdelta Suomenlahdelle.]]
[[Tiedosto:GulfofFinlanddefence1917.jpg|thumb|Pietari Suuren merilinnoitus Riianlahdelta Suomenlahdelle.]]
'''Pietari Suuren merilinnoitus''' tai '''Tallinnan–Porkkalan linnoitettu puolustusasema''' oli [[1900-luku|1900-luvun]] alussa suunnitellun [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] pääkaupunkia [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]a vihollisen maihinnousulta suojaavan meripuolustusjärjestelmän päävastarinta-asema. Suunnitelman mukaan [[Porkkalanniemi|Porkkalaan]] sekä [[Tallinna]]n rannikolle oli rakennettava järeitä rannikkotykkejä sekä Tallinnaan perustettava laivastotukikohta.
'''Pietari Suuren merilinnoitus''' tai '''Tallinnan–Porkkalan linnoitettu puolustusasema''' oli 1900-luvun alussa suunnitellun [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] pääkaupunkia [[Pietari (kaupunki)|Pietaria]] vihollisen maihinnousulta suojaava meripuolustusjärjestelmä.

⚫
Paikka valittiin, koska se oli [[Suomenlahti|Suomenlahden]] kapein kohta. [[Mäkiluoto|Mäkiluodon]] ja [[Naissaari|Naissaaren]] väli on vain 36 kilometriä, kun järeiden rannikkotykkien kantama oli tuolloin noin 25 kilometriä. Näin Suomenlahdella kulkeva osasto olisi joutunut ristituleen.


Pietari Suuren merilinnoituksen rakennustyömaalle tuotiin elokuussa vuonna 1916 [[Helsinki|Helsingin]] seudulle [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomeen]] ensimmäiset 2 100 [[kiinalaiset|kiinalaista]] työntekijää. Suurin osa kiinalaisista oli [[hunghuusit|hunghuuseja]], jotka olivat kotoisin [[Amur]]inmaalta ja [[Mantšuria]]sta pääasiassa seikkailevia [[kulkuri|kulkureita]] ja [[rosvo]]ja.
Pietari Suuren merilinnoituksen rakennustyömaalle tuotiin elokuussa vuonna 1916 [[Helsinki|Helsingin]] seudulle [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomeen]] ensimmäiset 2 100 [[kiinalaiset|kiinalaista]] työntekijää. Suurin osa kiinalaisista oli [[hunghuusit|hunghuuseja]], jotka olivat kotoisin [[Amur]]inmaalta ja [[Mantšuria]]sta pääasiassa seikkailevia [[kulkuri|kulkureita]] ja [[rosvo]]ja.

[[Tiedosto:Peeter Suure Merekindluse Humala positsiooni rooduvarjend nr.1, 1916. a..JPG|thumb|250px|Linnoituksen raunioita Virossa.]]
[[Tiedosto:Peeter Suure Merekindluse Humala positsiooni rooduvarjend nr.1, 1916. a..JPG|thumb|Linnoituksen raunioita Virossa.]]
== Puolustusjärjestelmän rakentamisen syy ==

⚫
Venäjän tarve Suomenlahden rannikkopuolustuksen dramaattiselle vahvistamiselle seurasi [[Tsushiman meritaistelu]]sta 1905, jossa merkittävä osa sen Itämeren laivastosta upposi. Nopein ja halvin tapa Pietarin suojaamiseksi oli uuden laivaston rakentamisen sijaan rannikkotykistö. Ajatus puolustusasemien rakentamisesta esitettiin ensimmäisen kerran 1907. Keisari [[Nikolai II]] hyväksyi suunnitelmat 5. heinäkuuta 1912, jonka jälkeen rakennustöiden oli määrä alkaa.
== Tausta ==
⚫
Venäjän tarve Suomenlahden rannikkopuolustuksen dramaattiselle vahvistamiselle seurasi [[Tsushiman meritaistelu]]sta 1905, jossa merkittävä osa sen Itämeren laivastosta upposi. Nopein ja halvin tapa Pietarin suojaamiseksi oli uuden laivaston rakentamisen sijaan rannikkotykistö. Ajatus puolustusasemien rakentamisesta esitettiin ensimmäisen kerran 1907. Keisari [[Nikolai II]] hyväksyi suunnitelmat 5. heinäkuuta 1912, jonka jälkeen rakennustöiden oli määrä alkaa. Suunnitelma puolustusjärjestelyiksi tunnettiin ''[[merivoimien Itämeren suunnitelma eurooppalaisen sodan varalta|merivoimien Itämeren suunnitelmana eurooppalaisen sodan varalta]]'' ({{k-ru|План морских сил Балтийского моря на случай европейской войны}}) <ref>http://militera.lib.ru/tw/denisov_perechnev/07.html</ref>



== Puolustusjärjestelmän linjat ==
== Puolustusjärjestelmän linjat ==
Rivi 18: Rivi 19:
Seuraava puolustuslinja oli [[Kotka (kaupunki)|Kotkan]]–[[Kurkolanniemi|Kurkolanniemen]]-[[Meriküla]]n (Viron mantereella) tasolla, ja kulki Suomenlahden saarien kautta.
Seuraava puolustuslinja oli [[Kotka (kaupunki)|Kotkan]]–[[Kurkolanniemi|Kurkolanniemen]]-[[Meriküla]]n (Viron mantereella) tasolla, ja kulki Suomenlahden saarien kautta.


⚫
Kolmas linja kulki [[Tallinna]]n–[[Porkkalanniemi|Porkkalan]] tasolla. Suunnitelman mukaan [[Porkkalanniemi|Porkkalaan]] sekä [[Tallinna]]n rannikolle oli rakennettava järeitä rannikkotykkejä sekä Tallinnaan perustettava laivastotukikohta. Paikka valittiin, koska se oli [[Suomenlahti|Suomenlahden]] kapein kohta. [[Mäkiluoto|Mäkiluodon]] ja [[Naissaari|Naissaaren]] väli on vain 36 kilometriä, kun järeiden rannikkotykkien kantama oli tuolloin noin 25 kilometriä. Näin Suomenlahdella kulkeva osasto olisi joutunut ristituleen.
Kolmas linja kulki [[Tallinna]]n–[[Porkkalanniemi|Porkkalan]] tasolla. Sitä kutsutaan suomeksi yleensä Pietari Suuren merilinnoitukseksi.


Neljäs linja käsitti [[Tahkuna]]n ([[Hiidenmaa]]lla)– [[Dirhami]]n ({{k-sv|Derhamn}} - Viron mantereella)-[[Hankoniemi|Hankoniemen]] tason.
Neljäs linja käsitti [[Tahkuna]]n ([[Hiidenmaa]]lla)– [[Dirhami]]n ({{k-sv|Derhamn}} - Viron mantereella)-[[Hankoniemi|Hankoniemen]] tason. Lisäksi venäläiset vahvistivat rannikkotykistöä sen länsipuolella [[Saarenmaa]]lla ja [[Ahvenanmaa]]lla. Ahvenanmaalle sijoitettiin rannikkotykistöä suojaamaan Maarianhaminaa sekä valvomaan Pohjanlahden meriliikennettä ja Suomenlahdelta tulevaa liikennettä. [[Krimin sota|Krimin sodan]] jälkeen demilitarisoidulle Ahvenanmaalle sijoitettiin kolme lentoveneasemaa ja yksi lentoveneiden tukiasema sekä [[Venäjän keisarikunnan rannikkopatteri|rannikkopatteri 71]].


Alkuperäisten venäläisten suunnitelmien mukaista linnoitusten valmistumista hidasti [[ensimmäinen maailmansota]]. Rakennelmat olivat vain osittain valmiit, kun [[Suomi]] ja [[Viro]] itsenäistyivät [[Lokakuun vallankumous|lokakuun vallankumouksen]] jälkeen.
Varsinaisen neljännen linjan lisäksi venäläiset vahvistivat rannikkotykistöä sen länsipuolella [[Saarenmaa]]lla ja [[Ahvenanmaa]]lla. Ahvenanmaalle sijoitettiin rannikkotykistöä suojaamaan Maarianhaminaa sekä valvomaan Pohjanlahden meriliikennettä ja Suomenlahdelta tulevaa liikennettä. [[Krimin sota|Krimin sodan]] jälkeen demilitarisoidulle Ahvenanmaalle sijoitettiin kolme lentoveneasemaa ja yksi lentoveneiden tukiasema sekä [[Venäjän keisarikunnan rannikkopatteri|rannikkopatteri 71]].

Suunnitelma puolustusjärjestelyiksi tunnettiin ''[[merivoimien Itämeren suunnitelma eurooppalaisen sodan varalta|merivoimien Itämeren suunnitelmana eurooppalaisen sodan varalta]]'' ({{k-ru|План морских сил Балтийского моря на случай европейской войны}}) <ref>http://militera.lib.ru/tw/denisov_perechnev/07.html</ref>

Alkuperäisten venäläisten suunnitelmien mukaista linnoitusten valmistumista hidasti [[ensimmäinen maailmansota]]. Rakennelmat olivat vain osittain valmiit, kun [[Suomi]] ja [[Viro]] itsenäistyivät [[Lokakuun vallankumous|lokakuun vallankumouksen]] jälkeen. Saksan laivaston avulla suoritettiin ensimmäisen maailmansodan aikana Suomenlahden rannoille yksi merkittävä maihinnousu huhtikuussa 1918, kun [[Vaasan senaatti|Vaasan Senaatin]] kutsusta [[Rüdiger von der Goltz]]in komentama [[Saksan Itämeren divisioona]] nousi maihin Hangossa taistellakseen [[Suomen kansanvaltuuskunta|kansanvaltuuskunta]]a vastaan etelästä suojeluskuntien hyökätessä pohjoisesta.


== Tallinnan–Porkkalan raskaat ja järeät patterit 1. syyskuuta 1917 ==
== Tallinnan–Porkkalan raskaat ja järeät patterit 1. syyskuuta 1917 ==
Rivi 60: Rivi 57:
* [http://www.ts.fi/lukemisto/1074212842/Katanpaassa+voi+astella+hunghuusien+jaljilla Turun Sanomat: Katanpäässä voi astella hunghuusien jäljillä ]
* [http://www.ts.fi/lukemisto/1074212842/Katanpaassa+voi+astella+hunghuusien+jaljilla Turun Sanomat: Katanpäässä voi astella hunghuusien jäljillä ]
* [https://mapsengine.google.com/map/edit?mid=zPslYwoImf-g.kCj2L2q5JtVA Linnoituksen kartta]
* [https://mapsengine.google.com/map/edit?mid=zPslYwoImf-g.kCj2L2q5JtVA Linnoituksen kartta]

{{Suomen_linnat}}
{{Suomen_linnat}}


Rivi 66: Rivi 64:
[[Luokka:Suomenlahti]]
[[Luokka:Suomenlahti]]
[[Luokka:Venäjän sotahistoria]]
[[Luokka:Venäjän sotahistoria]]
[[Luokka:Uudenmaan historia]]

Versio 31. elokuuta 2020 kello 08.35

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Pietari Suuren merilinnoitus Riianlahdelta Suomenlahdelle.

Pietari Suuren merilinnoitus tai Tallinnan–Porkkalan linnoitettu puolustusasema oli 1900-luvun alussa suunnitellun Venäjän keisarikunnan pääkaupunkia Pietaria vihollisen maihinnousulta suojaava meripuolustusjärjestelmä.

Pietari Suuren merilinnoituksen rakennustyömaalle tuotiin elokuussa vuonna 1916 Helsingin seudulle Suomeen ensimmäiset 2 100 kiinalaista työntekijää. Suurin osa kiinalaisista oli hunghuuseja, jotka olivat kotoisin Amurinmaalta ja Mantšuriasta pääasiassa seikkailevia kulkureita ja rosvoja.

Linnoituksen raunioita Virossa.

Tausta

Venäjän tarve Suomenlahden rannikkopuolustuksen dramaattiselle vahvistamiselle seurasi Tsushiman meritaistelusta 1905, jossa merkittävä osa sen Itämeren laivastosta upposi. Nopein ja halvin tapa Pietarin suojaamiseksi oli uuden laivaston rakentamisen sijaan rannikkotykistö. Ajatus puolustusasemien rakentamisesta esitettiin ensimmäisen kerran 1907. Keisari Nikolai II hyväksyi suunnitelmat 5. heinäkuuta 1912, jonka jälkeen rakennustöiden oli määrä alkaa. Suunnitelma puolustusjärjestelyiksi tunnettiin merivoimien Itämeren suunnitelmana eurooppalaisen sodan varalta (ven. План морских сил Балтийского моря на случай европейской войны) [1]


Puolustusjärjestelmän linjat

Puolustusjärjestelmä käsitti useita kehiä.

Sisin kehä Pietarista katsottuna oli Suomenlahden keskellä kaupungin edustalla oleva merilinnoitussaari Kronstadt sekä Viipurin maa- ja merilinnoitusasemat, joiden tehtävänä oli varmistaa, ettei Kronstadtin linjaa pystytä kiertämään pohjoisesta Viipurinlahdelle tehtävällä maihinnousulla.

Seuraava puolustuslinja oli Kotkan–Kurkolanniemen-Merikülan (Viron mantereella) tasolla, ja kulki Suomenlahden saarien kautta.

Kolmas linja kulki Tallinnan–Porkkalan tasolla. Suunnitelman mukaan Porkkalaan sekä Tallinnan rannikolle oli rakennettava järeitä rannikkotykkejä sekä Tallinnaan perustettava laivastotukikohta. Paikka valittiin, koska se oli Suomenlahden kapein kohta. Mäkiluodon ja Naissaaren väli on vain 36 kilometriä, kun järeiden rannikkotykkien kantama oli tuolloin noin 25 kilometriä. Näin Suomenlahdella kulkeva osasto olisi joutunut ristituleen.

Neljäs linja käsitti Tahkunan (Hiidenmaalla)– Dirhamin (ruots. Derhamn - Viron mantereella)-Hankoniemen tason. Lisäksi venäläiset vahvistivat rannikkotykistöä sen länsipuolella Saarenmaalla ja Ahvenanmaalla. Ahvenanmaalle sijoitettiin rannikkotykistöä suojaamaan Maarianhaminaa sekä valvomaan Pohjanlahden meriliikennettä ja Suomenlahdelta tulevaa liikennettä. Krimin sodan jälkeen demilitarisoidulle Ahvenanmaalle sijoitettiin kolme lentoveneasemaa ja yksi lentoveneiden tukiasema sekä rannikkopatteri 71.

Alkuperäisten venäläisten suunnitelmien mukaista linnoitusten valmistumista hidasti ensimmäinen maailmansota. Rakennelmat olivat vain osittain valmiit, kun Suomi ja Viro itsenäistyivät lokakuun vallankumouksen jälkeen.

Tallinnan–Porkkalan raskaat ja järeät patterit 1. syyskuuta 1917

Pietari Suuren merilinnoituksen rannikkotykistöä vuodelta 1916.

Järeimmät 356 mm/52 -tykkien vm. 1913 muodostamat patterit olivat tällöin vielä pahasti kesken.

Katso myös

  • Suomenlahden tykistösulku Suomenlahden samaan kohtaan keskittynyt 1930-luvulla rakennettu Suomen ja Viron rannikkopuolustusten yhteistyöhön perustunut sulkujärjestelmä. Sulun tarkoituksena oli estää Neuvostoliiton laivastoa liikkumasta Suomenlahden pohjukasta länteen ja samalla mahdollistaa maihinnousu Viron tai Suomen rannikolle. Tässä tarkoituksessa Suomenlahti suunniteltiin suljettavaksi merimiinakentillä ja rannikkotykistön tykkitulella.
  • Krepost Sveaborg Helsinkiä ja kaupunkiin sijoitettua laivastoasemaa suojaava ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoitus.

Lähteet

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pietari_Suuren_merilinnoitus&oldid=19129845”