Syyrian sisällissota

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Syyrian kansannousu)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Syyrian sisällissota
Osa arabikevättä
Myötäpäivään ylävasemmalta: tuhoutuneita ajoneuvoja Aleppossa; pakolaisleiri Turkin rajalla; tykistötulta Homsissa; Ghoutan kemiallisen hyökkäyksen uhreja.
Myötäpäivään ylävasemmalta: tuhoutuneita ajoneuvoja Aleppossa; pakolaisleiri Turkin rajalla; tykistötulta Homsissa; Ghoutan kemiallisen hyökkäyksen uhreja.
Päivämäärä:

26. tammikuuta 2011 – jatkuu edelleen

Paikka:

Syyria

Lopputulos:

Edelleen käynnissä

Osapuolet

Flag of Syria.svg Syyrian arabitasavalta
Iran[1][2]
Hizbollah[3]
Flag of Russia.svg Venäjä (vuodesta 2015)[4]

Flag of Syria (1932-1958; 1961-1963).svg Syyrian kansallinen koalitio (asevoimat: Vapaan Syyrian armeija)[5]

Flag of Syrian Kurdistan.svg Syyrian Kurdistan
Turkin lippu Turkki[6]
Qatarin lippu Qatar[6]
Saudi-Arabia Saudi-Arabia[6]
Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat

Flag of Jabhat al-Nusra.jpg Al-Nusran rintama
Flag of Islamic State of Iraq.svg Isis
Komentajat

Syyrian lippu Bašar al-Assad
Iranin lippu Ali Khamenei

Flag of Syria (1932-1958; 1961-1963).svg Abdul-Ilah al-Bashir[7]
Flag of Syrian Kurdistan.svg Salih Muslim Muhammad
Flag of Syrian Kurdistan.svg Sipan Hemo
Yhdysvaltain lippu Joseph Votel

Flag of Jabhat al-Nusra.jpg Abu Mohammad al-Julani[8]
Flag of Islamic State of Iraq.svg Abu Bakr al-Baghdadi[9]
Tappiot

46 843–81 843 sotilasta ja 31 346–45 346 puolisotilaallista ym.[10][11]

Isis: 11 800-13 450[12]
Kurdit: 1 190–1 359 taistelijaa
Muut: 68 105–139 105 taistelijaa
979 mielenosoittajaa[13]

Yli 470000 kuollutta[14][15] Yli 2 miljoonaa haavoittunutta[16] Yli 7.6 miljoonaa maan sisäistä pakolaista Yli 5,1 miljoonaa paennut ulkomaille[17]

Mielenosoittajia Damaskoksen esikaupungissa Doumassa 8. huhtikuuta 2011.
Syyrian kriisissä kuolleiden määrät viikoittain 20. maaliskuuta 2011 alkaen.
Tuhottuja tankkeja ja raunioitunut moskeija Azazissa käydyn taistelun jäljiltä.
Sairaala Aleppossa.
Syyrian sisällissodan tilanne kartalla. Klikkaa hiirellä kartta suureksi. Punainen: Syyrian hallitus, Vihreä: Kapinalliset, Keltainen: Kurdit, Harmaa: Isis, Valkoinen: Jabhat Fateh al-Sham
Punainen, hallitus, Harmaa, Isis. Valkea al-Nusran rintama. Vihreä muut kapinallisryhmittymät. Keltainen, Kurdikapinalliset. Vuoden 2015 lokakuussa hallitus valvoi suurinta osaa tiheimmin asuttusta alueesta.

Syyrian sisällissota on Syyriassa käynnissä oleva aseellinen yhteenotto. Sota alkoi kansannousuna Bašar al-Assadin hallitusta vastaan. Eri ryhmiin kuuluvat hallitusta vastaan taistelevat maltilliset ja islamilaiset kapinalliset sotivat myös keskenään. Myös ulkovallat ovat sekaantuneet sotaan. Sota on luonut valtavan pakolaistulvan maan sisällä ja ulkomaille.

Aluksi pääosin hallitus, enenevissä määrin oppositio käytti aseita keväällä 2011 alkaneissa arabikevään protesteissa. Konflikti laajeni maan laajuiseksi sisällissodaksi keväällä ja kesällä 2012[18].

Konflikti on ainakin osin uskonsota. Hallitusta kannattavat šiialaiset alaviitit taistelevat kapinallisten sunnien kanssa. Sodan osapuolina on myös useita vähemmistöuskontojen edustajia.


SOHR:in mukaan heinäkuuhun 2017 mennessä oli kuollut jopa 475000 sotilasta ja siviiliä[19]. Noin 10% väestästä oli haavoittunut helmikuuhun 2016 mennessä[20]. Yli 7.6 miljoonaa oli vuonna 2015 maan sisäisessä evakossa. Elokuussa 2017 oli yli 5,1 miljoonaa ihmistä paennut Syyriasta sotaa ulkomaille[21].

Sodan kaikki pääosapuolet ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin.

Lähinnä sunnalaiset arabimaat ja länsimaat ovat tukeneet kapinallisia, Venäjä ja šiialainen Iran al-Assadin hallintoa. Useat maat alkoivat vuonna 2014 tehdä yhteistyötä Isis-järjestön kukistamiseksi. [22]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alaviitit olivat alkujaan Syyriassa vähemmistölahko, jota sunnalainen enemmistö vainosi. Ranskan siirtomaavalta edisti alaviittien nousua valtion johtoon. Syyrian sotilasvallankaappaus vuonna 1963 synnytti maahan baath-puolueen diktatuurin[23]. Yksipuoluejärjestelmä piti vuosikymmeniä yllä poikkeustilaa. Vuodesta 1970 vallassa olleet Assadit suosivat alaviitteja. Tämän hintana oli sunnien tyytymättömyys. Muslimiveljeskunta kapinoi Hamassa 1982. Hallitus kukisti rajoitetun kapinan pian ja verisesti[24].

Syyrian militarisoituminen 2000-luvulla[25] ja yksipuoluejärjestelmään liittyvä korruptio ovat olleet Lähi-idän vakavimpia. Salainen poliisi on tukahduttanut aseellisesti hallitusta vastaan suuntautuneet mielenilmaukset. Näitä olivat muun muassa druusien ja kurdien protestit. Syyriassa vuonna 2008 alkanut kuivuus aiheutti pulaa. Se johti oaltaan kansalaisten tyytymättömyyteen[26].

Arabikevät Syyriassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Syyrian protestit 2011

Vuoden 2011 Arabikevään aiheuttamat levottomuudet levisivät myös Syyriaan. Eräs mies sytytti itsensä bensiinillä tuleen al-Hasakahissa 28. tammikuuta 2011[27]. Oppositio alkoi koota mielenosoittajia helmikuun alussa. Myöhemmin salainen poliisi pidätti[28] ja kidutti lapsia, jotka olivat maalanneet hallituksen vastaisia graffiteja[29][30]. Tämä laukaisi suuria mielenosoituksia ympäri Syyriaa[31][32]. Alkoi väkivallan kierre.

Turvajoukot ampuivat maaliskuun puolivälissä mielenosoittajia Daraassa. Muutaman päivän päästä protestoijat polttivat siellä baath-puolueen rakennuksen. Mielenosoitukset levisivät maaliskuun lopulla koko maahan. Myös Assadia tukevia mielenosoituksia pidettiin. Daraan lähetettiin sotilaita. Hallitus leimasi kaikki sen vastustajat terroristeiksi tai näiden myötäjuoksijoiksi[28]. Puolisotilaallinen shabiha alkoi toimia Homsissa huhtikuun puolivälissä. Panssarivaunut, joukkopidätykset ja kidutukset estivät Assadin kaatumisen[33]. Protestoijat alkoivat paikoin käyttää aseita viimeistään huhtikuussa mm turvallisuuspoliisia vastaan[34].

Presidentti yritti huhtikuussa hillitä protestointia myös rauhanomaisin keinoin muun muassa vapauttamalla poliittisia vankeja, erottamaalla Daraan alueen kuvernöörin ja tiedustelujohtajan, lakkauttamalla poikkeustilan ja lupaamalla uudistuksia[35][36].

Aseellinen kapina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenosoituksia tulittamasta kieltäytyneitä sotilaita karkaili armeijasta. Ensi kertaa kapinalliset surmasivat hallituksen joukkoja merkittävästi kesäkuun alussa 2011. Sotilaskarkurit perustivat Vapaan Syyrian armeijan (FSA) kesällä 2011. Tämä erittäin hajanainen, huonosti johdettu ja aseistettu kapinallisjoukko alkoi toimia Homsissa ja muualla loppukesällä-syksyllä 2011. Maa oli elokuussa käytännössä sisällissodassa. Kapinalliset tekivät ensimmäisen merkittävän hyökkäyksensä Rastanssa, jossa syyskuun lopulla tuhosivat 15 hallituksen panssariajoneuvoa. YK ja Arabiliitto koettivat tarkkailijoilla ja välitysyrityksillään turhaan hillitä sotaa. Venäjä vastusti lännen mahdollista interventiota Syyriaan. Länsi halusi Assadin pois Syyrian johdosta. Näin rauhanprosessi ei edennyt. Kapinallisten toiminta oli pitkälle sissitoimintaa ja terrori-iskuja. Kun armeija tuli johonkin kapinalliskaupunkiin, kapinalliset yleensä pakenivat, mutta palasivat heti kun mahdollista. Monia hallitusta vastustavia ryhmiä syntyi. Oppositio pysyi hajanaisena ja riitaisana.

Väkivalta lisääntyi huomattavasti vuonna 2012. Suuria mielenosoituksia oli yhä. Kapinalliset etenivät monilla alueilla vuonna 2012. Tällöin alkoi Aleppon taistelu ja Damaskoksen taistelu. Monet kapinalliset vastustivat rauhaa. Vuoden 2012 lopulla hallituksen joukkojen tekemät myös siviileihin kohdistuvat pommitukset ja nälkäsaarto kapinallisalueita vastaan jatkuivat, ja islamistien ote näkyi yhä selvemmin kapinallisten riveissä. Hallitus kutsui kaikkia kapinallisia terroristeiksi. Ulkomaisia taistelijoita saapui sotaan mukaan.

Islamistien nousu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ääri-islam alkoi nousta Syyrian kapinallisten riveissä merkittäväksi tekijäksi vuonna 2012. Tämä johtui siitä, että al-Nusran rintaman salafisti-jihadistit kykenivät taistelemaan muita kapinallisia tehokkaammin ja luomaan toimivan siviilihallinnon. Opposition sisälle muodostui sodan uhka, kun ääri-islamistit surmasivat maltillisempia hallituksen vastustajia.[37][38]. Monia sunnalaisia taistelijoita ajoi jyrkkä fundamentalismi ja kostonhalu. Jihadistit uhkasivat alaviitteja ja muita toisuskoisia jopa kansanmurhalla. Niinpä kapinallisten ei uskottu luovan maahan demokratiaa[39]. Islamin vaikutus näkyi selvemmin myös hallituksen riveissä. Hizbollahin taistelijat tulivat keväällä vuonna 2013 auttamaan hallitusta[40].

Sota näytti vieläkin olevan tasapeli, mutta hallituksen joukot olivat vuoden 2013 lopussa jonkin verran niskan päällä. Vuonna 2013 monet opposition islamilaiset yhdistyivät Islamilaiseksi rintamaksi.

Isisin merkityksen kasvu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyrkän islamilainen Isis eteni vuonna 2014 merkittävästi Syyrian kapina-alueella[41]. Kurdit ajoivat Isisin pois Kobanesta[42]. Yhdysvallat ja YK lievensivät ISIS:n takia Assadin vastaista linjaansa[43][44][45] Sunnitaistelijat etenivät maalis-toukokuussa vuonna 2015[46][47] Assad ilmoitti heinäkuussa 2015, että armeija keskittyy miespulan takia puolustamaan vain tärkeitä alueita[48]. Venäjä ja Iran alkoivat tukea näkyvästi Assadia syksyllä 2015. Hallitus aloitti liittolaistensa ja Venäjän ilmaiskujen tukemana suurhyökkäyksen kapinallisia vastaan[49]. Hyökkäys eteni melko hitaasti ja kapinalliset käynnistivät paikoin vastahyökkäyksiä[50].

Isis tappiolle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2016 oli tulitauko, joka mureni seuraavien kuukausien kuluessa täysin. Helmikuussa 2016 Irakin armeija käänsi huomionsa taisteluun Isisiä vastaan[51]. Isis kosti tämän pommi-iskuilla. Hallituksen joukot pommittivat Aleppoa rajusti huhtikuun lopussa 2015 tappaen esimerkiksi ainoan kaupunkiin jääneen lastenlääkärin[52].

Syyrian armeija valtasi maaliskuussa 2016 Palmyran takaisin Isisiltä[53]. Isis oli heikentynyt liittouman tekemissä ilmaiskuissa. Kesäkuun alussa Syyrian armeija eteni lähelle Raqqaa, joka oli Isisin pääkaupunki[54]. Myös kurdit ja muut kapinalliset valtasivat alueita Isisiltä. Turkki alkoi kesäkuussa 2016 tehdä ilmaiskuja Isisin ja kurdien asemiin. Elokuussa maa lähetti myös maajoukkoja Turkkiin. Yhdysvallat tuomitsi Turkin toimet kurdeja vastaan[55]. Kurdit ja islamilaiskapinalliset hyökkäsivät marraskuussa 2016 kohti Raqqaa.[56] Yhdysvallat iski 6.4.2017 kymmenin risteilyohjuksin Syyrian lentotukikohtaan, koska sen mukaan maan armeija oli tehnyt Idlibin alueella kaasuiskun[57].

Aleppon taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä ja syksyllä 2016 hallitus ja islamistit taistelivat verisesti Aleppossa ja lähialueilla. Hallituksen armeija saarsi Aleppon. Syyskuun puolivälissä oli taas uusi tulitauko, joka rikkoutui alettuaan.[58] Joulukuun alussa hallitus oli vallannut suurimman osan Aleppon kapinallisalueesta[59]. Samaan aikaan Isis valtasi Palmyran uudestaan[60]. Kapinalliset ja hallitus sopivat kapinallisten poistumisesta Alepposta. Evakuointi alkoi 15. joulukuuta 2016[61][62].

Elinolojen huononeminen sodan takia ja raaka väkivalta, jossa oli kuollut yli 200 000 ihmistä ja haavoittunut yli 2 miljoonaa, ajoi ihmisiä pois Syyriasta. Vuoden 2014 lopussa Syyria johti pakolaistilastoa, ja maasta oli paennut 4 miljoonaa ihmistä.[63] Enin osa pakolaisista pakeni arabimaihin, mutta enenevässä määrin Eurooppaan turvapaikkaa hakemaan. Tämä aiheutti vuonna 2015 Euroopassa pakolaiskriisin. Tämä aiheutti myös Euroopan maissa lisääntyvää maahanmuuttokriittisyyttä ja Unkari sulki rajansa pakolaisilta.

YK:n lastenjärjestö julkaisi alkuvuonna 2017 raportin lasten oloista Syyriassa. Pakolaisten kokonaismäärä oli 11 miljoonaa, joista 5 miljoonaa on paennut Syyrian ulkopuolelle. Pakolaislapsia oli 2,3 miljoonaa. Sodassa kuolleita ihmisiä oli yli 320 000. Lähes kuusi miljoonaa syyrialaista lasta oli alkuvuonna 2017 riippuvaisia humanitaarisesta avusta, ja heistä 300 000 oli avun tavoittamattomissa.[64]

Isis alakynnessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapinalliset yrittivät keväällä suurhyökkäystä Damaskoksessa[65]. Syyrian armeija käytti taistelukemikaaleja. Yhdysvallat teki siksi Syyrian armeijaa vastaan ilmaiskun huhtikuussa[66].

Syyrian armeija valtasi kesällä 2017 mm Venäjän tuella alaa Isisiltä[67]. Yhdysvaltain tukema kurdi-arabirintama SDF saarsi Raqqan[68]. Yhdysvallat veti tukensa kapinallisilta[69].

Talouden romahdus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyrian sota supisti huomattavasti maataloutta ja käytännössä lakkautti öljyntuotannon vuonna 2013.[70]. Teollisuus romahti ja talous kutistui noin puoleen.[71]. Turismi lakkasi. Syyrian työttömyys kasvoi muutamassa vuodessa yli 50 prosenttiin ja inflaatio kiihtyi. Yli 80 prosenttia kansasta oli köyhiä kun sotaa oli kestänyt muutaman vuoden. Yli 30 prosentilla ei ollut varaa riittävään ruokaan. Maan hallinto ja talous ovat pitkälti eri aseryhmittymien käsissä. Nämä pyörittivät varjotaloutta,[72] joka oli leviämässä 2015 myös hallituksen alueelle. Vuonna 2015 hallitus näytti taloudessakin joutuvan entistä ahtaamalle.[73]

Syyrian sisällissodan ihmisoikeusrikkomukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet kansainväliset järjestöt kuten Yhdistyneet kansakunnat (YK) ja Human Rights Watch (HRW) ilmoittivat sodan molempien puolten syyllistyneen sota-[74] ja ihmisoikeusrikkomuksiin.[75] Hallituksen kansaansa vastaan käyttämän väkivallan[76] takia Euroopan unioni (EU) asetti maalle talouspakotteita ja länsimaat kääntyivät Assadia vastaan. Myös kapinalliset ovat rikkoneet ihmisoikeuksia.[77][78]

Joissain hallituksen, mutta myös kapinallisten saartamissa kaupungeissa nähtiin nälkää[79].

Syyrian tiedustelupalvelu[80] ja hallituksen palkkaamat puolisotilaalliset shabiha-ryhmät[81] ovat kiduttaneet ihmisiä. Hallituksen joukot käyttivät usein ilmavoimia ja raskasta aseistusta siviilien asuinalueilla, joka aiheutti valtavia tuhoja.[82] Oppositio on murhannut, pidättänyt laittomasti ja kiduttanut.[83] Isis-järjestö on perustanut mestauksin ylläpidetyn hirmuvallan valtaamalleen alueelle. Syyrian armeija käytti laajalti raskaita aseita siviilien asuinalueilla. Erityisesti ulkomailla tuomittiin muun muassa puolisotilaallisten shabiha-joukkojen, tynnyripommien[84] ja kemiallisten aseiden käyttö kapinallisia vastaan.[85][86].

Jihadistien kapinallisjärjestöt ovat räjäyttäneet pommeja ja muun muassa surmanneet toisuskoisia.[87] Tämän lisäksi myös he ovat syyllistyneet kemiallisten aseiden käyttöön.[88]

Amnestyn mukaan Syyrian kurdien aseellisen siiven YPG:n joukot polttivat ja tuhosivat Isisiltä valtaamissaan kylissä puskutraktoreilla ihmisten koteja, koska väittivät näiden tukeneen Isisiä.[89]

Syyrian sisällissota ja ulkomaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabiliitto, YK ja muut kansainväliset järjestöt epäonnistuivat rauhanaloitteissaan. Martti Ahtisaaren mukaan länsi oli aikaisemmin torjunut Venäjän ehdotuksen Assadin rauhanomaisesta syrjäyttämisestä.[90]

Suurvalloista Venäjä ja Kiina tukevat Syyrian hallitusta. Yhdysvallat, Ranska, Iso-Britannia ja muut länsimaat ovat tukeneet enemmän maltillista oppositiota.

Länsimaiden YK-päätöslauselmaehdotus tammikuussa 2012 ei tuominnut kapinallisten käyttämää väkivaltaa, toisin kuin Venäjän ehdotus.[91] Myöskään arabiiliiton tarkkailuoperaation johto ei syyttänyt kapinallisia.[92]

Syyrian sisällissota voidaan nähdä osittain šiiojen ja sunnien välisenä kamppailuna. Syyrian sotaan liittyviä šiiojen ja sunnien välisiä taisteluja on käyty myös Libanonissa. Sota mahdollisti Isisin nousun Irakissa vuonna 2014.

Länsimaita huolettivat Syyrian kemialliset aseet, joita saatiinkin vedettyä paljon pois maasta.[93] Elo–syyskuussa 2012 Syyria ja suurvallat päättivät tuhota maan kemialliset aseet. Aseiden tuhoamisesta vastasi Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW.[94]

Länsimaat alkoivat tehdä maassa Isisin vastaisia ilmaiskuja syyskuussa 2014.[95] Nämä eivät pysäyttäneet Isisin etenemistä. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu koulutti kapinallistaistelijoita vuodesta 2013 lähtien, mutta pahoin epäonnistunut ja kallis ohjelma hylättiin lokakuussa 2015.[96]. Maa jatkoi silti kapinallisten tukemista ase- ja muulla avulla. Yhdysvallat sanoi 30. lokakuuta 2015 lähettävänsä jonkin verran erikoisjoukkoja auttamaan kapinallisia taistelamaan Isisiä vastaan[97]

Venäjä lähetti vuodesta 2012 lähtien sotilasneuvonantajia Syyriaan. Venäläiset aloittivat ilmaiskut Syyriassa 30. syyskuuta 2015.[98] Nämä eivät pysäyttäneet Isisin etenemistä. Venäjä on sanonut pommittaneensa Isisin joukkoja, mutta erityisesti Yhdysvallat on epäillyt Venäjän ilmaiskujen kohdistuneen pääasiassa Assadia vastustaviin kapinallisiin.[99] Venäjällä on ollut läheiset välit Syyrian kanssa jo vuosikymmenten ajan.[100]. Venäjä veti maaliskuun puolivälissä 2015 lentokoneitaan pois Syyriasta, supistaen operaatiotaan.[101]

Joulukuussa 2015 Iso-Britannia aloitti ilmaiskut Isisiä vastaan Syyriassa parlamentin alahuoneen hyväksyttyä hallituksen esityksen äänin 397-223.[102] Maa oli pommittanut järjestöä aiemmin vain Irakin puolella. Päätös tehtiin sen jälkeen, kun Ranska oli pyytänyt EU-mailta tukea Pariisin terrori-iskujen jälkeen. Ranska itse lähetti itäiselle Välimerelle Charles de Gaulle -lentotukialuksensa, [103] ja myös Saksa päätti lähettää joukkoja tiedustelu- ja tukitehtäviin.[104]

17 maata järjesti lokakuun lopussa 2015 Syyrian rauhankokouksen pääsemättä kuitenkaan sopuun Assadin tulevaisuudesta[105].

Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelivat syyskuun alussa pyrkien sopimaan Isisin vastaisesta taistelusta ja humanitaarisesta avusta[106]. Tulitauko romahti noin viikon kuluessa[107] ja suurvallat riitelivät taas.

Rauhanvälitysyritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyrkimykset saavuttaa rauha Syyriassa eivät toistaiseksi ole johtaneet tulokseen. Rauhaa ovat yrittäneet luoda mm. Arabiliitto sekä YK ja monet muut ulkomaat. Syyriassa on myös saatu aikaan monia aselepoja (usein ulkomaiden neuvottelujen myötä).

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Korpiola, Lilly & Nikkanen, Hanna: Arabikevät, Avain 2012, ISBN: 978-951-692-912-8
  • Mitä missä milloin 2012, 2013, 2014 ja 2015

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Saeed Kamali Dehghan: Syrian army being aided by Iranian forces The Guardian. 28 May 2012. Viitattu 18 August 2012.
  2. Daftari, Lisa. "Iranian general admits 'fighting every aspect of a war' in defending Syria's Assad", Fox News, 28 August 2012. Luettu 6 September 2012. 
  3. Iran's Hizbullah sends more troops to help Assad storm Aleppo, fight Sunnis World News Tribune. 29 July 2012. Viitattu 18 August 2012.
  4. Yhdysvallat ja Venäjä mukana Syyrian sodassa – ongelmana kapinallisten leimaaminen terroristeiksi 2016. Mtv.fi. Viitattu 12.8.2017.
  5. Syrian opposition groups reach unity deal USA Today. 11. marraskuuta 2012. Viitattu 14. marraskuta 2012.
  6. a b c Schmitt, Eric. "C.I.A. Said to Aid in Steering Arms to Syrian Opposition", The New York Times, 21. kesäkuuta 2012. Luettu 4 July 2012. 
  7. "Free Syrian Army fires military chief", Al Jazeera English, 16 February 2014. Luettu 16. helmikuuta 2014. 
  8. Nic Robertson and Paul Cruickshank: Source: Syrian warplanes kill leaders of al-Nusra CNN. 5. maaliskuuta 2015.
  9. "U.S. Condemns Terrorist Attacks in Iraq and Pledges to Help Combat al Qaeda", United States Department of State, 10. elokuuta 2013. 
  10. 310,000 people killed since the beginning of the Syrian Revolution The Syrian Observatory for Human Rights. Viitattu 16. huhtikuuta 2015.
  11. More than 110 dead, thousands of regime forces during the 41 months Viitattu 25. lokakuuta 2014.
  12. Syrian Army Kills Nearly 5,000 IS Militants in Three Months: Source Viitattu 25. joulukuuta 2014.
  13. Syria: Opposition, almost 11,500 civilians killed 3. tammikuuta 2010. Ansamed.ansa.it. Viitattu 27. elokuta 2013.
  14. https://www.theguardian.com/world/2016/feb/11/report-on-syria-conflict-finds-115-of-population-killed-or-injured
  15. [1]
  16. More than 330000 people die while about 13000000 wounded and displaced since the beginning of Syrian revolution syriahr.com. The Syrian Observatory for Human Rights. Viitattu 3.10.2015. englanti
  17. [2]
  18. Punainen risti: Syyriassa on sisällissota YLE. 16.7.2012. Viitattu 30.7.2012.
  19. http://www.syriahr.com/en/?p=70012
  20. Ian Black Middle East editor: Report on Syria conflict finds 11.5% of population killed or injured The Guardian. 10.2.2016. Viitattu 14.8.2017. (englanniksi)
  21. United Nations High Commissioner for Refugees (UNHCR): UNHCR Syria Regional Refugee Response UNHCR Syria Regional Refugee Response. Viitattu 14.8.2017. (englanniksi)
  22. Coalition against Isil: country by country Viitattu 26.9.2015.
  23. "Minä, Bashar", Suomen Kuvalehti 36/2013, toimittaja Katri Merikallio, 6.9.2013, sivut 12-13.
  24. Kerkkäinen 2017, s 125, 126,127, 137, 138
  25. Salehzadeh, Alan: Syyrian sisällissota: Syitä ja taustatekijöitä (pdf) 2013. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu. Viitattu 1.1.2014. suomi
  26. Kuivuus ja hallituksen virheet vauhdittivat Syyrian sodan syttymistä ts.fi. Viitattu 10.8.2017.
  27. [3]
  28. a b Korpiola&Nikkanen 2012, s 91
  29. A Faceless Teenage Refugee Who Helped Ignite Syria’s War
  30. Syria: how it all began Hugh Macleod and a reporter in Syria GlobalPost Middle East April 23, 2011
  31. Fresh Protests Erupt in Syria (Videos) Anna Skibinsky The Epoch Simes, English edition, World Middle East March 16, 2011
  32. Mid-East unrest: Syrian protests in Damascus and Aleppo
  33. MMM 2012, s 110.
  34. Kerkkäinen 2017, s 192
  35. [4] April 21, 2011 President Assad issues decree to end Syria's nearly 50-year old state of emergency.
  36. A recap of the Syrian crisis to date. Digitaljournal.
  37. Syyrian Aleppossa syytetään hallitusta ja kapinallisia
  38. Ratkaiseva taistelu Syyriasta on alkanut
  39. Suurvaltapolitiikkaa ja hyväntekeväisyyttä Syyriassa ALARIK NOTIS, Sarastus,
  40. Syyriassa sotivat nyt Hizbollah ja al-Qaida vastakkain
  41. Turkki vahvistaa rajaansa – Isis-taistelijat etenevät Syyriassa
  42. Taistelu Kobanesta ohi - kurdit häätivät Isisin
  43. Hannula, Tommi: NY Times: USA ei enää vaadi al-Assadin eroa. Yhdysvallat tukee neuvotteluratkaisua Syyrian sisällissotaan 20.1.2015. Sanoma Media Finland. Viitattu 25.10.2015.
  44. Kerry: Syyrian Assadin kanssa on neuvoteltava 15.3.2015. Sanoma Media Finland. Viitattu 25.10.2015.
  45. Syyrian oppositio YK:lle: Assad on ongelma, ei ratkaisu 14.2.2015. Alma Media. Viitattu 25.10.2015.
  46. Assad horjahti – Isis Damaskoksen porteilla, Syyrian armeija ahtaalla
  47. Kankkonen, Tom: Assad ahtaalla – viisi kysymystä Syyriasta 22.5.2015. Yle. Viitattu 25.10.2015.
  48. Syyrian presidentti Assad: Armeijaa vaivaa miespula Helsingin sanomat Ulkomaat 26.7.2015
  49. Syyria, Venäjä, Hizbollah ja iranilaiset kävivät yhteishyökkäykseen Aleppossa Sisällissodassa on kuollut jo yli neljännesmiljoona ihmistä
  50. [http://www.almasdarnews.com/article/breaking-jaysh-al-fateh-captures-markabah-in-northern-hama/ Breaking: Jaysh Al-Fateh Captures Markabah in Northern Hama ]
  51. Uusi käänne Syyrian sodassa: Isisin ja Syyrian hallituksen vastakkain­asettelu kärjistymässä HS.fi. Viitattu 5.6.2016.
  52. Syyrian Aleppossa täysi ”katastrofi” – lapsia, potilaita ja muita siviileitä rajujen pommitusten uhreina HS.fi. Viitattu 5.6.2016.
  53. Syyrian hallituksen joukot valtasivat Palmyran Isisiltä HS.fi. Viitattu 5.6.2016.
  54. Syyrian armeija työntyi Isisin hallitsemaan Raqqan maakuntaan ensi kertaa kahteen vuoteen – äärijärjestö vaikeuksissa HS.fi. Viitattu 5.6.2016.
  55. Turkki lähetti lisää tankkeja Syyriaan, kapinalliset valtasivat kyliä Isisiltä Viitattu 5.9.2016.
  56. Syria conflict: Rebel force targets IS 'capital' Raqqa BBC News. 6.11.2016. Viitattu 6.11.2016. (englanniksi)
  57. USA:n ilmaisku Syyriaan – Tämä tiedetään tähän mennessä Yle Uutiset. Viitattu 7.4.2017.
  58. Syyrian tulitaukoa rikottu monin paikoin – hallitus ilmoitti ampuneensa alas israelilaisen sotakoneen ja lennokin Viitattu 13.9.2016.
  59. Syyrian armeija on saanut Aleppon lähes kokonaan haltuunsa, Palmyrassa Isis on ajettu kaupungin laidoille Helsingin Sanomat. 10.12.2016. Viitattu 11.12.2016.
  60. Isis valtasi Palmyran Venäjän ilmaiskuista huolimatta Yle Uutiset. Viitattu 11.12.2016.
  61. Syyrian kapinalliset: Aleppon tulitauko alkaa aamulla Yle Uutiset. Viitattu 15.12.2016.
  62. Aleppo rebel evacuation under way after ceasefire deal Reuters. 15.12.2016. Viitattu 15.12.2016.
  63. Svensson, Kristian: Pakolaisten määrä ennätyslukemissa – ja määrä kasvaa nopeammin kuin koskaan 18.6.2015. Yle. Viitattu 25.10.2015.
  64. Syyrian sota on lasten valtava katastrofi. Keskisuomalainen, 17.3.2017, s. 4. Jyväskylä: Keskisuomalainen Oy. ISSN 0356-1402.
  65. Syyrian pääkaupungin liepeillä poikkeuksellisen kiivaita taisteluita Yle Uutiset. Viitattu 10.8.2017.
  66. Yhdysvallat iski Syyriaan yllättävällä voimalla – tämä tiedetään nyt Yle Uutiset. Viitattu 10.8.2017.
  67. Järjestö: Isis vetäytyi kokonaan Aleppon provinssista Syyriassa, myös Raqqa saarrettu – ”kalifaatti” murenee molemmilta laidoiltaan Helsingin Sanomat. 30.6.2017. Viitattu 30.6.2017.
  68. Isis jäi mottiin Raqqaan Ilta-Sanomat. 30.6.2017. Viitattu 30.6.2017.
  69. Trump perusteli Syyrian kapinallisten rahoittamisen lopetusta: "Vaarallista ja tuhlaavaista" Viitattu 10.8.2017.
  70. [5]
  71. [6]
  72. [7]
  73. [8]
  74. Molemmat Syyrian taistelevat osapuolet syyllisiä sotarikoksiin 15.8.2012. Sanoma Media Finland. Viitattu 25.10.2015.
  75. YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsee Syyrian ihmisoikeusrikkomukset 19.4.2013. Mtv. Viitattu 25.10.2015.
  76. Report of the Independent International Commission of Inquiry on the Syrian Arab Republic* (PDF) 4.6.2013. The Office of the United Nations High Commissioner for Human Rights (OHCHR). Viitattu 25.10.2015. (englanniksi)
  77. Töyrylä, Katriina: Tutkimusryhmä: Syyrian sotarikokset vietävä oikeuteen 18.2.2013. Yle. Viitattu 25.10.2015.
  78. Mielonen, Timo & Hukka, Janne: YK: Syyrian sotarikokset entistä räikeämpiä Maailma.net. 7.6.2013. Suomen OneWorld-yhdistys. Viitattu 25.10.2015.
  79. 12.1.2016: Syyrian sodassa on aseena nälkä (html) Helsingin Sanomat. 18.1.2016. suomi
  80. HRW: Syyriassa kymmeniä kidutuskeskuksia
  81. Syria unrest: Who are the shabiha?
  82. Amnesty paljasti Aleppon pommitusten tuhot
  83. YK: Syyrian sotarikokset entistä räikeämpiä maailma.net 07.06.2013
  84. [9]
  85. Ihmisoikeusjärjestö: Syyrian hallitus käytti taas kemiallisia aseita
  86. MMM 2014, s 150
  87. Syyrian kristityt pian entinen vähemmistö
  88. UN accuses Syrian rebels of chemical weapons use
  89. Asplund, Heidi: Amnesty syyttää kurdeja sotarikoksista Syyriassa – "He repivät meidät ulos kodeistamme ja alkoivat polttaa niitä" 13.10.2015. Sanoma Media Finland. Viitattu 25.10.2015.
  90. Borger&Inzaurralde: West 'ignored Russian offer in 2012 to have Syria's Assad step aside' The Guardian. 15.9.2015. Viitattu 10.10.2015.
  91. Korpiola&Nikkanen 2012, s 90
  92. Korpiola&Nikkanen 2012, s 93
  93. Syyriassa yhä kemiallisia aseita – takaraja umpeutui tänään
  94. Destroying Syria's chemical weapons - BBC News Viitattu 1.10.2015.
  95. Yhdysvallat aloitti ilmaiskut Syyriaan Isisiä vastaan
  96. [10]
  97. Yhdysvallat lähettää erikoisjoukkoja Syyriaan
  98. Venäjä vahvisti aloittaneensa ilmaiskut Isistä vastaan Syyriassa
  99. Vinograd&Eremenko: Syria War: Russia Insists Its Warplanes Are Bombing ISIS Targets NBC News. 1.10.2015. Viitattu 10.10.2015.
  100. Sinjab, Lina: Syria conflict: The close ties behind Russia's intervention BBC News. 5.10.2015. Viitattu 10.10.2015.
  101. Tapiola, Paula: Venäjä jatkaa "terroristikohteiden" pommittamista Syyriassa – tietoja iskuista Palmyran lähellä Yle Uutiset. 15.3.2016. Viitattu 17.3.2016.
  102. Syria air strikes: RAF Tornado jets carry out bombing - BBC News BBC News. Viitattu 4.12.2015. en-GB
  103. French Airstrikes on Islamic State Originate From Charles de Gaulle Carrier Newsweek. Viitattu 4.12.2015.
  104. Syria conflict: German MPs vote for anti-IS military mission - BBC News BBC News. Viitattu 4.12.2015. en-GB
  105. Wienissä ei sopua Syyrian al-Assadin tulevaisuudesta
  106. [http://www.hs.fi/ulkomaat/a1473048527821 Kuusi pommi-iskua tappoi kymmeniä Syyriassa – Isis ilmoittautui tekijäksi Pommit räjähtivät lähes samaan aikaan maanantaiaamuna eri puolilla Syyriaa] HS 5.9.2016
  107. Syyrian armeija: Tulitauko on ohi Yle Uutiset. Viitattu 22.9.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]