Robert E. Howard

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Robert E. Howard
Howard vuonna 1934.
Howard vuonna 1934.
Salanimet Patrick Mac Conaire, Steve Costigan, Patrick Ervin, Patrick Howard, Sam Walser
Syntynyt 22. tammikuuta 1906
Peaster, Teksas, Yhdysvallat
Kuollut 11. kesäkuuta 1936 (ikä 30)
Cross Plains, Teksas, Yhdysvallat
Ammatit kirjailija, lehtimies, kirjanpitäjä
Kansalaisuus amerikanirlantilainen
Äidinkieli englanti
Aikakausi 1924–1936
Tyylilajit fantasia, kauhu, western, nyrkkeily, historiallinen fiktio
Suuntaus miekka ja magia, kosminen kauhu, weird fiction
Tuotannon kieli englanti
Uskonnollinen kanta agnostikko
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Robert Ervin Howard (22. tammikuuta 1906 Peaster, Texas – 11. kesäkuuta 1936 Cross Plains, Texas) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hänen tuotantoaan julkaistiin 1920- ja 1930-luvulla yhdysvaltalaisissa pulp-lehdissä, kuten Weird Tales -lehdessä. Howardin monipuoliseen tuotantoon kuului esimerkiksi fantasiaa, historiallista fiktiota, lännentarinoita, nyrkkeilytarinoita ja salapoliisitarinoita. Hän on miekka ja magia -lajityypin luoja, ja hänen tunnetuin hahmonsa on esihistoriallinen miekkamies Conan barbaari.

Howardin proosa on ytimekästä, suorasukaista, dynaamista, värikästä, synkkää ja joskus humoristista. Väkivaltaisten tarinoiden päähenkilöt ovat yleensä vitaaleja, elämänjanoisia, yli-ihmistyyppisiä sankareita.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robert Ervin Howard syntyi 22. tammikuuta 1906 texasilaisessa pikkukaupungissa nimeltä Peaster, joka sijaitsi Fort Worthista länteen. Hän oli Isaac Mordecai Howardin ja Hester Jane Ervin Howardin ainoa lapsi. Perhe oli irlantilais-skottilaista syntyperää, ja aikuistuttuaan Robert samastuikin voimakkaasti keltteihin. Lääkäri-isä oli työnsä vuoksi paljon poissa kotoa, ja Robertista tuli läheinen äitinsä kanssa. Perhe muutti usein Teksasin sisällä, asettui Cross Cutiin 1915–1919 ja sen jälkeen Cross Plainsiin 1919, missä he asuivat Robertin ja hänen äitinsä kuolemaan 1936 saakka.[1]

Howard harrasti teini-ikäisenä nyrkkeilyä

Nuoruudessaan Howard harrasti nyrkkeilyä ja osallistui paikallisiin lauantai-illan nyrkkeilytapahtumiin.[2]

Howard kävi Cross Plainsissa lukion. Hän kertoi myöhemmin vihanneensa koulua etenkin sen tiukan aikataulun johdosta, ja hän arvostikin elämässään aina suuresti henkilökohtaista vapautta. Kesälomillaan Howard työskenteli maatiloilla ja puuvillapelloilla. Kymmenennen lukuvuoden jälkeen hän kävi vielä yhden vuoden koulua läheisessä Brownwoodissa ja valmistui 1923.[1] Howard ei pyrkinyt collegeen, kuten hänen vanhempansa olivat toivoneet. Vuosien 1923–1927 aikana hän otti kuitenkin joitain pikakirjoituksen, konekirjoituksen ja kirjanpidon kursseja Howard Payne Collegessa.[3]

Kirjailijanura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Howard alkoi kirjoittaa vakavissaan 15-vuotiaana. Hänen varhaisten tarinoidensa päähenkilöt olivat seikkailija Frank Gordon ja pistoolisankari Steve Allison. Viimeisen kouluvuotensa aikana Brownwoodissa neljä Howardin tarinaa julkaistiin koulun lehdessä. Kun pulp-lehti Weird Tales -lehti alkoi ilmestyä 1923, Howard alkoi lähetellä tarinoitaan siihen.[4]

Howardin ensimmäinen julkaistu tarina ”Spear and Fang” ilmestyi Weird Tales lehden heinäkuun 1925 numerossa, kun Howard oli 18-vuotias. Tarina kertoi Cro-Magnon- ja neandertalinihmisen kilpailusta. Seuraavan kuukauden numerossa oli Howardin lyhyt ihmissusitarina ”In the Forest of Villefére”, ja sen pitempi jatko-osa ”Wolfshead” julkaistiin lehdessä seuraavana keväänä.[5]

Kirjoittamispalkkioiden ohella Howard ansaitsi elantonsa erilaisissa sekalaisissa töissä, kunnes hän sopi isänsä kanssa että tämä elättäisi hänet vuoden ajan, jotta hän saisi keskittyä kirjoittamiseen.[6]

Robert E. Howard. Päiväys tuntematon.

Howard kiinnostui vuonna 1927 kelttiläisestä runoudesta, mikä vaikutti hänen omaan työhönsä siitä eteenpäin. Hän kirjoitti vuosina 1927–1928 hyvin paljon, ja Weird Tales julkaisi useita hänen tarinoistaan. Hänen varhaisia sankarihahmojaan oli Solomon Kane, puritaaninen miekkamies, joka taistelee pahuutta vastaan Englannista Afrikkaan. Lehden lukijat pitivät hänen tarinoistaan, joten Howard ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi. Vuonna 1929 hän alkoi kirjoittaa myös muihin pulp-lehtiin.[7]

Howard kirjoitti monipuolisesti, ja hän keksi monia hahmoja, joiden toistuvia seikkailuja lehdet julkaisivat. Howardin vaikutteisiin on luettu esimerkiksi hänen lapsena isoäidiltään ja tädiltään kuulemansa kummitustarinat. Howard luki myös paljon historiaa ja seikkailukertomuksia sekä runoutta. Hän käytti lähteenään myös omia uniaan, jotka olivat usein tarinallisia ja tapahtuivat paikoissa, joissa Howard ei ollut käynyt, kuten kylmässä pohjolassa.[8]

Toinen Howardin tarinoiden sankari, kuningas Kall, teki ensiesiintymisensä Weird Talesissa 1929, ja piktien viimeinen kuningas Bran Mak Morn vuonna 1930. Samana vuonna Howard alkoi kirjoittaa ristiretkiaiheisia tarinoita Oriental Tales -lehteen, joka oli Weird Talesin kustantajan uusi lehti.[9]

Howard aloitti vuonna 1930 kirjailija H. P. Lovecraftin kanssa hyvin aktiivisen ja aiheiltaan monipuolisen kirjeenvaihdon, joka jatkui Howardin kuolemaan saakka. Howardin kirjeystäviin kuului myös muita pulp-kirjailijoita kuten Clark Ashton Smith ja August Derleth.[9]

Howard loi vuonna 1932 tunnetuimman hahmonsa Conan Kimmerialaisen, jonka hän sijoitti luomaansa Hyborialaiseen aikaan noin 10 000 vuotta eaa. Howard sijoitti Hyborialaiseen aikaan erilaisia historiallisia kausia ja kulttuureita, ja hän käytti usein todellisia tai hiukan muunneltuja nimiä tarinoidensa hahmoille, kansoille ja paikoille. Howard kertoi saaneensa inspiraation Conanista yhtäkkisesti ollessaan käymässä eräässä rajakaupungissa Rio Granden varrella.[10]

Suuri lama aiheutti sen, että moni lehti lakkautettiin, mukaan lukien joitain niistä, joihin Howard kirjoitti. Howard laajensikin aihepiiriään salapoliisi- ja lännentarinoihin. Vuonna 1934 hän alkoi kirjoittaa Breckinridge Elkins of Bear Creek -nimisestä vuorten miehestä kertovia tarinoita Action Stories -lehteen. Hän elvytti myös varhaisen Francis X. Gordon -hahmonsa ja loi uuden Kirby O’Donnell -nimisen seikkailijan, joiden seikkailuja julkaistiin Top-Notchissa, Complete Storiesissa ja Thrilling Adventuresissa.[11]

Howardin naisystävä Novalyne Price

Howard oli vuosina 1934–1936 suhteessa aloittelevan kirjailijatar Novalyne Pricen kanssa. Howardilla ei tiedetä olleen muita läheisiä naissuhteita elämänsä aikana.[12]

Howardin äidin terveys heikkeni 1930-luvulla, ja hän joutui sairaalahoitoon ja leikkaukseen 1935. Saadakseen äitinsä hoitokulut maksettua Howard jätti Conanin ja Weird Talesin 1936 ja siirtyi paremmin maksaviin lehtiin kuten Spicy-Adventure Stories, Dime Sports Magazine, Argosy, Star Western ja Cowboy Stories. Hänen uusia lännenhahmojaan olivat Buckner J. Grimes ja Pike Bearfield.[13]

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Howardin äidin terveys huononi edelleen, ja hän meni koomaan kesäkuussa 1936. Kun Howard kuuli ettei äiti selviäisi, hän käveli 11. kesäkuuta 1936 autolleen ja ampui itsensä automaattipistoolilla. Hän kuoli vammoihinsa kahdeksan tuntia myöhemmin. Äiti kuoli seuraavana päivänä, ja heidät haudattiin yhdessä kolme päivää myöhemmin Brownwoodiin. Howard jätti itsemurharunon:[14]

»All fled – all done, so lift me on the pyre,
The Feast is over and the lamps expire.»

Jälkimaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Howardin kuoleman jälkeen julkaistiin ensimmäinen kovakantinen Howard-kirja A Gent from Bear Creek. Seuraavina vuosikymmeninä Howardin tarinoita julkaistiin useissa lehdissä. Arkham House julkaisi Howardin parhaiden tarinoiden kokoelman Skull-Face and Others vuonna 1946. Gnome Press julkaisi Conan-romaanin The Hour of the Dragon vuonna 1950 ja seuraavina vuosina useita Conan-kokoelmia. Arkham House julkaisi vuonna 1957 ensimmäisen kovakantisen Howardin runokokoelman.[15]

Howard vaipui kuolemaansa seuranneina vuosikymmeninä unohduksiin pientä ihailijajoukkoa lukuunottamatta. Vuonna 1966 Lancer Books julkaisi 11-osaisen Conan-kirjasarjan, johon kannet oli tehnyt taiteilija Frank Frazetta. Sarjasta tuli myyntimenestys, kirjoja julkaistiin lisää, ja Howard nousi suuren lukijayleisön suosioon 1960- ja 1970-luvuilla.[16]

John Milius ohjasi Conan-tarinoihin löyhästi perustuneen menestyselokuvan Conan – barbaari (1982). Sitä seurasi kaksi vuotta myöhemmin jatko-osa, jonka jälkeen on julkaistu muitakin Howardin tarinoihin perustuvia elokuvia. Howardin naisystävän Novalyne Pricen muistelmiin perustuva, Howardin viimeisistä vuosista kertova elokuva Avara maailma julkaistiin 1996.[17]

Baen Publishing Enterprise julkaisi vuosina 1995–1996 Howardin tarinoita alkuperäisessä asussaan.[18]

Robert E. Howardin kotitalo, joka on nykyisin museo

Howardin kotitalo nimettiin vuonna 1994 National Register of Historic Places -rekisteriin. Talo on nykyisin museona. Robert E. Howard United Press Association järjestää talossa joka kesäkuussa Robert E. Howard -päivät, joihin kuuluu muun muassa puheita, kiertokäyntejä ja huutokauppoja.[19]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robert E. Howard kirjoitti 12 vuoden mittaisen uransa aikana yhteensä yli 300 tarinaa, 700 runoa, useita romaanimittaisia tekstejä sekä lukemattomia kirjeitä, artikkeleita, esseitä ja muita kirjoituksia.[20] Howard kirjoitti nopeasti ja hänen tuotantonsa oli huomattavan laaja suhteessa hänen uransa lyhyyteen.[21]

Howard ei koskaan kirjoittanut omaelämäkertaa. Hän kirjoitti vuonna 1928 puolielämäkerrallisen romaanin Post Oaks and Sand Roughs, joka kertoo vuosista 1924–1928, mutta sitä ei aikanaan vielä julkaistu. Myös Howardin kirjeissä on omaelämäkerrallista materiaalia.[22]

Tyylilajit ja aiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Howardin tuotannon tunnetuin osa ovat hänen fantasia- ja kauhunovellinsa. Niiden ohella hän kirjoitti kuitenkin myös runsaasti seikkailu-, nyrkkeily- ja lännentarinoita sekä lisäksi satoja runoja. Suomeksi Howardin tuotannosta on julkaistu lähinnä fantasiaa ja kauhua.

Howardin suosituimmat teokset ovat muinaisia soturihahmoja kuvaavia seikkailutarinoita.[21] Niille on tyypillistä räjähtävä toiminta, raaka väkivalta, synkkä ja fatalistinen maailmankuva sekä voimakas rasismi. Howardin sankarit ovat yleensä kovaotteisia barbaareja, jotka ratkaisevat mielellään ongelmat väkivallalla ja ovat fyysisesti lähes voittamattomia.[23] Howardin fantasianovellit synnyttivät uuden kirjallisuuden lajityypin, jota kutsutaan nimellä miekka ja magia.[21] Vaikka miekalle ja magialle tyypillisiä piirteitä oli esiintynyt kirjallisuudessa jo ennen Howardia, pidetään Howardin vuonna 1929 julkaistua novellia ”Varjojen valtakunta” (”The Shadow Kingdom”) tyylisuunnan ensimmäisenä puhdasverinenä edustajana. Antologisti Markku Sadelehto arvioi vuonna 1991, että Howard oli J. R. R. Tolkienin ohella 1900-luvun merkittävin fantasiakirjalija.[24]

Kauhukirjallisuuden puolella Howardin kolmisenkymmentä kauhutarinaa laajensivat kauhun silloista skaalaa tuomalla mukaan inhimillisyyttä, koskettavuutta ja elämänläheisyyttä – 1900-luvun alun kauhukirjallisuudelle harvinaisia piirteitä.[25] Howard myös kehitti H. P. Lovecraftin ns. Cthulhu-mytologiaa keksimällä Unaussprechlichen Kulten -nimisen kirjan ja kirjoittamalla muutamia mytologian kaanoniin kuuluvia novelleja. Howard kuitenkin lopetti Cthulhu-novellien kirjoittamisen nopeasti keskittyäkseen itse luomiinsa maailmoihin.[26]

Howard kirjoitti kaksi zombinovellia ”Kyyhkyt Helvetistä” (Pigeons from Hell) ja ”Musta Canaan” (The Black Canaan), joista ensimmäistä Stephen King on kutsunut yhdeksi parhaista kauhunovelleista, sekä artikkelin nimeltä ”Kelly the Conjure-Man”, joka käsitteli kansanperinteessä esiintynyttä poppamiestä. Eläviä kuolleita johtavasta poppamiehestä kertova ”Musta Canaan” perustuu löyhästi tähän kansanperinteeseen.[27]

Tunnetuimmat hahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Howardin monipuolisessa tuotannossa esiintyy esihistoriallisia miekkamiehiä ja -naisia, velhoja, merirosvoja ja keskiaikaisia ritareita mutta myös nykyaikaisia seikkailijoita, nyrkkisankareita ja salapoliiseja. Howardin tunnetuimpia ja useissa tarinoissa seikkailleita hahmoja (suluissa ensiesiintymisen vuosi):[28]

  • Bran Mak Morn, piktien viimeinen soturikuningas (1930)
  • Breckinridge Elkins, lännensankari, jättimäinen vuoristolainen, jonka seikkailut ovat usein humoristisia (1934)
  • Buckner Jeopardy Grimes, lännensankari (1936)
  • Conan Kimmerialainen eli Conan barbaari, esihistoriallisen hyborialaisen ajan miekkamies, Howardin tunnetuin hahmo, esiintyy 26 tarinassa, joista yksi on romaani (1932)
  • Cormac FitzGeoffrey, ristiretkeläinen (1931)
  • Francis Xavier Gordon, seikkailija (1934, perustuu Howardin jo lapsena keksimään hahmoon)
  • Kuningas Kall (engl. Kull), soturikuningas (1929)
  • Pike Bearfield, lännensankari (1936)
  • Red Sonya, soturinainen (1934, esiintyy vain yhdessä tarinassa mutta tuli suosituksi)
  • Solomon Kane, 1500-luvun puritaani ja miekkamies, joka taistelee pahaa vastaan (1928)
  • Steve Costigan ja Dennis Dorgan, seikkailevia merimiehiä (1929)
  • Steve Harrison, yksityisetsivä (1934)
  • Turlogh Dubh O’Brien, gaelilaissoturi (1931)

Vaikutus kirjallisuuden ulkopuolella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robert E. Howardin inspiroimia tai hänen töihinsä suoraan perustuvia sarjakuvia ja elokuvia on runsaasti. Myös roolipelien fantasiamaailmat ovat saaneet Howardilta paljon vaikutteita.

Populaarimusiikin kentällä Howardin työt ovat olleet inspiraationa monille extreme metal -yhtyeille.[29]

Bibliografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenkieliset Howard-kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antologioissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Zamboulan varjot” (Shadows in Zamboula, 1935), kokoelmassa Velhojen valtakunta (1989)
  • ”Kyyhkyt helvetistä” (Pigeons from Hell, 1938), kokoelmassa Outoja tarinoita 1 (1990)
  • ”Bal-Sagothin jumalat” (The Gods of Bal-Sagoth, 1931), kokoelmassa Pimeyden linnake (1991)
  • ”Musta Canaan” (Black Canaan, 1936), kokoelmassa Outoja tarinoita 4 (1992)
  • ”Kuoleman musta hurtta” (Black Hound of Death, 1936), kokoelmassa Weird Tales (1992)
  • ”Intiaanihauta” (The Horror from the Mound, 1932), kokoelmassa Outoja tarinoita 5 (1993)
  • ”Musta muukalainen” (The Black Stranger, 1935), kokoelmassa Mustan jumalan suudelma (1993)
  • ”Musta kivi” (The Black Stone, 1931), kokoelmassa Musta kivi (1995)
  • ”Yön lapset” (The Children of the Night, 1931), kokoelmassa Lovecraftin lähteillä (2013)

Suomentamattomat teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Postuumit romaanit:

  • Almuric, 1939.
  • The Treasure of Tranicos (viimeistellyt L. Sprague de Camp), 1980.
  • Conan the Avenger (viimeistelleet L. Sprague de Camp ja Bjorn Nyberg), 1984.
  • Black Vulmea's Vengeance, 1987.
  • Three Bladed Doom, 1987.
  • Conan the Freebooter (viimeistellyt L. Sprague de Camp), 1988.
  • Post Oaks and Sand Roughs, 1990.

Howardin novelleja on julkaistu useissa englanninkielisissä kokoelmissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomenkielisten Howard-kokoelmien esipuheet, kirj. Markku Sadelehto.
  • toim. Vesa Sisättö: Ulkomaisia fantasiakirjailijoita. BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2003. ISBN 951-692-539-1.
  • Nielsen, Leon & Sasser, Damon C.: Robert E. Howard: A Collector's Descriptive Bibliography of American and British Hardcover, Paperback, Magazine, Special and Amateur Editions, with a Biography. McFarland & Company, 2007. ISBN 9780786461097.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Nielsen 2007, s. 18.
  2. Nielsen 2007, s. 25.
  3. Nielsen 2007, s. 22.
  4. Nielsen 2007, s. 19–22.
  5. Nielsen 2007, s. 11, 17.
  6. Nielsen 2007, s. 23.
  7. Nielsen 2007, s. 23–25.
  8. Nielsen 2007, s. 25–29.
  9. a b Nielsen 2007, s. 29.
  10. Nielsen 2007, s. 31.
  11. Nielsen 2007, s. 31–32.
  12. Nielsen 2007, s. 32.
  13. Nielsen 2007, s. 32–33.
  14. Nielsen 2007, s. 33.
  15. Nielsen 2007, s. 47.
  16. Nielsen 2007, s. 55–56.
  17. Nielsen 2007, s. 66–67.
  18. Nielsen 2007, s. 68.
  19. Nielsen 2007, s. 79.
  20. Nielsen 2007, s. 46.
  21. a b c Clute, John, Edwards, Malcolm & Stableford, Brian M.: Howard, Robert E (John Clute, David Langford, Peter Nicholls ja Graham Sleight (toim.)) Science Fiction Encyclopedia. 4.4.2017. Lontoo: Gollancz. Viitattu 15.4.2017. (englanniksi)
  22. Nielsen 2007, s. 14.
  23. Clute, John: Howard, Robert E (John Clute ja John Grant (toim.)) Encyclopedia of Fantasy. 1.6.1997. Lontoo: Orbit. Viitattu 15.4.2017. (englanniksi)
  24. Sadelehto, Markku (toim.): ”Esipuhe”, Pimeyden linnake, s. 7-10. Sadelehdon esipuhe. Helsinki: Kustannus OY Jalava, 1991. ISBN 951-8954-63-1.
  25. Sadelehto, Markku (toim. & esip.): Outoja Tarinoita 5, sivu 8. Kustannus OY Jalava. WSOY:n graafiset laitokset. Juva 1993. ISBN 951-887-008-X.
  26. Sadelehto, Markku (toim. & esip.): Musta kivi, sivut 10–11. WSOY:n graafiset laitokset. Juva, 1995. ISBN 951-0-20103-0.
  27. Sadelehto, Markku (toim. & esip.): Outoja Tarinoita 4. Jalava, 1992.
  28. Nielsen 2007, s. 80–104.
  29. Kahn-Harris, Keith, Extreme Metal: Music and Culture on the Edge, Oxford: Berg, 2007, ISBN 184520399-2, sivu 41

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Robert E. Howard.