Cro-Magnonin ihminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Cro-Magnon -miehen pääkallo
Cro-Magnon -naisen pääkallo
Kaavin, Louis Lartet'n kokoelma, Toulousen museo.

Cro-Magnonin ihminen tai cromagnoninihminen on Eurooppaan yli 40 000 vuotta sitten idästä levinnyt nykyihmisen varhainen muoto. Ihmistyyppi on saanut nimensä ensimmäisen löytöpaikan, eteläranskalaisen Cro-Magnonin kalliosuojan mukaan.[1]

Cromagnoninihmiset olivat yhtä pitkiä kuin nykyajan pohjoiseurooppalaiset ja pitempiä kuin eteläeurooppalaiset. He olivat voimakasrakenteisia, ja heidän kasvonsa olivat leveät ja litteät. Euroopan varhaisten ihmisasuttajien välillä oli kuitenkin alueesta riippuen niin paljon eroja ulkonäössä ja rakenteessa, että kaikkien yhteisnimitys cromagnoninihminen on nykyisin usein korvattu nimityksellä Euroopan varhaiset nykyihmiset.[1]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkauden aikainen Cro-Magnonin kulttuuri oli pitkälle kehittynyt metsästyskulttuuri luolaveistoksineen, luolataiteineen ja koristeltuine ja taitavasti tehtyine työkaluineen. Aseita ja työkaluja tehtiin taitavasti peuransarvesta ja luusta. Ihmiset ryhmittyivät heimoiksi ja ehkä myös heimot suuremmiksi klaaneiksi.

Anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cro-Magnonin ihmisen kasvot olivat pitkälti kuin nykyisen eurooppalaisen kasvot, kulmakaaret olivat hieman suuremmat, kasvot olivat leveämmät ja leuka jykevämpi.

Löytöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geologi Louis Lartet suoritti vuonna 1859 kaivauksia Keski-Ranskassa Dordognen maakunnassa Cro-Magnon’n alueella, jossa oli Eyzies-de-Tayacin kalkkikivisen kallion suojassa olevia turvapaikkoja. Yhdestä niistä hän löysi viisi luurankoa, ja niiden yhteydessä oli muitakin jäännöksiä. Kolme luurangoista oli aikuisen miehen, yksi naisen ja yksi lapsen. Kyseessä voi olla Aurignac-kulttuurin hautapaikka.

Luurankojäännöksien, eritoten numeron 1 eli vanhuksen, perusteella Armand de Quatrefages de Bréau ja Ernest-Théodore Hamy perustelivat vuonna 1878 Cro-Magnonin rodun olemassaoloa. Tämän ihmisrodun ominaispiirteet poikkesivat kaikista muista aiemmin löydetyistä, muun muassa eurooppalaisesta neandertalinihmisestä, ja ne muistuttivat enemmän nykyihmistä kuin aiemmat löydökset. Löydön määrittelijät antoivat löydöille aluksi erilaisia nimityksiä, jotka ovat painuneet unohduksiin, ja nimeä Cro-Magnonin ihminen alettiin käyttää laajalti eurooppalaisen nykyihmisen fossiililöydöistä. Muun muassa Balzi Rossin luolan löydöt ovat Cro-Magnonin ihmisiä.

Suhde neandertalinihmiseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurooppaa asuttanut neandertalinihminen katosi muutamia tuhansia vuosia sen jälkeen, kun Cro-Magnonit ilmestyivät Euroopan alueelle. Katoamisen syistä on esitetty eri teorioita. Erään näkemyksen mukaan Cro-Magnonin ihmisillä oli paremmat kielelliset kyvyt, ja heillä olisi siten ollut neandertalilaisia paremmat edellytykset teknologian kehittämiseen ja parempaan yksilöiden ja ryhmien väliseen yhteistyöhön. Tämä uusi ”entistä tehokkaampi” ihmisryhmä lisääntyi voimakkaasti, ja samaan aikaan aiempien asukkaiden määrä väheni. Vähitellen koko Euroopan alue oli Cro-Magnonin ihmisten asuttama.

Eri ihmislajien voi olettaa olleen tekemisissä keskenään, mutta erilaisilla anatomisilla piirteillä on luultavasti ollut vaikutusta yhteydenpitoon, joskin tutkijoiden keskuudessa vaikutuksen määrä arviointi vaihtelee. Ääripäätä tutkijoiden mielipiteissä edustaa täysin vihamielinen suhtautuminen, toista ääripäätä taas rauhanomainen rinnakkaiselo. Neandertalilaiset ovat saattaneet omaksua ongelmitta Cro-Magnon-kulttuurilta monia asioita, ja kyse olisi siis ollut vain kahden ihmistyypin kohtaamisesta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Valste, Juha: Ihmislajin synty, s. 265–266. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012. ISBN 978-952-222-332-6.