Rio Grande

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Yhdysvaltain ja Meksikon rajajokea. Sanan muista merkityksistä katso Rio Grande (täsmennyssivu).
Rio Grande
Rio Granden valuma-alue
Rio Granden valuma-alue
Alkulähde San Juan Mountains, Colorado
Laskupaikka Meksikonlahti
Maat Yhdysvallat: Colorado, New Mexico, Texas
Meksiko: Chihuahua, Coahuila, Nuevo León, Tamaulipas
Pituus 2 830 km
Alkulähteen korkeus 3 700 m
Virtaama 160 /s
Valuma-alue 870 000 km²
Joen yläjuoksua Creedessä, Coloradossa.
White Rockissa New Mexicossa.

Rio Grande (Meksikossa Río Bravo tai virallisemmin Río Bravo del Norte) on 2 830 kilometriä pitkä joki Pohjois-Amerikassa. Joki on alajuoksullaan Meksikon ja Yhdysvaltain rajajoki. Se on Pohjois-Amerikan viidenneksi ja koko maailman 24. pisin joki.[1]

Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rio Granden lähteet ovat 3 700 metrin korkeudessa San Juanin vuorilla Etelä-Coloradossa Yhdysvalloissa. Joki saa alkunsa vuorilähteistä ja sulamisvesistä. New Mexicossa joki virtaa alkumatkan aikana 113 kilometriä pitkässä ja 250 metriä syvässä kanjonissa. Kanjonien jälkeen se virtaa Albuquerquen lähellä sijaitsevaan Cochitin patoaltaaseen ja siitä Elephant Butten altaaseen. 32 kilometriä ennen El Pasoa joesta tulee Texasin ja Meksikon rajajoki, ja se virtaa loppumatkan enimmäkseen kaakkoon. Joki tekee Texasissa ison mutkan pohjoiseen ja virtaa Big Bendin kansallispuiston läpi sekä kolmen 457–518 metriä syvän kanjonin läpi. Texasin-osuuden suurimpia patoja ovat Amistadin pato ja Falconin pato, jotka on rakennettu kastelun ja tulvasäätelyn avuksi. Joki laskee Meksikonlahteen Brownsvillen lähellä.[1]

Rio Grande virtaa monenlaisten kasvillisuusalueiden halki, kuten vuoristometsien, chaparralin, vuoristoaavikon ja alavan pensaikon.[1]

Valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rio Granden valuma-alue on kokonaisuudessaan 870 000 neliökilometriä. Siitä vain noin puolet eli 450 000 neliökilometriä virtaa Rio Grandeen, sillä kuivuuden vuoksi valuma-alueella on paljon sisäisiä valuma-alueita, joista vesi ei virtaa pois.[1]

Pisimmät sivujoet ovat Rio Conchos ja Pecos.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rio Grande on historiansa aikana tarjonnut ennustettavaa kasteluvettä, sedimenttiä ja ravinteita maanviljelykselle. Joen seudulla vaikutti aikoinaan muinainen Clovis-kulttuuri. Vuosien 300–1400 välillä seudulla New Mexicon alueella asui anasazeja. Kun espanjalaiset valloittajat saapuivat joelle Alonso Alvarez de Pinedan johdolla vuonna 1519, jokea käyttivät kasteluvetenään pueblointiaanit. Espanjalaiset perustivat joen rannalle useita siirtokuntia, jotka menestyivät. Joki siirtyi Meksikolle vuonna 1821 maan itsenäistyttyä. Texasin tasavalta vaati jokea lounais- ja länsirajakseen vuonna 1836. Joesta tuli virallisesti Meksikon ja Texasin välinen raja vuonna 1848 Guadalupe Hidalgon rauhassa.[1]

Ihmisen vaikutus Rio Grandeen on nykyisin erittäin suuri, ja veden riittävyys ja laatu ovat herättäneet huolta. Toisinaan kaikki vesi on käytetty jo ennen kuin joki saavuttaa Meksikonlahden.[1]

Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rio Grandessa elää noin 166 kalalajia, joista 86 on makean veden kaloja ja 80 murtoveden kaloja. Yleisimpiä ovat särkikalat. Joessa elää myös vesilintuja, matelijoita, majava, minkki ja nutria. Jokisuistossa tavataan mississippinalligaattoria.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Dahm, Clifford N. & Edwards, Robert J. & Gelwick, Frances P. (toim. Benke, Arthur C. & Cushing, Colbert E.): ”5. Gulf Coast Rivers of the Southwestern United States”, Rivers of North America, s. 186–192. Elsevier Academic Press, 2005. ISBN 0-12-088253-1.
Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.