Conan barbaari

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee hahmoa. Sanan muista merkityksistä katso Conan barbaari (täsmennyssivu).
Weird Tales -lehden syyskuun 1934 numeron kannen kuvitus Howardin Conan-novelliin Mustan ympyrän kansa. Taiteilija Margaret Brundage.

Conan barbaari (Conan the Barbarian) eli Conan Cimmerialainen on yhdysvaltalaisen kirjailijan Robert E. Howardin 1930-luvulla luoma miekka ja magia -kirjallisuuden sankari. Conan on seikkailija, joka ansaitsee elantonsa palkkasoturina, taistelijana, varkaana, merirosvona sekä lopulta kuninkaana. Conan-tarinat ovat vauhdikkaita ja väkivaltaisia, ja niissä esiintyy usein mielikuvituksellisia hirviöitä ja magiaa. Howardin alkuperäisiä Conan-tarinoita julkaistiin Weird Tales -lehdessä vuosina 1932–1936. Sen jälkeen Conan on seikkaillut myös elokuvissa, sarjakuvissa ja videopeleissä.

Hahmo ja tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Conanin tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen esihistorialliseen menneisyyteen, sekasortoiseen hyborialaiseen aikaan, joka seurasi myyttisen Atlantiksen tuhoa.[1] Robert E. Howard loi tarinoitaan varten maailman, jolla on oma historiansa, maantieteensä ja mytologiansa.[2]

Conan barbaari on kotoisin Pohjolasta, Kimmeriasta, eikä ole koskaan oppinut ymmärtämään alamaiden ihmisiä ja elämäntapoja. Conan on barbaari kaikin tavoin: hän ei kumarra kuninkaita, käyttäydy sivistyneesti eikä ole kadottanut alkukantaista yhteyttään ympäröivään luontoon ja eläimiin. Alamaissa häntä pidetään raakalaisena ja julmurina, mutta niiden asukkaat ovatkin hänen mielestään sivistyksen veltostuttamia ja helppoon elämään tottuneita vetelyksiä, jotka olivat kadottaneet yhteytensä luontoon. Conan on kylmän Pohjolan kasvatti, ja siellä selvitäkseen hänen on ymmärrettävä erämaata.

Conan-tarinoiden tapahtumat etenevät ripeästi, ja taistelujen ja kamppailujen kuvaukset ovat eläviä ja raakoja. Tarinat vievät mielikuvituksellisiin paikkoihin, joissa vastaan voi tulla mitä tahansa, kuten hirviöitä, demoneja, pahoja velhoja ja kauniita naisia. Conan itse toimii elämänsä aikana varkaana, palkkasoturina, merirosvona, soturina ja lopulta kuninkaana. Kronologisesti viimeisessä Howardin kirjoittamassa tarinassa hän on noin 45-vuotias.[2]

Juhani Hinkkanen on kuvaillut Conanin hahmoa paradoksaaliseksi. Howard korostaa jatkuvasti Conanin olevan barbaari, mutta Hinkkasen mukaan tämä on näennäistä. Conan tiedostaa barbaarisuutensa ja toisinaan jopa analysoi asiaa; hän on siis ”barbaari, joka tietää olevansa barbaari eikä siksi ole sitä”. Vaikka Conan on väkivaltainen ja impulsiivinen, hän toimii kuitenkin tietoisesti ja harkitusti. Uransa loppupuolella Conan kohoaa kuninkaaksi, mutta ei väärinkäytä asemaansa vaan hallitsee hyvin ja vastuullisesti. Hinkkanen vertaakin Conania Likainen Harry -elokuvien Harry Callahaniin; molemmat toimivat oikeaksi katsomallaan tavalla, vaikka se olisikin lainvastaista.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Conanin luoja Robert E. Howard kirjoitti yhteensä 26 Conan-tarinaa, mukaan lukien keskeneräiseksi jääneitä tekstejä ja katkelmia sekä runoja. Useimmat tarinat ilmestyivät alun perin Weird Tales -lehdessä joulukuun 1932 ja lokakuun 1936 välillä.[4]

Howard kirjoitti kirjailijaystävälleen Clark Ashton Smithille vuonna 1933 keksineensä Conanin jonkin selittämättömän, ulkopuolisen voiman vaikutuksesta. Howard oli kärsinyt uusien ideoiden puutteesta jo kuukausia, kunnes Conan vain ilmestyi hänen mieleensä. Howard istui kirjoituskoneensa ääreen ja kirjoitti kuumeisesti Conan-tarinan toisensa jälkeen seuraavien viikkojen aikana, pystymättä kirjoittamaan mistään muusta aiheesta.[5]

Howard kertoi ottaneensa alitajuisesti Conaniin piirteitä tuntemiltaan ihmisiltä, kuten nyrkkeilijöiltä, pyssymiehiltä, salakuljettajilta, öljykenttien miehiltä, uhkapelureilta ja rehellisiltä työmiehiltä. Conanissa on nähty vaikutteita myös Howardin tuntemasta kirjallisuudesta, kuten esimerkiksi Edgar Rice Burroughsin, Talbot Mundyn ja Harold Lambin kirjoista sekä kelttiläisestä, brittiläisestä ja skandinaavisesta historiasta ja mytologiasta.[6]

Conanista oli tullut vuoteen 1934 mennessä Weird Talesin suosituin hahmo ja Howardista maineikas kirjoittaja. Hahmon suosion kasvun myötä aluksi lyhyet tarinat pitenivät moniosaisiksi.[2]

Romaanissa Lohikäärmeen hetki Howard kierrätti novelliensa onnistuneimpia osuuksia. Howard kirjoitti romaaninsa käsikirjoituksen brittiläiselle kustantajalle aikana, jolloin saarivaltiossa ei oltu koskaan kuultukaan Conan barbaarista. Amerikkalaiset olivat jo lukeneet Conanin edesottamuksista Weird Tales -lehdestä, jolle Howard pääasiassa kirjoitti.

Kaksi Conan-fania, P. Schuyler Miller ja John D. Clark, koostivat Howardin tarinoiden pohjalta vuonna 1936 Conanin kronologisen elämäntarinan ja hyborialaisen ajan kartan. Howard hyväksyi ne pienin korjauksin. Samalla hän kertoi, ettei pystynyt itse ennustamaan Conanin kohtaloa, koska piti itseään vain Conanin oman kerronnan vastaanottajana, ja Conan kertoi Howardille tarinoitaan siinä järjestyksessä, jossa ne tulivat hänen mieleensä.[7]

Howardin kuoltua 1936 neljä Weird Talesin alun perin torjumaa Conan-tarinaa julkaistiin vuosien 1952–1967 aikana eri julkaisuissa.[2] Howardin kuoleman jälkeen kymmenet kirjailijat, joukossa muun muassa Robert Jordan, ovat kirjoittaneet uusia Conanin seikkailuja.

Muut adaptaatiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

John Milius ohjasi vuonna 1982 Conanista elokuvan Conan – barbaari, jonka pääosaa näytteli Arnold Schwarzenegger. Richard Fleischer ohjasi kaksi vuotta myöhemmin elokuvalle jatko-osan Conan hävittäjä.[1] Marcus Nispelin ohjaama Conan the Barbarian sai ensi-iltansa vuonna 2011. Siinä hahmoa esittää Jason Momoa.[2]

Marvel Comics alkoi vuodesta 1970 alkaen julkaista Conan barbaari -sarjakuvia, jotka perustuivat niin Howardin kuin muidenkin tekijöiden kirjoittamiin tarinoihin. Yli 270 numerossa ilmestyneitä tarinoita piirsi Barry Windsor-Smith ja käsikirjoitti Roy Thomas. Niiden pohjalta syntyi Smithin piirtämä ja John Busceman kirjoittama The Savage Sword of Conan. Marvel lopetti Conan-tarinoiden julkaisemisen vuonna 2000, ja Dark Horse hankki julkaisulisenssin vuonna 2003 ja on jatkanut Conan-tarinoiden julkaisemista.[2]

Conanista on tehty kolme TV-sarjaa, joista kaksi piirrettyjä. Conanista on tehty myös televisioelokuvia, lautapelejä, roolipelejä ja videopelejä.[2] Age of Conan: Hyborian Adventures on Conanin maailmaan perustuva massiivinen monen pelaajan verkkoroolipeli, joka ilmestyi vuonna 2008.

Suomeksi julkaistut Howardin Conan-tarinoiden kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Conan ja demonit, Jalava 1990, viisi novellia
  • Conan taistelija, Jalava 1990, viisi novellia
  • Conan Cimmerialainen, Jalava 1991 ja 2001, viisi novellia ja yksi runo
  • Conan voittaja, Jalava 1991, sisältää Howardin ainoan kokopitkän romaanin Lohikäärmeen hetki

Kokoelmien kuvittajana on toiminut sarjakuvataiteilija Petri Hiltunen.

Sarjakuva-albumeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Conan barbaari. Helsinki: Egmont, 2012. ISBN 978-952-233-584-5.
  • Thomas, Roy & Chan, Ernie & Alcala, Alfredo: Conan barbaari: Aarrelaiva. Sanomalehtistrippejä vuosilta 1979–80. Käännös: Asko Alanen. Helsinki: Jalava, 2012. ISBN 978-951-887-459-4.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nielsen, Leon & Sasser, Damon C.: Robert E. Howard: A Collector's Descriptive Bibliography of American and British Hardcover, Paperback, Magazine, Special and Amateur Editions, with a Biography. McFarland & Company, 2007. ISBN 9780786461097.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Conan the Barbarian Encyclopaedia Britannica. Britannica Academic. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 5.12.2015. (englanniksi)
  2. a b c d e f g Phil Beresford: A Brief History of Conan the Barbarian Starburst Magazine. Viitattu 29.12.2016.
  3. Hinkkanen, Juhani: Conan taistelija Aikakone 1/1991. 1991. Viitattu 17.4.2017.
  4. Nielsen 2007, s. 86.
  5. Nielsen 2007, s. 86–87.
  6. Nielsen 2007, s. 88.
  7. Nielsen 2007, s. 88.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: