Porin Ässien SM-liigakausi 2013–2014

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Porin Ässät kaudella 2013–2014
Runkosarjassa 12.
Lopullinen sijoitus 12.
Kausi 16 – 7 – 5 – 32 (67 p)
Koti 11 – 6 – 3 – 10 (48 p)
Vieras 5 – 1 – 2 – 22 (19 p)
Tehdyt maalit 134
Päästetyt maalit 177
Joukkue
Toimitusjohtaja Suomi Jukka Hirsimäki
Päävalmentaja Suomi Pekka Virta
Valmentaja Suomi Jere Härkälä
Suomi Sami Karppinen
Suomi Jaakko Rosendahl
Suomi Melina Niemi
Kapteeni Suomi Ville Uusitalo
Varakapteenit Suomi Jyri Marttinen
Suomi Niklas Hagman
Suomi Tapio Sammalkangas
Kotiareena Isomäki Areena
Yleisökeskiarvo 4 155
Tilastojen kärjessä
Maalit Suomi Niklas Hagman (21)
Syötöt Ruotsi Dragan Umicevic (33)
Pisteet Suomi Niklas Hagman (38)
Ruotsi Dragan Umicevic (38)
Jäähyt Suomi Jyri Marttinen (160 min)
Plus/miinus Suomi Tommi Taimi (+3)
Suomi Petteri Lindbohm (+3)
Voitot Suomi Juuso Riksman (8)
Suomi Rasmus Rinne (8)
Päästettyjen maalien keskiarvo Suomi Rasmus Rinne (2,55)

Porin Ässien SM-liigakausi 2013–2014 oli jääkiekkoseura Porin Ässien 38. kausi jääkiekon SM-liigassa ja 46. kausi Suomen jääkiekon korkeimmalla sarjatasolla. Edellisellä kaudella Ässät oli voittanut seurahistoriansa kolmannen Suomen mestaruuden kaatamalla finaaleissa Tapparan. Mestaruus oli ensimmäinen 35 vuoteen. Tämän myötä Ässien kausi alkoi kotona Lukkoa vastaan mestaruusviirin nostamisella Isomäen jäähallin kattoon. Kausi sujui Ässiltä heikosti, sillä joukkueen sijoitus oli runkosarjassa kolmanneksi viimeinen. Vähemmän pisteitä keräsivät vain TPS ja KalPa.[1]

Joukkueen muutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue koki suurta vaihtuvuutta mestaruuskauden jälkeen. Valmennuksessa päävalmentaja Karri Kivi oltiin jo tammikuussa päätetty jättää ilman jatkosopimusta ja tilalle palkattiin TPS:stä Pekka Virta. Apuvalmentajat Mikael Kotkaniemi ja Pasi Kaukoranta vaihtoivat myös maisemaa. Kaukoranta otti vetovastuun Ässien A-junioreista ja Kotkaniemi sai paikan Keravalta HCK:n päävalmentajana. Tilalle tulivat Virran luottomies Sami Karppinen ja Ässien oma kasvatti Jere Härkälä.

Ykkösmaalivahti Antti Raanta oli lähtenyt NHL:ään. Kakkosmaalivahtina pelannut Juha Järvenpää siirtyi puolestaan Ilvekseen. Tilalle hankittiin Ässien vuoden 2006 hopeajoukkueeseen kuulunut Juuso Riksman ja hänelle aisapariksi Mestis-joukkue Peliitoista Rasmus Rinne.

Kenttäpelaajissa tapahtui myös suuria muutoksia muun muassa koko ykköskentän poistumisen muodossa. Hyökkäyksestä Joel Armia lähti Buffalo Sabresin organisaatioon, Veli-Matti Savinainen puolestaan KHL:ään. Keskushyökkääjä Stephen Dixon oli myyty jo siirtorajalla. Lisäksi kokenut Aki Uusikartano ei mahtunut uuden valmennuksen suunnitelmiin ja meni täten pelaamaan Lukkoon.

Uudet hankinnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusista hankinnoista yhdysvaltalaiselta Colby Cohenilta odotettiin paljon, mutta tämä ei sopeutunut lainkaan Suomeen ja Poriin, vaan häipyi vähin äänin ja täysin yllättäen takaisin kotimaisemiinsa. Kärkihyökkääjiksi Ässät hankki aikaisemman kauden lyhyeltä visiitiltä tutun Dragan Umicevicin sekä Ässien mittapuulla kovan luokan hankinnan Niklas Hagmanin. Hagman ja Umicevic muodostivatkin hyvän tutkaparin. Lisäksi Ässät hankki pidempiaikaiseksi projektiksi suunnitellun slovenialaisen Žiga Jegličin. Hänen visiittinsä jäi tosin vajaan kauden mittaiseksi, koska hän pyysi siirtoa vuodenvaihteessa. Syynä oli pitkälti se, että juuttuminen varsin pieneen rooliin Porissa ei ainakaan edesauttanut pääsemistä Slovenian olympiajoukkueeseen, ja Saksan DEL:ssä hän olisi ollut paremmin maajoukkueen valmentajien nähtävillä. Ykköskentän sentteriksi kaavailtu, Kärpissäkin pelannut Kamil Kreps kärsi kauden mittaan loukkaantumisista eikä muutoinkaan täyttänyt häneen kohdistettuja odotuksia. Kauden pelimäärä jäikin hänen osaltaan vain 39 otteluun.

Syyskuun lopulla Ässät hankki Norjan GET-ligaenista ruotsalaispuolustaja Alexander Ribbenstrandin. Kuten jo etukäteen osattiin odottaa, tasoero Suomen ja Norjan liigojen välillä oli liian suuri, eikä Ribbenstrandista ollut joukkueelle juurikaan hyötyä. Niinpä hän sai jatkaa matkaansa Ruotsin Allsvenskaniin yhdeksän ilman tehopisteitä pelatun ottelun jälkeen. Lokakuussa Ässät täydensi puolustustaan kanadalaisella Danny Groulxilla. Hän oli pelannut aikaisemmalla kaudella AHL:ssä, mutta ollut alkukauden 2013–2014 pelaamatta. Profiililtaan Groulxin oli tarkoitus olla hyökkäävä puolustaja, jolla on hyvä laukaus. Alkukauden pelaamattomuus näkyi kuitenkin miehen otteissa, ja myös tämä arpa osoittautui tyhjäksi. Heti ensimmäisessä ottelussaan Lukkoa vastaan hän oli kentällä viiden takaiskumaalin aikana. Groulxin saldoksi kertyi 14 pelatusta ottelusta tehot 1+1. Niinpä hänkin sai lähteä vähin äänin takaisin kotikonnuilleen. Helmikuun lopulla Ässät ilmoitti virallisesti purkaneensa Groulxin sopimuksen.

Groulxin lisäksi Ässät hankki Jokereista lainasopimuksella lupaavan isokokoisen puolustaja Petteri Lindbohmin. Ässät olisi halunnut pitää hänet, mutta Jokerit halusi ottaa hänet takaisin marraskuun lopulla. Lindbohm teki Ässissä 19 ottelussa pisteet 1+4. Tammikuussa Dallas Starsin organisaatiosta Ässiin siirtyi käytännössä ilmaisella lainasopimuksella 25-vuotias laitahyökkääjä Austin Smith. Smithin paras ominaisuus oli luistelunopeus. Sopeutumisessa eurooppalaiseen pelityyliin oli kuitenkin hieman opettelemista.

Omista junioreista kauden aikana Ässien edustusjoukkueeseen nostettiin neljä hyökkääjää. Heistä eniten vastuuta saivat Ville Ahlgren ja Juho Lammikko. Lisäksi puolustaja Aleksi Laine pääsi pelaamaan edustuksen riveissä runkosarjan viimeisen ottelun, koska samaan aikaan A-junioreilla oli luvassa ensimmäisen pudotuspelikierroksen ottelu.

Runkosarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mestaruuskauden jälkeen Ässät ei onnistunut jatkamaan menestymistä, vaan sijoitus runkosarjassa oli kolmanneksi viimeinen TPS:n ja KalPan jälkeen. Pistesaldoksi jäi lopulta 67 pistettä. Viimeisestä pudotuspelipaikasta Ässät jäi 20 pisteen päähän. Varsinaisen peliajan voittoja ja tehtyjä maaleja Ässät keräsi toiseksi vähiten, varsinaisen peliajan häviöitä ja päästettyjä maaleja puolestaan toiseksi eniten.[1] Pistepörssissä Ässien parhaimmat pistemiehet Niklas Hagman (21+17=38) ja Dragan Umicevic (5+33=38) sijoittuivat sijoille 15 ja 17. Maalipörssissä Hagman sijoittui 21 osumalla kuudenneksi ollen samalla tasamaaleissa Tapparan Josh Greenin ja JYPin Ossi Louhivaaran kanssa. Syöttöpörssissä Umicevic sijoittui 33 syöttöpisteellä viidenneksi ollen tasoissa Pelicansin Tyler Redenbachin kanssa. Ässien jäähytilaston kärkinimi Jyri Marttinen voitti 160 rangaistusminuutillaan SM-liigan jäähypörssin.[2]

Ässät kaatoi avausottelussaan Lukon selvin numeroin 4–0. Tämän jälkeen Ässät hävisi vieraissa TPS:lle ja HIFK:lle. Kausi alkoi kotivoitoilla ja vierastappioilla, sillä viisi ensimmäistä kotiottelua Ässät voitti ja ensimmäiset kuusi vierasottelua hävisi. Rytmiin tuli muutos lokakuun puolenvälin tienoilla, kun Ässät voitti vieraissa Pelicansin. Lokakuussa Ässillä oli kolmen ja neljän ottelun voittoputket, kunnes marraskuussa alkoi seitsemän ottelun mittainen tappioputki. Putki katkesi marraskuun lopulla, mutta jatkui yhden voitetun ottelun jälkeen kahdeksalla ottelulla. Tappioputki katkesi uudelleen vasta uuden vuoden puolella, kun kolme ensimmäistä vuoden 2014 ottelua päättyivät Ässien voittoon. Kauden loppupuolella Ässät pelasi viisi ottelua putkeen, joissa toinen joukkue jäi ilman maaleja. Putken aikana Ässät jätti nollille kotonaan HIFK:n ja SaiPan, mutta jäi itse nollille vieraissa Tapparaa, Bluesia ja Lukkoa vastaan. Kauden kaksi viimeistä ottelua päättyivät molemmat murskatappioon, kun Ässät hävisi kotonaan Jokereille 2–7 ja vieraissa Pelicansille 6–2.

Porin Ässien joukkue 2013–2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalivahdit
Numero Pelaaja Hanskakäsi Syntymävuosi Syntymäpaikka
29 Suomi Rasmus Rinne V 1990 Hyvinkää, Suomi
34 Suomi Juuso Riksman V 1977 Helsinki, Suomi
35 Suomi Niklas Kekki V 1993 Pori, Suomi
40 Suomi Eero Voipio V 1995 Pori, Suomi
Puolustajat
Numero Pelaaja Kätisyys Syntymävuosi Syntymäpaikka
7 Suomi Aleksi Laine V 1995 Pori, Suomi
9 Suomi Valtteri Parikka V 1994 Järvenpää, Suomi
22 Ruotsi Alexander Ribbenstrand V 1987 Tukholma, Ruotsi
24 Suomi Miko Malkamäki V 1988 Kokkola, Suomi
25 Yhdysvallat Colby Cohen O 1989 Villanova, Pennsylvania, Yhdysvallat
33 Suomi Tommi Taimi O 1990 Pori, Suomi
39 Suomi Petteri Lindbohm V 1993 Helsinki, Suomi
44 Kanada Danny Groulx O 1981 LaSalle, Quebec, Kanada
47 Suomi Tapio Sammalkangas V 1980 Tampere, Suomi
52 Suomi Ville Uusitalo V 1979 Espoo, Suomi
58 Suomi Jyri Marttinen V 1982 Jyväskylä, Suomi
63 Suomi Patrik Parkkonen V 1993 Porvoo, Suomi
Hyökkääjät
Numero Pelaaja Kätisyys Syntymävuosi Syntymäpaikka
8 Slovenia Žiga Jeglič O 1988 Kranj, Slovenian ST, Jugoslavia
10 Suomi Niklas Hagman V 1979 Helsinki, Suomi
11 Suomi Tuomas Huhtanen V 1987 Noormarkku, Suomi
14 Suomi Sami Lähteenmäki V 1989 Loppi, Suomi
16 Yhdysvallat Austin Smith O 1988 Dallas, Texas, Yhdysvallat
20 Suomi Niko Ojamäki O 1995 Pori, Suomi
21 Suomi Ville Ahlgren V 1993 Pori, Suomi
28 Tšekki Kamil Kreps O 1984 Litoměřice, Tšekkoslovakia
31 Suomi Mika Niemi O 1988 Pori, Suomi
45 Suomi Oskari Lehtinen V 1994 Turku, Suomi
49 Suomi Tuomas Pihlman V 1982 Espoo, Suomi
53 Suomi Sami Mutanen V 1984 Joensuu, Suomi
72 Suomi Severi Sillanpää O 1988 Pori, Suomi
80 Ruotsi Christian Söderström V 1980 Sundsvall, Ruotsi
81 Suomi Eero Elo O 1990 Rauma, Suomi
82 Suomi Juho Lammikko V 1996 Noormarkku, Suomi
84 Ruotsi Dragan Umicevic V 1984 Dubica, Jugoslavia
93 Suomi Henri Heino V 1986 Lahti, Suomi

Valmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajatilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenttäpelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde: QuantHockey[3]

# Pelaaja Pelipaikka Ottelut Maalit Syötöt Pisteet +/- Rangaistusminuutit
1. Suomi Niklas Hagman hyökkääjä 44 21 17 38 -3 36
2. Ruotsi Dragan Umicevic hyökkääjä 52 5 33 38 -2 18
3. Suomi Mika Niemi hyökkääjä 60 7 19 26 -22 32
4. Suomi Sami Lähteenmäki hyökkääjä 46 16 8 24 0 16
5. Suomi Tommi Taimi puolustaja 53 7 17 24 +3 40
6. Suomi Henri Heino hyökkääjä 60 13 10 23 -5 20
7. Suomi Sami Mutanen hyökkääjä 60 7 12 19 0 24
8. Suomi Severi Sillanpää hyökkääjä 60 7 9 16 +2 34
9. Tšekki Kamil Kreps hyökkääjä 39 5 11 16 -5 20
10. Suomi Ville Uusitalo puolustaja 60 2 14 16 -12 46
11. Suomi Eero Elo hyökkääjä 57 8 6 14 -16 16
12. Yhdysvallat Austin Smith hyökkääjä 28 6 7 13 -5 20
13. Suomi Tuomas Huhtanen hyökkääjä 57 6 7 13 -6 68
14. Suomi Miko Malkamäki puolustaja 56 1 11 12 -3 22
15. Suomi Jyri Marttinen puolustaja 56 4 7 11 -6 160
16. Suomi Tuomas Pihlman hyökkääjä 35 6 4 10 -15 24
17. Suomi Petteri Lindbohm puolustaja 19 1 4 5 +3 8
18. Suomi Ville Ahlgren hyökkääjä 31 2 2 4 -4 6
19. Slovenia Žiga Jeglič hyökkääjä 32 2 2 4 -1 18
20. Suomi Tapio Sammalkangas puolustaja 24 1 3 4 -7 41
21. Suomi Valtteri Parikka puolustaja 39 1 3 4 -15 18
22. Suomi Patrik Parkkonen puolustaja 23 0 3 3 +1 10
23. Kanada Danny Groulx puolustaja 14 1 1 2 -7 12
24. Suomi Oskari Lehtinen hyökkääjä 9 0 2 2 -1 0
25. Ruotsi Christian Söderström hyökkääjä 11 0 2 2 -3 4
26. Suomi Rasmus Rinne maalivahti 34 0 2 2 2
27. Yhdysvallat Colby Cohen puolustaja 5 0 1 1 -2 2
28. Suomi Juho Lammikko hyökkääjä 20 0 1 1 -4 0
29. Suomi Juuso Riksman maalivahti 31 0 1 1 6
30. Suomi Aleksi Laine puolustaja 1 0 0 0 -1 0
31. Suomi Niko Ojamäki hyökkääjä 5 0 0 0 0 0
32. Ruotsi Alexander Ribbenstrand puolustaja 9 0 0 0 -6 4

Maalivahdit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaaja Ottelut Voitot Häviöt Nollapelit Maalit/ottelu Torjuntaprosentti
Suomi Rasmus Rinne 34 8 20 4 2,55 91,3%
Suomi Juuso Riksman 31 8 12 2 3,00 90,3%

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Joukkuetilastot - Runkosarja 2013-2014 liiga.fi. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 16.7.2018.
  2. Pelaajatilastot - Perustilastot - Runkosarja 2013-2014 liiga.fi. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 16.7.2018.
  3. Porin Ässät - Pistepörssi 2013-2014 quanthockey.com. QuantHockey - NHL-tilastot. Viitattu 6.1.2022.