Siirry sisältöön

Niko Ojamäki

Wikipediasta
Niko Ojamäki
Henkilötiedot
Syntynyt17. kesäkuuta 1995 (ikä 30)
Pori, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Ojis,[1] Oja[2]
Pelipaikka oikea laitahyökkääjä
Maila oikea
Pituus 181 cm
Paino 84 kg
Seura
Seura Rytíři Kladno
Sarja Tšekin Extraliga
Pelinumero 20
Pelaajaura
Pääsarjaura 2013–
Aik. seurat Ässät (SML)
Tappara (SML)
Linköping HC (SHL)
Vitjaz Podolsk (KHL)
EHC Kloten (NL)

Niko Juhani Ojamäki[3] (s. 17. kesäkuuta 1995 Pori) on suomalainen jääkiekkoilija, joka pelaa Tšekin Extraligan Rytíři Kladnossa. Hän on pelipaikaltaan oikea laitahyökkääjä. Ojamäki laukoo oikealta. Hän on voittanut maailmanmestaruuden vuonna 2019 ja olympiakultaa Pekingin olympiakisoissa 2022.[4]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ojamäki on Porin Ässien kasvatti. Hän toimi kaudella 2010–2011 seuran C-nuorten kapteenina ja oli Ässien paras pistemies sekä SM-karsinnoissa, runkosarjassa että pudotuspeleissä. Kahdessa ensin mainitussa sarjassa Ojamäki oli myös joukkueen paras maalintekijä.[5] Hän voitti kauden päätteeksi C-nuorten SM-pronssia.[4] Kaudella 2012–2013 Ojamäki jakoi lukemalla +12 Ässien A-nuorten sisäisen tehopörssin voiton Patrik Parkkosen kanssa.[6]

Kaudella 2013–2014 Ojamäki nousi Ässien SM-liigarinkiin. Hän teki liigadebyyttinsä 27. marraskuuta 2013 kotona SaiPaa vastaan.[7] Ojamäki merkittiin Ässien nelosketjun vasempaan laitaan Henri Heinon sekä toisen debytantin, Juho Lammikon viereen.[8] Kaikkiaan hän pelasi kauden aikana SM-liigassa viisi runkosarjaottelua ilman tehopisteitä. Kausi 2014–2015 oli Ojamäelle varsinainen tulokaskausi SM-liigassa ja se toi hänelle 54 runkosarja- ja kahdessa pudotuspeliottelussa tehot 8+6=14. Ojamäen liigauran avausmaali syntyi 14. lokakuuta 2014 vieraissa Vaasan Sportia vastaan. Hän teki ottelussa myös yhden syöttöpisteen.[9] Kaudella 2015–2016 Ojamäki teki 10. lokakuuta 2015 SM-liigauransa ensimmäisen kypärätempun Hämeenlinnan Pallokerhoa vastaan.[10] Kaikkiaan hän teki kauden aikana 60 runkosarjaottelussa tehot 16+17=33,[4] joilla Ojamäki jakoi Ässien sisäisen pistepörssin kolmannen sijan Aleksi Saarelan kanssa. Hän jakoi myös joukkueen sisäisen tehotilaston voiton Antti Kerälän kanssa lukemalla +12.[11]

Vitjaz Podolsk varasi Ojamäen neljännellä kierroksella 96. pelaajana KHL:n varaustilaisuudessa 2016.[4] Kaudeksi 2016–2017 hänet nimettiin Ässien varakapteeniksi.[12] Ojamäki oli 14 osumallaan joukkueen toiseksi paras maalintekijä Simon Suorannan jälkeen ja hän jakoi sisäisen tehotilaston voiton Jarno Kärjen kanssa lukemalla +9, kuten myös pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Mikael Sahan ja Aleksi Mäkelän kanssa lukemalla +1.[13]

Ojamäki siirtyi kaudeksi 2017–2018 kaksivuotisella sopimuksella Tapparaan.[14] Hänen alkukautensa osoittautui todelliseksi pettymykseksi, sillä Ojamäki jäi 12 ensimmäisessä runkosarjaottelussa ilman tehopisteitä ja hän keräsi heikon teholukeman –6. Ojamäki jätettiin myös ylivoimaketjujen ulkopuolelle.[15] Hän teki runkosarjassa lopulta 17 tehopistettä. Kuudennessa puolivälieräottelussa, 29. maaliskuuta 2018 vieraissa KalPaa vastaan Ojamäki Tapparan 3–4-voittoon päättyneen ottelun voittomaalin ja se ratkaisi joukkueelle myös välieräpaikan Tapparan voitettua ottelusarjan voitoin 4–2.[16] Hän voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa.[4]

Kaudella 2018–2019 Ojamäki teki lopulta SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 23+14=37, joilla hän oli Tapparan paras maalintekijä ja kolmanneksi paras pistemies. Ojamäki sijoittui koko SM-liigan maalipörssissä viidenneksi.[17] 5. tammikuuta 2019 KalPaa vastaan hän onnistui tekemään neljä maalia. Ojamäen osumista kaksi syntyi ylivoimalla. Hänen kolmas maalinsa jäi Tapparan 5–2-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi.[18] Arto Kulmala ja Teemu Aalto valitsivat Ojamäen ottelun Alumnien tähtien ykköstähdeksi.[19] Mestarien liigassa hän jakoi neljällä osumallaan Tapparan sisäisen maalipörssin voiton Juhani Jasun ja Matti Järvisen kanssa.[20] Ojamäki voitti kauden päätteeksi SM-pronssia.[4] Huhtikuussa 2019 hän teki Tapparan kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[21]

Ojamäki johti kaudella 2019–2020 kahdeksan ensimmäisen ottelun jälkeen koko SM-liigan pistepörssiä tehoilla 4+8=12, jonka päätteeksi hänet valittiin liigan syyskuun kuukauden pelaajaksi.[22] Kaikkiaan Ojamäki teki runkosarjassa tehot 19+16=35. Koska SM-liigakausi päätettiin runkosarjan toiseksi viimeisen kierroksen jälkeen koronaviruspandemian vuoksi, Tappara oli ainoana joukkueena ehtinyt pelata kauden kaikki 60 ottelua. Ojamäki oli kuitenkin joukkueen ainoa 60 ottelua pelannut pelaaja, kuten näin ollen myös koko SM-liigassa.[23]

Kaudeksi 2020–2021 Ojamäki siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Ruotsin SHL-liigan Linköpingiin. Joukkueessa pelasi myös hänen pitkäaikainen ketjukaverinsa Jarno Kärki.[24] Ojamäen sopimukseen sisältyi optio KHL:ään siirtymisestä kauden jälkeen, jonka myötä hänen sopimuksensa purettiin toukokuussa 2021.[25] Viisi päivää myöhemmin Ojamäen vahvistettiin siirtyvän kaudeksi 2021–2022 Vitjaz Podolskiin.[26] 9. tammikuuta 2022 ottelussa Avangard Omskia vastaan hän teki jo kauden 29. maalinsa, jolla Ojamäki nousi KHL:n kaikkien aikojen eniten maaleja yhden kauden aikana tehneeksi suomalaispelaajaksi Teemu Hartikaisen ohi.[27] Osuma jäi hänen kauden viimeisekseen, koska KHL keskeytti runkosarjan ennenaikaisesti Pekingin olympiakisojen ja useissa joukkueissa esiintyneiden koronavirustartuntojen vuoksi. Ojamäki voitti lopulta koko liigan maalipörssin kaikkien aikojen ensimmäisenä suomalaispelaajana.[28] Hän voitti myös Vitjazin sisäisen pistepörssin tehoilla 29+14=43, joilla Ojamäki jakoi KHL:n pistepörssin kuudennen sijan Traktor Tšeljabinskin Lukáš Sedlákin kanssa.[29] Jo joukkueen kauden päätyttyä maaliskuussa 2023 hänen sopimuksensa Vitjazin kanssa purettiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa.[30]

Kaudeksi 2022–2023 Ojamäki palasi vuoden mittaisella sopimuksella Tapparaan.[31] Hän oli tehoilla 20+21=41 joukkueen paras maalintekijä ja neljänneksi paras pistemies. Ojamäki jakoi koko SM-liigan maalipörssin viidennen sijan KooKoon Heikki Liedeksen, HIFK:n Eetu Koivistoisen ja SaiPan Valtteri Ojantakasen kanssa.[32] Viidennessä finaaliottelussa 27. huhtikuuta 2023 Pelicansia vastaan hän sai kakkossyöttöpisteen Marcus Davidssonin tekemään ensimmäisessä jatkoerässä ajassa 68.57 syntyneeseen voittomaaliin, joka ratkaisi Tapparalle Suomen-mestaruuden.[33] Ojamäki keräsi ottelusta teholukeman +2.[34] Mestarien liigassa hän oli Tapparan paras pistemies ja maalintekijä tehoilla 8+5=13.[35] Ojamäki voitti jakoi myös koko liigan maalipörssin voiton Eisbären Berlinin Zach Boychukin kanssa, joka tosin pelasi häntä seitsemän ottelua vähemmän.[36] Hän voitti CHL:n mestaruuden.[4]

Ojamäki siirtyi kaudeksi 2023–2024 kaksivuotisella sopimuksella Sveitsin National Leaguen EHC Kloteniin.[37] Kaudeksi 2024–2025 joukkuetta siirtyi valmentamaan hänelle Suomen A-maajoukkueesta tuttu Lauri Marjamäki. Ojamäki oli tehoilla 16+17=33 Klotenin toiseksi paras pistemies loppukaudella joukkueesta lähteneen Miro Aaltosen jälkeen.[38]

Kaudeksi 2025–2026 Ojamäi siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Tšekin Extraligan Rytíři Kladnoon.[39]

Maajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa KultaaPeking 2022jääkiekko
MM-kilpailut
Kultaa KultaaSlovakia 2019jääkiekko
Hopeaa HopeaaLatvia 2021jääkiekko
Alle 18-v. MM-kilpailut
Pronssia PronssiaVenäjä 2013jääkiekko
Ivan Hlinkan muistoturnaus
Hopeaa HopeaaPiešťany 2012jääkiekko

Ojamäki edusti Suomea Pekingin olympiakisoissa 2022, jolloin hän voitti kultaa. Ojamäki pelasi myös MM-kilpailuissa vuosina 2019 ja 2021, joista ensimmäinen turnaus päättyi maailmanmestaruuteen ja jälkimmäinen hopeaan. Vuoden 2022 MM-joukkueesta hän putosi viimeisten joukossa.[40] Yhteensä Ojamäki on pelannut 60 A-maaottelua tehopistein 8+12=20.[4][41] Hän teki A-maajoukkuedebyyttinsä Euro Hockey Challengessa 7. huhtikuuta 2016 Porissa Slovakiaa vastaan,[42] kun Ojamäki oli nimetty Suomen ensimmäiseen MM-leiriryhmään loukkaantuneen Juhani Tyrväisen tilalle.[43] Hänet merkittiin joukkueen kolmosketjun vasempaan laitaan toisen debytantin, Turo Asplundin sekä Eero Elon viereen.[44] Ensimmäisen A-maajoukkuemaalinsa Ojamäki teki Sweden Hockey Gamesin 7. helmikuuta 2019 Jaroslavlissa pelatussa avausottelussa Venäjää vastaan.[45]

Ojamäki pelasi myös alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2015 sekä alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2013, jolloin hän voitti pronssia. Ojamäki pelasi myös Ivan Hlinkan muistoturnauksessa vuonna 2012, jolloin hän voitti hopeaa. Ojamäki on myös kuulunut alle 17-vuotiaiden maajoukkueen kapteenistoon.[4] Yhteensä hän on pelannut 26 nuorten ja 38 poikien maaottelua.[46]

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
2011–2012ÄssätA-SM4071522850110
2012–2013ÄssätA-SM4710162616–––––U1870002
2013–2014ÄssätA-SM482023436115270
ÄssätSM-liiga50000–––––
2014–2015ÄssätA-SM54040–––––JMM50002
ÄssätSM-liiga548614420002
2015–2016ÄssätA-SM2415030222
ÄssätSM-liiga601617336–––––
2016–2017Ässät (A)SM-liiga54141226431012
2017–2018TapparaSM-liiga60891710163140
2018–2019TapparaSM-liiga582314374111342MM101342
2019–2020TapparaSM-liiga601916356–––––
2020–2021Linköping HCSHL48511166–––––MM80220
2021–2022Vitjaz PodolskKHL482914436–––––OK10110
2022–2023TapparaSM-liiga5520214181449130Kanada-malja
2023–2024EHC KlotenNL50514194–––––
2024–2025EHC KlotenNL50161733891234
8 kauttayhteensäSM-liiga406108952034246913226
2 kauttayhteensäNL1002131521291234
1 kausiyhteensäKHL482914436–––––
1 kausiyhteensäSHL48511166–––––

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Perkiö, Jari: Samaa polkua Ässistä Tapparaan – nouseeko porilaiskaksikko Tampereella SM-liigan huippuhyökkääjiksi? is.fi. 7.9.2017. Tampere: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 8.9.2017.
  2. ↑ Mennander, Pasi: Tunnistatko pelaajat Nuorten Leijonien lempinimien takaa? Tässä Kanada-pelin kentälliset lempinimillä! leijonat.fi. 10.10.2015. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 11.3.2016.
  3. ↑ Urheilukoulun saapumiserään III/15 hyväksytyt urheilijat puolustusvoimat.fi. 12.3.2015. Puolustusvoimat. Arkistoitu 3.2.2016. Viitattu 7.1.2016.
  4. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Niko Ojamäki Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  5. ↑ Elite Prospects - Ässät U16 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 28.4.2019. (englanniksi)
  6. ↑ Elite Prospects - Ässät U20 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 28.4.2019. (englanniksi)
  7. ↑ Kallioniemi, Esko: Ässät metsästää voittoa, SaiPalla olisi tappion vuoro Jatkoaika.com. 27.11.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 20.12.2020.
  8. ↑ Uusitalo, Timo: Näin SaiPa eteni voittoon Isomäessä yle.fi. 27.11.2013. Yleisradio Oy. Viitattu 20.12.2020.
  9. ↑ Otteluseuranta liiga.fi. 14.10.2014. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 28.10.2014.
  10. ↑ Ässiltä vahva esitys kauden kotiavauksessa is.fi. 10.10.2015. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 25.8.2025.
  11. ↑ Elite Prospects - Ässät eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 28.4.2019. (englanniksi)
  12. ↑ Ässät valitsi kokemusta kapteenistoon satakunnankansa.fi. 13.9.2016. Pori: Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 20.11.2016. Viitattu 19.11.2016.
  13. ↑ Elite Prospects - Ässät eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 28.4.2019. (englanniksi)
  14. ↑ Tapparalla jalkeilla hurja joukkue ensi kaudeksi − puolustus kauttaaltaan maajoukkuetasoa Jatkoaika.com. 29.5.2017. Jatkoaika r.y. Viitattu 29.5.2017.
  15. ↑ Savonen, Ilari: Liigan alkukauden karmein floppi heräämässä kriittisellä hetkellä – säväytti hirmuruoskalla! suomikiekko.com. 13.10.2017. Nordic Sport Media. Viitattu 28.4.2018.
  16. ↑ Lehtonen, Iiro: Tappara kesti KalPan kirin – kirvesrinnat mitalipeleissä kuudennen kerran peräkkäin satakunnankansa.fi. 29.3.2018. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 25.8.2025.
  17. ↑ Elite Prospects - Liiga Stats 2018-2019 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 28.4.2019. (englanniksi)
  18. ↑ Seppä, Lassi: Niko Ojamäen taikatuokio kesti 60 minuuttia − neljä hokkuspokkusta, ja KalPa suu ammollaan kotimatkalle Jatkoaika.com. 5.1.2019. Jatkoaika r.y. Viitattu 25.8.2025.
  19. ↑ Tappara - Kalpa, 5.1.2019 liiga.fi. 5.1.2019. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 6.1.2019.
  20. ↑ Elite Prospects - Tappara eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 28.4.2019. (englanniksi)
  21. ↑ Tapparalle nippu jatkosopimuksia - tehopuolustaja Kemiläinen ja maalipyssy Ojamäki pysyvät kirvesrinnoissa Jatkoaika.com. 26.4.2019. Jatkoaika r.y. Viitattu 28.4.2019.
  22. ↑ Seppänen, Antti: Niko Ojamäki on Liigan syyskuun pelaaja liiga.fi. 1.10.2019. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 1.10.2019.
  23. ↑ Elite Prospects - Tappara eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 20.3.2020. (englanniksi)
  24. ↑ Leinonen, Otto: Tapparalle raju menetys – kultaleijona siirtyy Ruotsiin iltalehti.fi. 3.7.2020. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 5.7.2020.
  25. ↑ Niemeläinen, Jonne; Karttunen, Anu: HIFK:n jättänyt Frans Tuohimaa torjuu ensi kaudella KHL:ssä, kultaleijona Ojamäki lähtee Ruotsista yle.fi. 16.5.2021. Yleisradio Oy. Viitattu 22.5.2021.
  26. ↑ «Витязь» пополнился финским нападающим Оямяки hcvityaz.ru. 21.5.2021. Хоккейный Клуб Витязь. Arkistoitu 28.8.2021. Viitattu 18.7.2023. (venäjäksi)
  27. ↑ Hurmerinta, Eero: Niko Ojamäki teki suomalaista KHL-historiaa kauden 29. maalillaan Jatkoaika.com. 9.1.2022. Jatkoaika r.y. Viitattu 9.1.2022.
  28. ↑ Hellanto, Riku; Kunnas, Kaperi: Leijonien hyökkääjä voitti historiallisesti KHL:n maalipörssin kesken Pekingin olympiakisojen, joutuu nyt vaikeiden päätösten eteen – "Onko se fiksua?" MTVuutiset.fi. 23.2.2022. Telia Company AB. Viitattu 9.5.2022.
  29. ↑ Elite Prospects - KHL Stats 2021-2022 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  30. ↑ Jalonen, Pekka: Leijonien olympiavoittajat repivät KHL-sopimuksensa iltalehti.fi. 16.3.2022. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 18.7.2023.
  31. ↑ Tallskog, Mika: KHL:n maalikuningas Niko Ojamäki palaa Tapparaan Jatkoaika.com. 23.6.2022. Jatkoaika r.y. Viitattu 23.6.2022.
  32. ↑ Elite Prospects - Liiga Stats 2022-2023 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 18.7.2023. (englanniksi)
  33. ↑ Saarinen, Joska: Tajuton trilleri! Tappara voitti jääkiekon Suomen mestaruuden uskomattomien vaiheiden jälkeen yle.fi. 27.4.2023. Yleisradio Oy. Viitattu 25.8.2025.
  34. ↑ Tappara - Pelicans, 27.4.2023 liiga.fi. 27.4.2023. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 18.7.2023.
  35. ↑ Elite Prospects - Tappara eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 18.7.2023. (englanniksi)
  36. ↑ Elite Prospects - Champions HL Stats 2022-2023 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 18.7.2023. (englanniksi)
  37. ↑ Nyman, Juhana: Tapparan tähtihyökkääjä vaihtaa maisemaa – uusi seura selvillä MTVuutiset.fi. 28.4.2023. Telia Company AB. Viitattu 18.7.2023.
  38. ↑ EHC Kloten 2024-2025 - Roster, Stats & more eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 25.8.2025. (englanniksi)
  39. ↑ Koski, Matti: Niko Ojamäki vaihtaa Klotenin Kladnoon – maalitykki siirtyy kokoonpanonsa mullistaneeseen häntäpään seuraan Jatkoaika.com. 22.7.2025. Jatkoaika r.y. Viitattu 25.8.2025.
  40. ↑ Uusitalo, Timo: Leijonien ryhmä tiivistyi, ensimmäiset kisapassit leimataan torstaina – Kaski, Saarijärvi ja Ojamäki ulos ryhmästä yle.fi. 8.2.2022. Yleisradio Oy. Viitattu 9.5.2022.
  41. ↑ Tilanne 12.2.2023
  42. ↑ Finland vs Slovakia – EHC – Euro Hockey Challenge – boxscore pointstreak.com. 7.4.2016. Pointstreak Sports Technologies Inc. Viitattu 8.9.2017.
  43. ↑ Ojamäki Leijoniin leijonat.fi. 5.4.2016. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 11.4.2016.
  44. ↑ Suomi-Slovakia Porissa klo 18.30 - Tässä Leijonien kentälliset! leijonat.fi. 7.4.2016. Suomen Jääkiekkoliitto ry – Finlands Ishockeyförbund rf. Viitattu 18.7.2023.
  45. ↑ RUS - FIN (3-2) stats.swehockey.se. 7.2.2019. Svenska Ishockeyförbundet. Viitattu 20.12.2020. (englanniksi)
  46. ↑ Pelaajat – NO tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 2.6.2019.
Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2019

4 Lehtonen (A) | 7 Kaski | 12 Anttila (C) | 15 Ilomäki | 19 Savinainen (A) | 20 Ojamäki | 21 Tyrväinen | 24 Kakko | 25 Rajala | 27 Luostarinen | 28 Jokiharju | 30 Lankinen | 35 Vehviläinen | 40 Lindbohm | 41 Kiviranta | 45 Olkinuora | 50 Koivisto | 55 Ohtamaa | 58 Hakanpää | 65 Manninen | 70 Mikkola | 71 Kuusela | 76 Sallinen | 82 Pesonen | 91 Lammikko | Valmentaja Jukka Jalonen

Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2021

2 Pokka | 3 Määttä | 6 Sund | 7 Kaski | 12 Anttila (C) | 13 Ruohomaa | 15 Lundell | 20 Ojamäki | 21 Innala | 22 Ruotsalainen | 24 Björninen | 25 Karjalainen | 27 Kontiola (A) | 29 Säteri | 31 Juvonen | 38 Turunen | 39 Nousiainen | 40 Lindbohm | 45 Olkinuora | 47 Tiivola | 48 Puustinen | 50 Koivisto | 52 Seppälä | 55 Ohtamaa (A) | 61 Rindell | 76 Sallinen | 80 Mäenalanen | 81 Pakarinen | Valmentaja Jukka Jalonen

Suomen joukkue – Talviolympialaiset 2022

2 Pokka | 3 Friman | 4 Lehtonen | 12 Anttila (A) | 13 Kemiläinen | 15 Aaltonen | 20 Ojamäki | 24 Björninen | 25 Rajala | 28 Nättinen | 29 Säteri | 35 Tuohimaa | 38 Hietanen | 40 Lindbohm | 42 Vatanen | 45 Olkinuora | 51 Filppula (C) | 55 Ohtamaa (A) | 60 Granlund | 65 Manninen | 70 Hartikainen | 71 Komarov (A) | 80 Mäenalanen | 81 Pakarinen | 82 Pesonen | Valmentaja Jukka Jalonen

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Niko_Ojamäki&oldid=23837725”