Jere Sallinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jere Sallinen
Sallisen Jere.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt26. lokakuuta 1990 (ikä 30)
Espoo, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Sally,[1] Säli[2]
Pelipaikka keskushyökkääjä
Maila vasen
Pituus 187[3] cm
Paino 91[3] kg
Seura
Seura HIFK
Sarja SM-liiga
Pelinumero 76
Pelaajaura
Pääsarjaura 2007–
Aik. seurat Blues (SML)
HPK (SML)
Jokerit (KHL)
Bakersfield Condors (AHL)
Örebro HK (SHL)
NHL-varaus 163. varaus, 2009
Minnesota Wild

Jere Tapio Sallinen[4] (s. 26. lokakuuta 1990 Espoo) on suomalainen jääkiekkoilija ja maailmanmestari, joka pelaa SM-liigajoukkue Helsingin IFK:ssa. Hän toimii joukkueen kapteenina. Sallinen on pelipaikaltaan keskushyökkääjä,[3] mutta hän osaa pelata myös laidassa.[5]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sallinen aloitti jääkiekon Helsingin Jääkiekkoklubissa, mutta pelasi suurimman osan junioriurastaan Espoo Bluesissa. Hän voitti joukkueessa B-nuorten SM-pronssia vuosina 2007 ja 2008. Sallinen teki SM-liigadebyyttinsä vain 17-vuotiaana 10. joulukuuta 2007 Helsingin IFK:ta vastaan. Hän sai ottelussa vain neljä sekuntia jääaikaa, kun Sallinen kärsi Bluesin saaman joukkuerangaistuksen, jonka päätyttyä hän luisteli takaisin vaihtoaitioon. Tämä kuitenkin riitti tekemään Sallisesta liigahistorian ensimmäisen 1990-luvulla syntyneen pelaajan.[6] Hän teki myös seurahistoriaa Bluesissa, sillä Jere Sallinen ja hänen veljensä Tomi olivat kaikkien aikojen ensimmäinen espoolaissyntyinen ja espoolaisen juniorikoulun käynyt veljespari joukkueessa.[7] Jere Sallinen pelasi kauden aikana yhteensä kuusi SM-liigaottelua ilman tehopisteitä, mutta pääosin vielä Bluesin A-nuorissa,[5] joiden toiseksi paras pistemies hän oli Roope Rannan jälkeen tehoilla 11+19=30.[8]

Huhtikuussa 2008 Sallinen teki kaksivuotisen jatkosopimuksen Bluesin kanssa,[9] mutta hän pelasi kaudella 2008–2009 vain yhdeksän runkosarjaottelua A-nuorissa selkävaivojen vuoksi. Siitä huolimatta Minnesota Wild varasi Sallisen kuudennella kierroksella 163. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2009.[5]

Kaudella 2009–2010 Sallinen otti paikkansa Bluesin SM-liigajoukkueesta. Tulokaskausi toi hänelle 38 runkosarjaottelussa tehot 5+6=11 sekä kahdessa playoff-ottelussa kaksi syöttöpistettä. Myös kolme Mestis-ottelua alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa pelanneen Sallisen kautta lyhensi hieman alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa saatu aivotärähdys. Hän teki ensimmäisen SM-liigamaalinsa 13. lokakuuta 2009 Jokereita vastaan.[10] Helmikuussa 2010 Sallinen teki Bluesin kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[11] Ensimmäinen kokonainen ja ehjä kausi 2010–2011 toi hänelle 55 runkosarjaottelussa tehot 6+8=14. Sallinen voitti keväällä 2011 SM-hopeaa ja hän vahvisti myös kolmen playoff-ottelun verran Bluesin A-nuoria, jotka voittivat SM-hopeaa.[5]

Lokakuussa 2011 Blues lainasi Sallisen toistaiseksi voimassa olleella sopimuksella Mestis-joukkue Jokipoikiin.[12] Hän pelasi joukkueessa kaikkiaan 15 ottelua. Siirtorajan kynnyksellä, tammikuussa 2012 Blues vuokrasi hänet ja Aleksi Laakson loppukaudeksi 2011–2012 Hämeenlinnan Pallokerhoon.[13] Toukokuussa 2012 Sallinen teki joukkueen kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[14]

Sallinen kuului kaudella 2012–2013 koko SM-liigan suurimpiin yllättäjiin.[15] Hän nousi HPK:n ykkösketjuun tehden kauden aikana 57 runkosarjaottelussa tehot 15+27=42, joilla Sallinen oli joukkueen toiseksi paras pistemies Ville Viitaluoman jälkeen.[16] Hän voitti myös koko SM-liigan tehotilaston lukemalla +26 ja palkittiin kauden päätteeksi Matti Keinonen -palkinnolla.[17] Kauden 2013–2014 lopulla Sallinen ja Ville Viitaluoma siirtyivät loppukaudeksi Ruotsiin ja SHL-joukkue Örebro HK:hon.[18]

Kaudeksi 2014–2015 Sallinen siirtyi kaksivuotisella sopimuksella KHL-joukkue Jokereihin.[19] Hän edusti joukkuetta kauden aikana myös Spengler Cupissa, kuten myös vuotta myöhemmin.[5]

Sallinen teki maaliskuussa 2016 vuoden mittaisen ja 792 500 dollarin arvoisen tulokassopimuksen NHL-joukkue Edmonton Oilersin kanssa.[20] Hän pelasi kauden 2016–2017 kuitenkin kokonaan AHL-joukkue Bakersfield Condorsissa, jossa Sallinen teki 53 runkosarjaottelussa tehot 4+6=10. Kaudeksi 2017–2018 hän palasi Ruotsiin Örebro HK:n SHL-joukkueeseen.[21] Sallinen nimettiin joukkueen kapteeniksi.[5] Hän oli Örebron neljänneksi paras pistemies tehoilla 8+15=23. Sallinen voitti joukkueen sisäisen tehotilaston lukemalla +8.[22]

Kaudeksi 2019–2020 Sallinen siirtyi 1+1-vuotisella sopimuksella Helsingin IFK:hon.[23] Hänet nimettiin joukkueen varakapteeniksi.[24] Marraskuussa 2019 Sallinen nimettiin HIFK:n kapteeniksi Lennart Petrellin tilalle, kun joukkueen valmennusjohto halusi keventää Petrellin vastuuta ja vapauttaa hänen pelaamistaan.[25] Sallinen teki SM-liigauransa ensimmäisen kypärätempun 3. maaliskuuta 2020 Kalevan Palloa vastaan. Hänen ensimmäinen osumansa syntyi ylivoimalla. Harri Rindell valitsi Sallisen ottelun Alumnien tähtien ykköstähdeksi.[26] Hän oli lopulta tehoilla 22+17=39 HIFK:n paras maalintekijä ja kolmanneksi paras pistemies.[27] Sallinen jakoi koko SM-liigan maalipörssin yhdeksännen sijan Kärppien Juho Lammikon kanssa.[28] Hän ei käyttänyt sopimuksessaan ollutta optiota ulkomaille siirtymisestä, vaan Sallinen teki huhtikuussa 2020 vuoden mittaisen jatkosopimuksen HIFK:n kanssa.[29]

Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten jääkiekko
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Slovakia 2019 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa Valko-Venäjä 2014 jääkiekko

Sallinen edusti Suomea MM-kilpailuissa vuosina 2014 ja 2019, joista jälkimmäinen turnaus päättyi maailmanmestaruuteen ja ensimmäinen hopeaan. Yhteensä hän on pelannut 77 A-maaottelua tehopistein 8+5=13.[30] Sallinen teki A-maajoukkuedebyyttinsä Channel One Cupin toisessa ottelussa 15. joulukuuta 2012 Ruotsia vastaan.[31] Hänen ensimmäinen A-maajoukkuemaalinsa syntyi 19. huhtikuuta 2013 Euro Hockey Challengen ottelussa Hämeenlinnassa Sveitsiä vastaan.[32] Sallinen toimi Suomen kapteenina vuoden 2018 Carlson Hockey Gamesissa[33] ja vuoden 2020 Beijer Hockey Gamesissa.[34]

Sallinen edusti Suomea myös alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2010, mutta hänen turnauksensa päättyi jo toisessa ottelussa Venäjää vastaan aivotärähdyksen takia.[35] Sallinen pelasi myös alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2008. Hänet valittiin Saksaa vastaan pelatun sijoitusottelun päätteeksi Suomen ottelun parhaaksi pelaajaksi.[36]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sallisen isoveli Tomi pelaa hyökkääjänä Brynäs IF:n SHL-joukkueessa. Veljekset pelasivat samaan aikaan Suomen MM-hopeaa voittaneessa joukkueessa vuonna 2014.[37]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM Turnaus O M S Pist. RM
2007–2008 Blues A-SM 36 11 19 30 94 3 0 2 2 8 U18 6 2 1 3 31
Blues SM-liiga 6 0 0 0 2 – – – – –
2008–2009 Blues A-SM 9 1 2 3 31 – – – – –
2009–2010 Suomi U20 Mestis 3 0 0 0 2 – – – – – JMM 2 0 0 0 0
Blues A-SM 6 5 3 8 10 – – – – –
Blues SM-liiga 38 5 6 11 20 3 0 2 2 2
2010–2011 Blues A-SM – – – – – 3 5 0 5 4
Blues SM-liiga 55 6 8 14 28 11 1 0 1 10
2011–2012 Jokipojat Mestis 15 4 5 9 4 – – – – –
Blues SM-liiga 21 1 2 3 39 – – – – –
HPK SM-liiga 11 1 2 3 2 – – – – –
2012–2013 HPK SM-liiga 57 15 27 42 30 5 1 1 2 6
2013–2014 HPK SM-liiga 51 5 14 19 88 – – – – – MM 9 0 0 0 4
Örebro HK SHL 6 2 1 3 0 – – – – –
2014–2015 Jokerit KHL 48 8 7 15 28 10 1 3 4 6
2015–2016 Jokerit KHL 50 8 11 19 79 6 0 0 0 8
2016–2017 Bakersfield Condors AHL 53 4 6 10 20 – – – – –
2017–2018 Örebro HK SHL 50 8 15 23 38 – – – – –
2018–2019 Örebro HK SHL 51 8 14 22 53 2 0 0 0 0 MM 9 1 0 1 4
2019–2020 HIFK SM-liiga 53 22 17 39 12 – – – – –
2 kautta yhteensä KHL 98 16 18 34 107 16 1 3 4 14
7 kautta yhteensä SM-liiga 292 55 76 131 178 19 2 3 5 18
3 kautta yhteensä SHL 107 18 30 48 91 2 0 0 0 0
1 kausi yhteensä AHL 53 4 6 10 20 – – – – –

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Jere Sallinen hifk.fi. Oy HIFK Hockey AB. Viitattu 18.9.2020.
  2. ↑ Nyrhinen, Matti: ”Rautajätti, 007, Kaapeli” – Leijonat julkaisi pelaajien lempinimet, tunnistatko kuka on kuka? MTVuutiset.fi. 26.5.2019. BRATISLAVA: MTV Oy. Viitattu 2.6.2019.
  3. ↑ a b c Tilastot liiga.fi. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 27.3.2020.
  4. ↑ Sallinen Jere Tapio HS:n Verokoneessa hs.fi. Helsingin Sanomat. Viitattu 26.6.2018.
  5. ↑ a b c d e f Jere Sallinen Elite Prospects -verkkosivustolla (englanniksi)
  6. ↑ Koivunen, Tommi: Leijonien hyökkääjä teki SM-liigahistoriaa 4 sekunnin visiitillä – on nyt jo kokenutta osastoa: ”Niin se aika vain menee” is.fi. 9.5.2019. Kosice: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 1.8.2019.
  7. ↑ Bluesin Jere Sallinen teki liigahistoriaa liiga.fi. 11.12.2007. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 27.7.2011.
  8. ↑ Elite Prospects - Blues U20 eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 12.9.2019. (englanniksi)
  9. ↑ Blues jatkaa nuorekkaana myös tulevalla kaudella Jatkoaika.com. 23.4.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.7.2011.
  10. ↑ Hurmerinta, Eero: Blues kaatoi Jokerit alivoimamaaleilla Jatkoaika.com. 13.10.2009. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.9.2020.
  11. ↑ Bluesille iso tukku jatkosopimuksia Jatkoaika.com. 5.2.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.7.2011.
  12. ↑ Blues lainaa Rannan ja Sallisen Joensuuhun Jatkoaika.com. 27.10.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.6.2012.
  13. ↑ HPK vuokraa pelaajia Espoosta Jatkoaika.com. 30.1.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.6.2012.
  14. ↑ HPK värväsi tukun pelaajia Jatkoaika.com. 2.5.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.6.2012.
  15. ↑ Wennström, Antti; Meriläinen, Lauri: HPK:n pelaaja-arvostelut 2012–13: Jämäpakki Larsson ja liian hidas Fehr Jatkoaika.com. 28.4.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.9.2012.
  16. ↑ Elite Prospects - HPK eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 12.9.2019. (englanniksi)
  17. ↑ SM-liiga palkitsi runkosarjan parhaat Jatkoaika.com. 13.3.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.9.2012.
  18. ↑ Viitaluoma ja Sallinen loppukaudeksi Ruotsiin Jatkoaika.com. 21.2.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 10.6.2014.
  19. ↑ Jokerit hankki Heleniuksen ja Sallisen Jatkoaika.com. 14.4.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 10.6.2014.
  20. ↑ Oilers sign Sallinen nhl.com/oilers. 13.3.2016. Edmonton Oilers. Viitattu 15.3.2016. (englanniksi)
  21. ↑ Ei jatkosopimusta NHL:stä – suomalaishyökkääjä siirtyy Ruotsiin suomikiekko.com. 12.5.2017. Nordic Sport Media. Viitattu 19.7.2017.
  22. ↑ Elite Prospects - Örebro HK eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 12.9.2019. (englanniksi)
  23. ↑ HIFK julkisti tukun sopimuksia - Pudotuspelien arvokkain pelaaja vaihtaa punapaitaan Jatkoaika.com. 7.5.2019. Jatkoaika r.y. Viitattu 9.5.2019.
  24. ↑ Seppänen, Antti: Liiga-kapteenistot valittu – katso nimet vastuullisissa rooleissa liiga.fi. 11.9.2019. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 12.9.2019.
  25. ↑ Seppä, Lassi: HIFK:n kapteeni vaihtuu − "Halusimme tällä vaihdoksella vapauttaa Petrellin keskittymään pelaamiseen ja harjoitteluun" Jatkoaika.com. 14.11.2019. Jatkoaika r.y. Viitattu 14.11.2019.
  26. ↑ Otteluseuranta liiga.fi. 11.9.2019. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 3.3.2020.
  27. ↑ Elite Prospects - HIFK eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 27.3.2020. (englanniksi)
  28. ↑ Elite Prospects - Liiga Stats 2019-2020 eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 27.3.2020. (englanniksi)
  29. ↑ Pärnänen, Antti: Superlupaus Brad Lambert jatkaa 2 vuotta HIFK:ssa – Myös tähtihyökkääjät Jere Sallinen ja Ville Leskinen jatkavat Jatkoaika.com. 6.4.2020. Jatkoaika r.y. Viitattu 6.4.2020.
  30. ↑ Tilanne 8.11.2020
  31. ↑ Isotalo, Ilari: Leijonadebytantti hurmasi Moskovassa – ”Meidän parhaimmistoa” suomikiekko.com. 15.12.2012. Nordic Sport Media. Viitattu 2.1.2013.
  32. ↑ EHC: European Hockey Challenge eurohc.stats.pointstreak.com. 19.4.2013. Pointstreak Sports Technologies Inc. Viitattu 19.7.2017.
  33. ↑ Leijonat voitti Venäjän – Jere Sallinen nousi sankariksi is.fi. 21.4.2018. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 16.12.2018.
  34. ↑ Miettinen, Miska: Kultaleijona kipparoi Suomea EHT:llä, myös Jori Lehterä nimettiin kapteenistoon suomikiekko.com. 5.2.2020. Nordic Sport Media. Viitattu 10.2.2020.
  35. ↑ Palomäki, Ilkka: Vammat varjostavat Pikkuleijonien MM-urakkaa yle.fi. 29.12.2009. Yleisradio Oy. Viitattu 27.7.2011.
  36. ↑ BEST PLAYERS PER GAME (pdf) stats.iihf.com. 12.5.2017. IIHF. Viitattu 19.7.2017. (englanniksi)
  37. ↑ Tomi Sallinen Elite Prospects -verkkosivustolla (englanniksi)
Edeltäjä:
Lennart Petrell 		Helsingin IFK:n kapteeni SM-liigassa
2019– 		Seuraaja:
–
Edeltäjä:
Toni Söderholm 		Matti Keinonen -palkinnon voittaja
2013 		Seuraaja:
Ville Pokka
Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2014

5 Ohtamaa | 6 Kivistö | 10 Karalahti | 12 Jokinen (C) | 13 Wirtanen | 18 Mäntylä | 19 Savinainen | 21 Lehterä (A) | 22 Salomäki | 25 Jormakka | 26 Immonen | 27 Kontiola | 28 Marttinen | 31 Koskinen | 32 Saros | 34 Palola | 35 Rinne | 38 Hietanen | 40 T. Sallinen | 42 J. Sallinen | 47 Lajunen | 56 Haula | 61 Huhtala | 71 Komarov (A) | 81 Pakarinen | Valmentaja Erkka Westerlund

Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2019

4 Lehtonen (A) | 7 Kaski | 12 Anttila (C) | 15 Ilomäki | 19 Savinainen (A) | 20 Ojamäki | 21 Tyrväinen | 24 Kakko | 25 Rajala | 27 Luostarinen | 28 Jokiharju | 30 Lankinen | 35 Vehviläinen | 40 Lindbohm | 41 Kiviranta | 45 Olkinuora | 50 Koivisto | 55 Ohtamaa | 58 Hakanpää | 65 Manninen | 70 Mikkola | 71 Kuusela | 76 Sallinen | 82 Pesonen | 91 Lammikko | Valmentaja Jukka Jalonen

HIFK – SM-liiga

4 Karjalainen | 6 Lyytinen | 8 Varakas (A) | 10 Kousa | 11 Seppälä | 15 Lundell (A) | 18 Tallberg | 19 Keränen (A) | 21 Leskinen | 24 Teräväinen | 25 Broadhurst | 28 Ahonen | 29 Winberg | 30 Taponen | 31 Halonen | 32 Petrell | 34 Laakso | 38 Myllylä | 43 Heljanko | 44 Väänänen | 45 Åsten | 50 Tuohimaa | 51 Jääskä | 54 Dyk | 57 Motin | 62 Lentämäki | 70 Lampinen | 76 Sallinen (C) | 78 Nordgren | 81 Auvitu | 85 Saarinen | 87 And | 91 Hede | 95 Borgström
Valmentajat Pikkarainen – Kalto – Tanska – Lundell – Lehtinen – Kurtti

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jere_Sallinen&oldid=19315928”