Luettelo punakaartilaisista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä on luettelo punaisen kaartin pohjoisrintaman ja ynnä muiden sellaisien johtajista.

Tampereen punaisia

Punaisten pohjoisen rintaman kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun ratsukomppanian päällikkö ja Tampereen punakaartin ylipäällikkö Hugo Salmelan kuoltua. Lentäjä, kansainvälinen seikkailija ja naistenmies. Ammuttiin Stalinin puhdistuksissa 1938.
  • Tampereen komendantti: Boris Muhanov
Haavoittunut vaikeasti itärintamalla ennen sisällissotaa. Ammuttiin Tampereella Lapinniemeen vievän tien risteyksessä yhdessä tykistökapteeni Ivanovin kanssa.
Pakeni Venäjälle, yleni puna-armeijan kenraaliluutnantiksi. Kuoli Venäjällä 1936.
Punakaartin jätkä Tampereelta
Turkulainen kauppias. Vallankumousmies. Ollut vangittuna jo Hakaniemen mellakan yhteydessä 1906 sattuneiden tapausten vuoksi. Turun sos.dem. kunnallisjärjestön radikaalin siiven johtavia miehiä vuonna 1917. Turun punakaartin perustajia. Tampereen punakaartin yleisesikunnan jäsen. Sai Suinulan tapahtumien yhteydessä kyseenalaista mainetta, sillä hänen sanotaan kieltäneen ottamasta vankeja, mistä nimitys "Suinulan teurastaja". Surmattiin Kuusisen klubin murhissa Venäjällä 1920. Haudattuna Pietarin Mars-kentällä "ikuisen tulen" äärellä.
Tamperelainen punapäällikkö, todennäköisesti Vilho Virtanen tai Louhivuori Finlaysonin voimistelu- ja urheilukerhon johtoryhmästä.[1][2]
Sai sisällissodan jälkeen 12 vuotta vankeutta.
Tampereen yleisesikunnan jäsen. Pakeni Venäjälle 1918.
Sanomalehtimies. Venäjän armeijan luutnantti. Ammuttiin Hennalassa toukokuussa 1918.
Rautatieläinen ja soitonjohtaja. Toimi Tampereella punakaartin tykistökoulussa tulkkina (Attilan kenkätehtaan kellarissa) ja myöhemmin tykistöpäällikkönä Suomen sisällissodassa. Ammuttiin Tampereen rautatieaseman seinää vasten 9. huhtikuuta 1918.
  • Tykistöspesialisti: Rosnatovski (Venäjä)
Ammuttiin Sorinahteen kohdalla.
Punakaartilainen 1918
Toimi Suomen sisällissodassa punakaartin ylipäällikkö Hugo Salmelan sotilasneuvonantajana pohjoisrintaman yleisesikunnassa. Johti ilmeisesti raatihuoneen puolustusta. Teloitettiin Kalevankankaan sorakuopilla huhtikuussa 1918.
  • Helsingin tupakkatehtaan komppanian päällikkö: Mikko Kokko
Pakeni Venäjälle.
Uunintekijä. Kuoli Tammisaaren vankilassa 1920.
Ulkotyömies. Syytettiin miesten pakko-otoista kaartiin. "Päämestarina Degerman, raaka, hävytön mies, joka kiroillen määräsi milloin mitensäkin monta miestä töihin Pispalaan ja maalle" (K. V. Kaukovalta). Teloitettiin Tampereen vankileirillä 5. toukokuuta 1918.
  • Tampereen puolustuspäällikkö: Jaakko Meriö
Rautatieaseman vahtimestari. Sai vankilatuomion.
  • Eteläisten kaupunginosien puolustuspäällikkö: August Dufva
Sorvaaja. Lylyn rintamapäällikkö Karjalaisen adjutantti.
  • Itäisten ja läntisten kaupunginosien puolustuspäällikkö: Aatto Koivunen
Entistäjä. Sai vankileiriltä malariatartunnan, jonka jälkiseuraamuksiin kuoli 1928.
Näyttelijä. Johti Tampereelta paennutta punakaartilaisjoukkoa eli Orjatsalon sakkia. Myöhemmin Muurmannin legioonan päällikkö.[3]
Asemamies. Toimi ilmeisesti Hugo Salmelan apulaisena ja komensi Aitolahdelle sijoitettuja punaisten joukkoja.
  • "Ylipäällikkö": Antti Pietarinen
Turkulainen punapäällikkö.
  • Majoituspäällikkö: Ojanen
Lappeenrannan punaista hiihtokomppaniaa
Pietarinsuomalaisia.
Helsingistä. Ammuttiin Kalevankankaalla.
  • Yleisesikunnan tulkki: I. Anthon
Tampereen punaisen yleisesikunnan tulkki. Sortovallan aikana töissä kenraalikuvernööri Seynin virastossa Helsingissä. Väärensi esikunnan leimasimen ja antoi tekaistuja käskyjä rintamapäälliköille. Teloitettiin petoksesta, ilmeisesti punaiset ampuivat hänet Siilinkarin lähellä 28. maaliskuuta 1918.
punakaartilainen 1918
  • Pataljoonan päällikkö: Kaarle Wilander
Finlaysonin tehtaan laitosmies. Pataljoonan ja komppanian päällikkönä Tampereen punakaartissa. Johti Suinulan retkeläiset napannutta "Lentävää osastoa", ja myöhemmin viljan takavarikointimatkaa Sahalahdelle. Ammuttiin Tampereen vankileirillä 15.5.1918.
Kaatui Tampereen taisteluissa.
Punakaartilaisia Tampereelta

Rintamapäälliköt ja paikalliskomentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen punakaartin I rykmentin II pataljoonan III komppanianpäällikkö. Vangittu, vankina Tampereen vankileirillä ja tuomittu sodan jälkeen.

Tampereen punaisen naiskaartin komppanian päällikkö. Kaatui Tampereen taisteluissa.
Yksi Viljakkalan punakaartin päälliköistä. Murhattiin huhtikuussa 1918.
Maalari. Punakaartin Satakunnan rintaman päällikkö. Aiheutti vahingossa Tampereen yleisesikunnan räjähdysonnettomuuden, jossa Hugo Salmela kuoli, mutta jäi itse henkiin. Tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin Helsingin Suomenlinnassa sodan jälkeen.
Luultavasti ammuttiin petoksesta.
  • Vihtori Hurri
Entinen postiryöstäjä. Punainen rintamapäällikkö Längelmäellä. Haavoittui pahoin Länkipohjan taisteluissa ja sai elinkautisen vankeusrangaistuksen sodan jälkeen.
Teloitettiin petoksesta.
  • Sorin (Murole)
Venäläinen.
  • A. Stolbov
Venäläinen vänrikki. Punaisten rintamapäällikkö Kurussa. Ilmeisesti omat ampuivat Stolbovin Pyhäjärven jäälle, kun hän yritti paeta valkoisten puolelle.
  • Sokolov (Ikaalinen)
  • Skep (Epilänharju)
  • Jan Tuckman tai Tuckmann
Virolainen matruusi. Suomen sisällissodassa punainen rintamapäällikkö Sastamalassa. Kaatui taistelussa Punkalaitumella huhtikuussa 1918. Syypää Porin lyseon joukkomurhaan, jossa 11 valkoista surmattiin.lähde?
Torpparin poika, Suodenniemen punakaartin päällikkö.
Kadonnut.
Hämeenkyrön punakaartin päällikkö. Ammuttiin Tampereella huhtikuussa, vaimonsa Elina ammuttiin huhtikuussa Hämeenkyrössä, ja heidän poikansa Verneri Linne kaatui taistelussa Ikaalisissa.
Palstatilallinen. Viljakkalan punakaartin (Hämeenkyrön punakaartin VIII komppania) päällikkö. Mukana Kyröskosken, Ikaalisten ja Tampereen taisteluissa, joissa haavoittui. Sai kuolemantuomion ja teloitettiin Suomenlinnan vankileirillä.
Räikän kartanon 32-vuotias renkivouti. Ylöjärven punakaartin päällikkö. Surmattiin Tampereella huhtikuussa 1918.
  • A. "Arviiti" Jokinen (Kuru)
Kurun punakaartin päällikkö. Yhdysvaltain kansalainen. Mukana Kurun ja Aitolahden taisteluissa, sekä viimeiseksi lähellä Sääksjärven pysäkkiä, jossa Kurun kaarti oli asemissa Teiskosta karattuaan. Sen jälkeen ajoi partansa ja katosi. Juopotteli joidenkin valkoisten upseerien kanssa, ja pakeni takaisin Atlantin taakse.
Punakaartilainen 1918
  • Bernt Puro
Lempäälän punakaartin päällikkö ja työväenyhdistyksen puheenjohtaja. Selvisi hengissä ja teki pitkän uran sosiaalidemokraattisena kunnallispolitikkona Lempäälässä.
  • Ville Laurila (Kulju)
Murhattiin.
  • Otto Setälä (Kulju)
Komppanian päällikkö. Murhattiin.
Kirvesmies. Tyrvään punakaartin päällikkö. Sai kuolemantuomion useista tekemistään murhista, ja teloitettiin Suomenlinnassa syksyllä 1918.
Työmies. Mouhijärven punakaartin päällikkö. Pakeni Mikkeliin, mutta jäi kiinni. Ammuttiin.
Mäkitupalaisen poika. Kiikoisten punakaartin päällikkö. Suoritti useita murhia paikkakunnalla. Ammuttiin Hennalassa 1918.
  • Frans Ollinen (Kiikoinen)
Ammuttiin.
  • Juha Aarnio
Järvensivun punakaartin päällikkö. Otti osaa mm. Kalevankankaan taisteluun.
Riihimäkeläinen puuseppä. Punainen rintamapäällikkö Lylyssä.
Punkalaitumen punakaartin päällikkö. Surmattiin Hollolassa huhtikuussa 1918.
Ruoveden työväentalon vahtimestari. Punakaartin päällikkö. Kaatui Tampereen taisteluissa.
  • Esa Peltonen
Rantaperkiön punakaartin päällikkö. Selvisi hengissä kansalaissodasta.
Tamperelainen sorvaaja. Kyröskosken punainen rintamapäällikkö. Osasi hyvin venäjää. Istui sodan jälkeen jonkin aikaa vankilassa.
  • Paul Vartiainen (Orivesi)
  • Kalt
Virolainen punapäällikkö. Vartiaisen apuri Oriveden rintamaesikunnassa. Levitti huhuja tappolistoista. Ammuttiin Messukylässä sijaitsevaan tiilitehtaan savikuoppaan huhtikuussa 1918.
  • Kosti Kanerva
Punapäällikkö. Oriveden rintamankomentaja Paul Vartiaisen lähin mies. Sai kolminkertaisen kuolemantuomion, teloitettiin 1918.
Opettaja ja kirjailija, Viljakkalan elintarvikelautakunnan puheenjohtaja. Kenraali Lauri Sutelan puolison isä. Ei osallistunut taisteluihin. Murhattiin huhtikuussa 1918.
  • Edvard Peltonen
Jalkinetyöntekijä. Tamperelainen punapäällikkö. Kaatui Tampereen taisteluissa.
  • Antti Laine
Entinen poliisi. Tampereen punakaartissa miliisinä. Kaatui Tampereen taisteluissa.
  • Lauri Sievä
Ylöjärveläinen neuvostojoukkojen miliisi. Vakuutti valkoisille, ettei Teivaalanharjulla ole punaisia asemissa, ja kun tieto osoittautui vääräksi, hallituksen joukot teloittivat hänet.
  • Kalle Rantanen
Pispalan punakaartin päälliköitä. Hugo W. Löfgrenin ja Bror Warstan komentama Tampereen valkokaartin lentävä osasto surmasi hänet Pispalan VPK:n talon edessälähde?.
  • Verne Rantanen
Pispalan punakaartin päälliköitä. Surmattiin yhdessä veljensä Kallen ja siskonsa Saiman kanssa Pispalan WPK:n talon edessä. Teloituksesta vastuussa Tampereen valkokaartin lentävä osasto, komentajanaan Hugo W. Löfgren sekä tapauksesta raportoinut Bror Warstalähde?. WPK:n talon seinässä verijälkiä vielä 1920-luvulla.
  • Lauri Suvanto (Tampere)
  • K. A. Koskinen
Tamperelainen punapäällikkö. Ammuttiin Tampereen vankileirillä 1918.
  • Vihtori Ekholm
Tampereen punakaartin rykmentin päällikkö.
Rakennusmies. Teiskon punakaartin päällikkö. Ruotsalaisen eversti Hjalmarsonin joukot surmasivat hänet Teiskolan kartanossa eli hänet ammuttiin ja heitettiin järveen, koska Lähteinen oli tokaissut kartanon isännälle: "Kohta tarvitaankin vähän lisää kärrynrasvaa".
Punakaartilainen Fredrik Vesa
  • V. A. Kreander
Vihtiläinen kauppias. Punapäällikkö Länkipohjan rintamalla.
Urjalalainen punapäällikkö. Mukana Längelmäen Länkipohjan taistelussa.
  • Kalenius
Punapäällikkö Tuusulasta. Johti Vilkkilänharjun taistelua Länkipohjassa.
  • Arvid Jalava (Längelmäki)
  • August Tuominen (Sastamala)
  • Väinö Nurmisto
Venäjän armeijan aliluutnantti. Punakaartin päällystökoulun johtaja Tampereella. Palasi sodan jälkeen Venäjälle.
Urjalan työväenyhdistyksen puheenjohtaja. Ammuttiin Lappeenrannan vankileirillä kesällä 1918.
Räätäli. Toijalan punakaartin päälliköitä. Surmattiin 1918.
  • Kalle Männistö
Urjalan punakaartilaispäälliköitä. "Koko Urjalan hirmu" tai roistokuningas. Oman veljensä todistuksen mukaan surmasi omakätisesti ainakin kaksi ihmistälähde?. Teloitettiin Lappeenrannan vankileirillä.
  • Hilma Koivunen
Pispalan naiskaartin päällikkö. Aatto Koivusen vaimo. Johti naiskomppaniaa, joka karkotti valkoiset Onkiniemestä Tampereen taistelun aikana. Selvisi hengissä sodasta.
  • Herman Canth
Mallipuuseppä. Pispalan punakaartin esikuntapäällikkö. Pataljoonan komentaja.
  • Heikki Keinänen
Punapäällikkö Tampereella. Vanha järjestömies. Ammuttu Tampereella keväällä 1918.
  • Kalle Ketomäki
Tampereen punakaartin etsivän osaston jäsen. Ammuttu Tampereella keväällä 1918.
  • Kalle Salakoski
Tampereen punakaartin komppanian päälliköitä. Sai vankilatuomion.
Punakaartin asevaraston hoitaja. Pidettiin kiihkeänä punaisena. Ammuttiin Tampereella keväällä 1918.
  • Aleksander Pökkönen
Punapäällikkö Tampereella. Ammuttiin keväällä 1918.
Tamperelainen poliisi. Tampereen punakaartin etsivän osaston päällikkö Suomen sisällissodan aikana. Osallistui Tampereen taisteluun, jossa joutui vangiksi. Tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin vankileirillä Tampereella.
Puhelinmonttööri. Punapäällikkö Tampereella. Tiedusteluosaston päälliköitä. Ammuttiin Tampereella keväällä 1918.
  • Peltonen (Eräjärvi)
  • Smirnoff (Kuru)
  • Josef Hakanen (Luopioinen)

Komppanian päälliköitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalari. Suinulan retkeläiset napanneen lentävän osaston päällikkö. Pelasti osan valkoisista vangeista heittäytymällä venäläisen teloitusryhmän konekiväärin eteen. Murhattiin Pyynkin sorakuopilla 17. maaliskuuta 1918.
  • Matti Kulju
Levyseppä. Punainen komppanianpäällikkö. Kotoisin Lapualta. Joutui vangiksi Kurun taistelussa 16. maaliskuuta 1918, jonka jälkeen hänet ammuttiin heti.
Tamperelainen punapäällikkö. Löydettiin ammuttuna eräästä pihasta Kuninkaankadulla 5. huhtikuuta 1918 (teloitettu).
Teloitettu.
Hämeenkyrön punakaartin päällikkö Kaarlo Linne vaimoineen

Punaisten itäisen ja keskisen rintaman kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylipäälliköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen sisällissodassa Karjalan rintamalla punakaartin johtaja. Yksi Terijoen punakaartin perustajista. Johti jo tammikuussa 1918 punaisten sotaretkiä Karjalassa. Ampui Viipurissa ylioppilas Petter Siilin ja Terijoen asemalla useita sotavankeja, muun muassa kansakoulun opettaja Emil Leander Louhelaisen Terijoelta. Pakeni kansalaissodan jälkeen Venäjälle. Vangittiin puhdistuksissa ja katosi Stalinin vankileiriltä 1930-luvulla.
Punaisten Viipurin puolustuksen johtaja sisällissodassa. Valkoisten edetessä Viipuriin antautui heille Tienhaarassa, minkä jälkeen teloitettiin myöhemmin.
Lappeenrantalainen suutari. Punainen rintamapäällikkö kansalaissodassa. Entinen rakuunarykmentin vääpeli. Mukana vielä Viipurin taistelussa huhtikuussa 1918, jossa jäi vangiksi ja surmattiin muun esikuntansa kanssa 5. toukokuuta 1918.
Työväentalon vahtimestari. Taipalsaaren punakaartin päällikkö. Rintamankomentajan adjutantti. Myöhemmin rintamapäällikkönä Viipurissa. Ampui pistoolin tyhjäksi vangiksi jääneeseen valkoisten tiedustelijaan Kalle Pelliseen Korvenkylän taistelun jälkeen. Vastuussa Viipurin lääninvankilan verilöylystä, jossa Kaipiaisen ja Albin Piskosen johtama kopla surmasi noin 30 vankialähde?. Haavoittui ja jäi vangiksi eräässä kenttäsairaalassa, jonka pihalle hänet ammuttiin 23. toukokuuta 1918.
Naiskaartin päällikkö punaisten keskisellä rintamalla Suomen sisällissodassa. Ammuttiin heti, kun valkoiset tulivat.

Rintamapäälliköt ja muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työmies Viipurista. Kilpeenjoen rintaman päällikkö kansalaissodassa. Ampui itsensä ennen antautumista.
Näyttelijä. Punakaartin Vuoksenlaakson komppanioiden päällikkö kansalaissodassa. Myöhemmin rintamapäällikkönä. Jäi vangiksi Viipurin taistelussa. Sai kuolemantuomion, joka muutettiin elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi. Kirjoittanut "Viimeinen taisto" -nimisen kirjan sotakokemuksistaan.
Tampereen kaartilainen
Varkauden punakaartin päällikkö. Sosiaalidemokraattisen puolueen piirisihteeri. Ammuttiin Varkauden taistelun jälkeen.
Savonlinnan punakaartin päällikkö. Ammuttiin Varkaudessa massapaalitehtaasta käydyn taistelun jälkeen ns. Huruslahden arpajaisissa, joissa valkoiset ampuivat ensin kaikki päälliköt, ja sitten punaisten joukosta poimittiin joka viides, yhteensä n. 50 miestä, ja teloitettiin.
Lappeenrannan punakaartin tiedusteluosaston päällikkö.
Tampereen punaisia päälliköitä
Ylioppilas. Lappeenrannan miliisipäällikkö punaisten aikana. Jääkäri Väinö Strömberg ja hotellinjohtaja Uno Serenius surmasivat hänet Lappeenrannan poliisikamarilla.
  • Lenni Vihelä
Punaisten rautatieläisten johtaja Lappeenrannassa. Piti junat liikkeessä kansalaissodan aikana Elis Fribergin ja Arvi Ristimäen kanssa. Ammuttiin Lappeenrannan poliisikamarilla huhtikuussa 1918.
  • Emil Lintula
Tampereen rautatieaseman halkotarhan työmies. Punakaartin rautatiepataljoonan päällikkö. Surmasi itsensä ennen Tampereen antautumista 1918.
  • Emil Inkinen
Vuoksenlaakson punakaartin päälliköitä. Takavarikko-osaston päällikkö, roistokuninkaaksikin kutsuttu.
  • Kaarlo Männistö
Vuoksenlaakson punakaartin päälliköitä. Pakeni kansalaissodan jälkeen Venäjälle, kävi punaupseerikoulun, ja sai surmansa ruhtinas Judenitšin johtamia valkoisia joukkoja vastaan käydyssä hyökkäyksessä Narvan lähistöllä 1919.
  • Emil Kerman
Punakaartin konekivääriosaston päällikkö Vuoksenlaaksossa. Selvisi hengissä sodasta.
  • Ernesti Palen
Poliisin poika. Lappeenrannan punakaartin etsivän osaston päälliköitä. Vastuussa Rapasaaren joukkomurhastalähde?. Ammuttiin Lappeenrannan vankileirissä heinäkuussa 1918.
Tamperelainen punasotilas
  • Valfrid Jalo
Tulkki. Punakaartin rintamapäällikkö. Ammuttiin Viipurissa keväällä 1918.
  • Eemil Ihalainen
Punakaartilainen. Jallu Kaipiaisen rosvokoplan jäsen. Ilmeisesti ammuttiin Viipurissa keväällä 1918.
  • Emil Kaipiainen (Lappeenranta)
Punakaartin hiihtokomppanian päällikkö Lappeella. Ammuttiin Viipurissa 1918. Jallu Kaipiaisen veli.
  • Adam Krogerus
Lehtoniemen punakaartin päällikkö. Ammuttiin karkumatkalla Varkauden taistelun jälkeen.
Läskikapinan johtajia. Käytti myöhemmin nimeä Juuso Matero. Teloitettiin Neuvostoliitossa 1938.
  • Kalle Huomo (Lappeenranta)
Jallu Kaipiaisen koplan jäsen. Ammuttiin Viipurissa 1918.
  • Albin Piskonen
Työmies. Punakaartin päällikkö Lappeelta. Syypää Viipurin lääninvankilan verilöylyyn, oli itse entinen vanki. Ammuttiin Viipurissa 1918.
  • Viktor Kääriäinen
Leipuri. Punakaartin etsivän osaston johtajia Lappeenrannassa. Osallistui Rapasaaren joukkomurhan toteuttamiseen. Kuoli Tammisaaren vankilassa 1918.
  • Heikki Muuri
Punainen miliisi Lappeelta. Ammuttiin Lappeenrannassa keväällä 1918.
  • Herman Korhonen
Punainen miliisi Lappeelta, ammatiltaan työmies. Ammuttiin Lappeenrannassa toukokuussa 1918.
Sosiaalidemokraattien kansanedustaja. Lappeenrannan punaisten johtohenkilöitä kansalaissodassa. Ammuttiin Viipurissa 5. toukokuuta 1918.
Ylioppilas, runoilija ja työväenlehti Kansan Äänen toimittaja Lappeenrannassa. Vastasi kansalaissodassa punaisten vankilasta. Pakeni Viipuriin Rapasaaren jäällä tapahtuneen valkoisten vankien joukkomurhan jälkeen. Sai kolminkertaisen kuolemantuomion ja ammuttiin Viipurissa 5. toukokuuta 1918.
  • Joel Lundahl
Lappeenrannan tehtaiden komissaari kansalaissodassa. Ammuttiin Lappeenrannan vankileirillä 1918.
  • Jussi Korhonen
Punakaartin hiihto-osaston päällikkö Lappeella.
  • Albin Buns
Punakaartin takavarikointiosaston päällikkö Lappeenrannassa. Ammuttiin Lappeenrannassa 1918.
  • J. A. Domen
Räätäli. Lappeenrannan punaisten vankilan komendantti.
Työmies, Lappeenrannan punakaartin esikuntapäällikkö. Ammuttiin Viipurissa ilmeisesti 5. toukokuuta 1918.
  • Daavi Starck
Punakaartin komppanian päällikkö Lappeenrannassa. Ammatiltaan työmies. Ammuttiin Lappeenrannassa 1918.
Vammalan punaisia
  • Taavetti Riikonen
Työmies. Lappeenrannan punakaartin vahtikomppaniassa plutoonan päällikkönä. Lappeenrannan kaupungin hätäaputöitä järjestäneen komitean johdossa syksyllä 1917. Kansalaissodassa haavoittui Joutsenossa ja kuoli haavoihinsa Viipurin vankileirillä.
  • Heikki Karjalainen
Talonomistaja, vahtikomppanian päällikkö Lappeenrannan punakaartissa. Hirttäytyi ennen valkoisten tuloa.
  • Yrjö Kuorttinen (Lappee)
Sahatyömies. Pöyhiän hovi -nimisen kartanon punainen komissaari kansalaissodassa. Ammuttiin Viipurissa.
  • Juho Maininki
Punakaartin etsivän osaston päällikkö Lappeenrannassa.
  • Lauri Saaristo
Punakaartin takavarikoimisosaston päällikkö Lappeenrannassa. Tunnettu murtovaras. Myöhemmin mukana Aunuksen retkellä.
Ammatiltaan asioitsija. Turun miliisipäällikkö kansalaissodassa. Vangittiin sodan jälkeen Myrskylässä, jonka jälkeen heti ammuttiin.
Miliisipäällikkö Helsingissä. Lenin asui hänen luonaan oleillessaan kaupungissa. Pakeni kansalaissodan jälkeen Venäjälle ja sai surmansa Stalinin puhdistuksissa.
Helsingin miliisipäällikkö kansalaissodan aikana.
Tikkurilan punakaartin päällikkö. Ammuttiin Viipurissa toukokuussa 1918.
Turun naiskaartilaiskomppanian päällikkö kansalaissodassa. Ammuttiin Lahden lähellä keväällä 1918.
Sahatyömies. Punakaartin Noormarkun rintaman päällikkö kansalaissodassa. Ammuttiin Viipurissa keväällä 1918.
  • August Räsänen
Työmies. Punakaartin komppanianpäällikkö ja Lappeenrannan punakaartin esikunnan jäsen. Ammuttiin vaimonsa kanssa Lappeenrannassa toukokuussa 1918.
  • Heikki Torvinen
Valuri. Lappeenrannan punakaartin esikuntapäällikkö. Ammuttiin Lappeenrannassa keväällä 1918.
Sosiaalidemokraattien kansanedustaja. Ei ottanut osaa punakaartiin. Hotellinjohtaja Uno Serenius ampui hänetlähde? Lappeenrannan linnoituksen luona keväällä 1918.
Toijalan rykmentin päällikkö.
Kymintehtaiden rykmentin päällystöä.
Punakaartin keskisen rintaman päällystöä. Ammuttiin.
Maalari. Lappeenrannan punakaartin esikunnan talouspäällikkö 1918.
Mikkelin punakaartin johdossa[4], sai 12 vuoden kuritushuonetuomion, jota pakeni, mutta jäi uudelleen kiinni. Tapasi pakomatkan aikana Väinö Tannerin, jolla perusteella jälkimmäinen pidätettiin hetkeksi[5].
Mikkelin punakaartin johdossa, aik. kansanedustajanaselvennä[6].
Kalle Jokinen Voikkaalta punakaartilaisunivormussa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Finlaysonin voimistelu- ja urheiluseuran johtokunta www.finna.fi. Viitattu 29.12.2020.
  2. valokuvaaja N. Rasmussen: Finlaysonin voimistelu- ja urheiluseuran johtokunta www.finna.fi. Viitattu 29.12.2020.
  3. Orjatsalo. Iafilm.net.
  4. Myyryläinen, Heikki: Vuoden 1918 tapahtumat Mikkelissä Mikkelin kaupungin verkkosivut. Internetix, Mikkeli-seura. Viitattu 20.7.2008.
  5. Väinö Tanner: Kuinka se tapahtui. Tammi, 1949.
  6. Myyryläinen, Heikki: Vuoden 1918 tapahtumat Mikkelissä Mikkelin kaupungin verkkosivut. Internetix, Mikkeli-seura. Viitattu 20.7.2008.

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hannula, J. O: Suomen vapaussodan historia
  • Holodkovski, Viktor: Suomen työväen vallankumous 1918
  • Kaukovalta, K. V: Tampereen seudun kapinahistoria
  • Klemettilä, Aimo: Tampereen punakaarti ja sen jäsenistö
  • Lappalainen, Jussi yms. Punakaartin sota 1–2
  • Lehen, Tuure: Punaisten ja valkoisten sota
  • Lehtimäki, Kimmo: Punapäällikkö
  • Lepokorpi, Erkki: Käy ruusutkin kukkimaan
  • Luhtakanta, Arvid: Suomen punakaarti
  • Myllymäki, Hannu: 50 päivää punavaltaa
  • Mäkelä, Ritva: Lempäälän vuosi 1918
  • Paavolainen, Jaakko: Punainen terrori
  • Paavolainen, Jaakko: Valkoinen terrori
  • Piilonen, Juhani: Sastamalan historia 3 (Väinö Koivistosta s. 463–464, Jan Tuckmanista s. 496, Vilho Heinosta s. 527)
  • Rislakki, Jukka: Kauhun aika
  • Salkola, Marja-Leena: Työväenkaartien synty ja kehitys punakaarteiksi 1–2
  • Seppälä, Arvi: Punaisen Tampereen kukistuminen
  • Sohkanen, Viljo: Punakaartilaisen päiväkirja
  • Suomen vapaussodan kartasto ja tutkimusopas
  • Tanskanen, Aatos: Venäläiset Suomen sisällissodassa 1918
  • Tikka Marko, Arponen Antti: Koston kevät
  • Tikka, Marko: Kenttäoikeudet
  • Ylikangas, Heikki: Tie Tampereelle

Lehtien vuosikerrat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Työmies-lehti 1918
  • Kansan lehti 1918

Tietokanta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]