Kustaa Mikko Evä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
K. M. Evä
K. M Evä.JPG
Henkilötiedot
Syntynyt 1878
Tampere
Kuollut 1927 (48–49 vuotta)
Neuvostoliitto
Ammatti toimittaja, asemamies
Muut tiedot
Järjestö SDP, SKP

Kustaa Mikko Evä (18781927) oli suomalainen toimittaja, osuustoimintamies ja työväenliikkeen aktiivi, joka oli yksi Tampereen kunnalliselämän näkyvimmistä hahmoista sisällissotaa edeltävinä vuosina. Sodan aikana hän kuului punaisten Hämeen rintaman esikuntaan ja pakeni ennen sen päättymistä Neuvosto-Venäjälle, jossa Evä oli mukana perustamassa Suomen Kommunistista Puoluetta. Varsinaiselta ammatiltaan hän oli asemamies.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruudessaan Evä palveli Lappeenrantaan sijoitetussa Suomen Rakuunarykmentissä, josta hänet kotiutettiin vääpelinä. Työväenliikkeen toimintaan Evä tuli mukaan vuoden 1905 suurlakon jälkeen. Hän työskenteli toimittajana Tampereella ilmestyneessä Kansan lehdessä sekä muun muassa toimitsijana Suomen Rautatieläisten Liitossa. Evä oli Tampereen sosialidemokraattisen kunnallistoimikunnan jäsen ja myöhemmin 1910-luvulla hänellä oli lukuisia luottamustehtäviä työväenliikkeessä sekä kunnalliselämässä. Evä kuului muun muassa Hämeen Työväen Säästöpankin isännistöön ja Suomen Maanvuokraajain Liiton toimikuntaan, lisäksi Evä toimi Työväen keskinäisen vakuutusyhtiön johtajana ja Tampereen Työväen Osuuskauppayhdistyksen puheeohtajana. Vuosina 1916-1917 hänellä oli merkittävä rooli tamperelaisen kuluttajaosuustoiminnan yhdistymisessä Osuusliike Voimaksi. Lisäksi Evä oli perustamassa sekä Kulutusosuuskuntien Keskusliittoa sekä Suomen Osuustukkukauppaa.

Yleislakon ja sisällissodan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuussa 1916 Evä nimitettiin Tampereen elintarvetoimikuntaan, jonka toiminnassa hän oli mukana Tampereen valtaukseen saakka, toimien lyhyen aikaa sen puheenjohtajanakin. Helmikuun vallankumouksen yhteydessä maaliskuussa 1917 Evä valittiin Tampereella perustettuun 17-jäseniseen Työväen johtavaan komiteaan. Marraskuun 1917 yleislakon yhteydessä Evä valittiin Työväen Vallankumouksellinen Keskusneuvosto elintarvikeosastoon sekä Tampereen työväen järjestyskaartin rykmentinkomentajaksi, josta tehtävästä hän kuitenkin erosi tammikuun 1918 alussa. Sisällissodan aikana hän toimi punaisten pohjoisen rintaman esikunnassa yhdessä Eino Rahjan, Aleksanteri Vasténin ja Tuomas Hyrskymurron kanssa.[2] Tampereen taistelun aikana hän onnistui pakenemaan kaupungista ja siirtyi Neuvosto-Venäjälle. Evä pakenemisen tarkka ajankohta ei ole tiedossa, mutta hän oli poistunut Tampereelta jo viimeistään 24. maaliskuuta, jolloin Evää ei tavoitettu Pellavatehtaan työväen osuuskaupan hallituksen kokoukseen.[3]

Elämä Neuvostoliitossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 1918 Evä oli Pietarissa mukana SKP:n perustavassa kokouksessa ja hänet valittiin myös puolueen ensimmäiseen keskuskomiteaan,[4] jonka sihteerinä Evä toimi 1918–1921. Lokakuussa 1920 Evä haavoittui niin sanotussa Kuusisen klubin ammuskelussa. Myöhemmin hän työskenteli Leningradissa ilmestyneen Vapaus-lehden päätoimittajana, Kommunisti-lehden toimitussihteerinä sekä Kustannusliike Kirjan kirjallisen osaston johtajana. Lisäksi hän toimi Venäjän kommunistisen puolueen perustaman Pietarin läänikomitean suomalaisen osaston sihteerinä.[5]

Evä kuoli Neuvostoliitossa vuonna 1927. Hieman aikaisemmin SKP:n keskuskomiteasta erotettu Eino Rahja piti hänen hautajaisissaan voimakkaasti puolueen johtoa kritisoineen puheen, jonka keskuskomitea puolestaan tuomitsi ”törkeänä ryhmäkuntalaisuutena”.[6] Evän muistelmia sisällissodan ajalta on julkaistu Jukka Lehtosaaren toimittamassa teoksessa Punakaarti rintamalla, joka julkaistiin Leningradissa vuonna 1929.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kosto Suomen köyhälistön pyöveleille : puhe Pietarin suomalaisten työläisten vallankumousjuhlassa 8 p:nä marrask. 1918. Suomalaisten kommunistien sarjajulkaisu n:o 28. Suom. kommunistisen puolueen keskuskomitea, Pietari 1918
  • Työväen diktatuuri Suomeen! : luento työväen diktatuurin hallituskoneistosta kommunistisilla agitaattorikursseilla Pietarissa 30 p. marrask. 1918. Suomalaisten kommunistien sarjajulkaisu n:o 37. Suom. kommunistisen puolueen keskuskomitea, Pietari 1918
  • Kuka loi Jumalan?. Kirja, Leningrad 1924
  • Maan lannoitus ja lannan hoito ; suomalaisten lähteiden mukaan K. M. Evä. Kirjan maatalouskirjoja n:o 8. Kirja, Leningrad 1927
  • Punainen tiedustelija. Kirja, Leningrad 1931

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ylikangas, Heikki: Tie Tampereelle. Porvoo: WSOY, 1993. ISBN 951-01889-7-2.
  • K. M. Evän muistolle. Kommunisti, 1927, nro 4, s. 145-147. Leningrad: Kustannusliike Kirja.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tampereen sosialidemokraattien yhteisessä kokouksessa. Kansan Lehti, 21.12.1906, nro 293, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 7.4.2017.
  2. Kulo, K. L.: Puolustimme Tamperetta 1947. Koskesta voimaa. Viitattu 6.3.2006.
  3. Kestinen, Kimmo: Voima, valta ja nälkä. Tampereen elintarvetoimikunnan ja työläiskuluttajien suhde vuodesta 1915 sisällissodan puhkeamiseen, s. 28, 46, 120–121 155. Tampere: Tampereen yliopisto, 2015. Teoksen verkkoversio.
  4. Suomalaisen Kommunistisen Puolueen Keskuskomitea: Suomalaisen Kommunistisen Puolueen perustamislausunto 1918. Suomen historian dokumentteja. Viitattu 7.4.2017.
  5. Pennonen, Annina: Hihat heilumaan valistuksen vainioilla Suomenkielinen poliittinen valistustyö Leningradissa ja Leningradin läänissä 1921-1927, s. 23–24, 54, 57. Tampere: Tampereen yliopisto, 2004. Teoksen verkkoversio.
  6. Paastela, Jukka: Finnish Communism under Soviet Totalitarianism, s. 126–127. Helsinki: Kikimora, 2003. ISBN 978-952-10075-5-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]