Pohjoinen rintama

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Puna-armeijan rintamat toisessa maailmansodassa
Baltian rintamat
Baltian rintama
1. Baltian rintama
2. Baltian rintama
3. Baltian rintama
Brjanskin rintama
Luoteisrintama
Orjolin rintama
Valko-Venäjän rintamat
Valko-Venäjän rintama
1. Valko-Venäjän rintama
2. Valko-Venäjän rintama
3. Valko-Venäjän rintama
Keskustan rintama
Kurskin rintama
Lännen rintama
Ukrainan rintamat
1. Ukrainan rintama
2. Ukrainan rintama
3. Ukrainan rintama
4. Ukrainan rintama
Arorintama
Etelän rintama
Lounaan rintama
Voronežin rintama
Reservirintama
Kaukoidän rintamat
Kaukoidän rintama
1. Kaukoidän rintama
2. Kaukoidän rintama
Transbaikalin rintama
Moskovan rintamat
Moskovan puolustuslinja
Moskovan reservirintama
Možaiskin puolustuslinja
Kalininin rintama
Reservirintama
Pohjoiset rintamat
Karjalan rintama
Leningradin rintama
Pohjoinen rintama
Olhavan rintama
Kaukasuksen rintamat
Kaukasuksen rintama
Pohjois-Kaukasuksen rintama
Transkaukasian rintama
Krimin rintama
Stalingradin rintamat
Donin rintama
Kaakon rintama
Stalingradin rintama

Pohjoinen rintama oli Neuvostoliiton puna-armeijan toisen maailmansodan rintama, joka perustettiin 24. kesäkuuta 1941 Leningradin sotilaspiiristä. Se jaettiin 26. elokuuta Karjalan ja Leningradin rintamiksi. Rintaman komentajana toimi kenraaliluutnantti Markian Popov.[1]

Pohjoinen rintama perustettiin pian jatkosodan syttymisen jälkeen, ja sen tehtävänä oli puolustaa Suomenlahden ja Jäämeren välistä aluetta. Heinäkuun alussa Pohjoisen rintamaan kuuluivat seuraavat armeijat:

Rintamaan kuului 14 divisioonaa eli siis noin 203 000 miestä. Venäläisiä vastassa oli 23 suomalaista ja saksalaista divisioonaa eli noin 360 000 miestä. Pohjoinen rintama ei kyennyt torjumaan hyökkääjiä, joten se sai paljon vahvistuksia, ja lopulta se jaettiin Leningradin ja Karjalan rintamiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Auke de Vlieger: De Slag om Stalingrad - Fronten stalingradbattle.nl. Viitattu 3.4.2007. (hollanniksi)