Aatto Koivunen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aatto Koivunen perheineen.

Aatto (Adolf) Koivunen (12. toukokuuta 18749. syyskuuta 1928) oli Pispalan punakaartin päällikkö Suomen sisällissodassa.[1] Hän oli ammatiltaan rakennuseristäjä. Hänellä oli vaimonsa Hilman kanssa neljä lasta, pojat Martti ja Reino sekä kaksoistyttäret Asta ja Martta. Hän komensi Tampereen taistelun lopussa koko kaupungin läntistä puolustuslinjaa, komennossaan oli tuolloin useampi tuhat miestä sekä koko Epilän rintama.[2] Hänen vaimonsa mainitaan yhdeksi Pispalan naiskaartin perustajista. Hänen poikansa Martti kaatui taistelussa Epilänharjulla 26. maaliskuuta 1918. Hänen koko perheensä, mukaan lukien tytöt ja vävy Gunnar Keltamäki kuuluivat punakaartiin. Koivunen pakeni Tampereen taistelun jälkeen itään, selvisi myös Lahden vankimotista, mutta jäi kiinni Voikkaalla ja joutui vankileiriin. Hän sai lopulta elinkautisen vankeusrangaistuksen. Vapauduttuaan hän otti osaa kunnallispolitiikkaan. Vankileiriltä hän sai malarian, jonka jälkiseuraamuksiin hän kuoli vuonna 1928.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Haapala, Pertti & Hoppu, Tuomas (toim.): Sisällissodan pikkujättiläinen, s. 115, 191, 196. Porvoo: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35452-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aatto Koivunen Pispala.fi. Viitattu 24.7. 2011.
  2. Haapala & Hoppu 2009, 191.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]