Alexi Laiho

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo suomalaisesta muusikosta. Aleksi Laiho on myös suomalainen jalkapalloilija.
Alexi Laiho
Alexi Laiho Ilosaarirockissa vuonna 2009.
Alexi Laiho Ilosaarirockissa vuonna 2009.
Henkilötiedot
Syntynyt8. huhtikuuta 1979
Espoo
Kuollut29. joulukuuta 2020 (41 vuotta)
Helsinki
Ammatti muusikko
Muusikko
Taiteilijanimi Alexi, Allu, Wildchild
Aktiivisena 19932020
Tyylilajit melodinen death metal
power metal
neoklassinen metalli
thrash metal
sinfoninen black metal
Soittimet kitara, viulu, laulu
Yhtyeet Children of Bodom
Sinergy
Kylähullut
Impaled Nazarene
The Local Band
Bodom After Midnight
Levy-yhtiöt Spinefarm Records
muita levy-yhtiöitä

Alexi ”Wildchild” Laiho (oik. Markku Uula Aleksi Laiho;[1] 8. huhtikuuta 1979 Espoo29. joulukuuta 2020 Helsinki[2]) oli laulaja-kitaristi ja Children of Bodom -yhtyeen perustajajäsen.

Laiho oli ensimmäinen suomalainen kitaristi, josta on tehty artikkeli arvostettuun Guitar World -lehteen. Laiho on myös valittu Guitar World -lehden vuoden 2009 lukijaäänestyksessä parhaaksi metallikitaristiksi.[3] Samassa äänestyksessä taakse jäivät muun muassa Kirk Hammett, Slash ja Zakk Wylde. Myös Soundi-lehti rankkasi Laihon parhaaksi soolo- ja metallikitaristiksi. Vuonna 2011 Laiho voitti maailman parhaan metallikitaristin tittelin brittiläisen Total Guitar -lehden lukijaäänestyksessä[4]

Laiho käytti ESP:n kitaroita. ESP valmistaa myös Laihon mukaan nimettyä kitaramallia ESP Alexi Laiho.[1] Laiho käytti ennen Jackson-merkkisiä kitaroita.[5]

Laihosta ilmestyi vuonna 2019 Petri Silaksen kirjoittama ja Johnny Knigan julkaisema elämäkertakirja Kitara, kaaos & kontrolli.

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alexi Laiho syntyi Espoossa huhtikuussa 1979. Laihon perheeseen kuuluivat hänen lisäkseen isosisko, isä Heikki ja äiti Kristiina. Laihon varhaislapsuuden aikana perhe muutti usein: viisivuotiaana Laiho oli ehtinyt asua jo neljässä eri osoitteessa. Ala-asteelta yläasteelle Laiho oli melko epäsosiaalinen lapsi. Hän joutui puhutteluihin ja jälki-istuntoihin esimerkiksi töhrittyään kuvaamataidontunneilla muiden oppilaiden piirroksia.[6]

Laiho aloitti viulun soittamisen seitsemänvuotiaana osittain sen vuoksi, että hänen molemmat vanhempansa harrastivat musiikkia. Viulu korvautui kuitenkin kitaralla, kun Laiho käänsi viulunsa kitaran asentoon ja rämpytti sitä. Hänen ensimmäisen sähkökitaransa oli Tokai Stratocaster, jonka hän sai 11-vuotiaana[6]. Heavy metalin Laiho löysi isosiskonsa kaseteilta, joissa oli Dingon seurana muun muassa Poisonin, Kissin ja W.A.S.P:n musiikkia. Myöhemmin mukaan tulivat Sepultura, Stone, Pantera ja Megadeth, jotka johtivat Laihon black- ja death metal -yhtyeiden luo ja tietyssä vaiheessa hän ei kuunnellut mitään muuta kuin rajuinta mahdollista black ja death metalia[6].

Musiikillista koulutustaan Laiho jatkoi Oulunkylän Pop & Jazz Konservatoriossa. Sivuinstrumenttina hänellä oli piano. Vaikka Laihosta tuntuikin toisinaan turhauttavalta soittaa tiettyjä opeteltavia kappaleita, hän oli kuitenkin käsittänyt Steve Vain Passion and Warfaren kuultuaan, ettei kitaran soittamisessa voi edetä kovin pitkälle pelkän itseopiskelun kautta[6].

Laiho lopetti opiskelun peruskoulun jälkeen ja keskittyi soittamiseen. Soiton ohessa hän teki sekalaisia pikkutöitä kuten puhelinmyyntiä ja työskenteli yrityksissä, jotka järjestivät erilaisia festivaaleja.[6]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Children of Bodom ja Bodom After Midnight[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1993 kitaristi Aleksi Laiho ja rumpali Jaska Raatikainen perustivat yhtyeen nimeltä IneartheD, joka myöhemmin sai nimekseen Children of Bodom. Laiho soitti ja lauloi yhtyeessä sen lopettamiseen asti vuoteen 2019, jona aikana se oli ehtinyt julkaista kymmenen studioalbumia ja nousta yhdeksi Suomen kansainvälisesti menestyneimmistä yhtyeistä.[7]

Children of Bodomin jälkeen Laiho ja Daniel Freyberg jatkoivat uusien soittajien kanssa Bodom After Midnight -yhtyeessä. Se soitti ensimmäiset konserttinsa lokakuussa 2020 ja ehti levyttää kolme vielä julkaisematonta kappaletta.[8][2]

Sinergy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinergy oli toiminnassa 1997–2006, jona aikana julkaistiin kolme studioalbumia.

Muita yhtyeitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laiho soitti kitaraa ja lauloi vuosina 2004–07 suomalaisessa punk rock-yhtyeessä Kylähulluissa. Hän perusti yhtyeen sivuprojektiksi yhdessä Klamydia -yhtyeen laulajan Vesku Jokisen ja Sinergyssä sekä To/Die/Forissa vaikuttaneen rumpali Tonmi Lillmanin kanssa.

1990-luvun loppupuolella hän soitti lyhytaikaisesti Impaled Nazarenessa ja Thy Serpentissä. Laiho jätti Impaled Nazarenen voidakseen keskittyä paremmin Sinergyyn ja Children of Bodomiin.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laiho avioitui vuonna 2002 Sinergyn laulajan Kimberly Gossin kanssa, joka on myös ollut osa-aikaisena kosketinsoittajana Children of Bodomissa ja Dimmu Borgirissa. Pari muutti erilleen vuonna 2004.[6] Laiho asui kuollessaan avoliitossa australialaisen Kelli Wright-Laihon kanssa, joka oli ottanut jo Laihon sukunimenkin yhdistelmänimeensä, mutta he eivät ehtineet virallisesti avioitua, koska Alexi Laiho ei ollut koskaan virallisesti eronnut Kimberly Gossista.[9]

Laiho asui osittain Australiassa.[10] Hän vieraili muun muassa Hans Välimäen Hansin matkassa -ohjelmassa.[11]

Terveys ja kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laiholla oli henkilökohtaisia ongelmia. Kahden ensimmäisen Children of Bodom -albumin välissä hän yritti Ruotsissa itsemurhaa ottamalla yliannostuksen lääkkeitä. Hänet kuitenkin ehdittiin pelastaa ja lähetettiin Espooseen Jorvin sairaalaan toipumaan[6]. Vuonna 2016 julkaistussa Error – Mielen häiriöitä -kirjassa Laiho kertoi kärsivänsä ahdistuneisuushäiriöstä ja kroonisesta unettomuudesta.[12] Laiho oli saanut vapautuksen asevelvollisuudesta.[6]

Laiholla oli pitkään ongelmia alkoholin kanssa. Aloitettuaan ammattimuusikon uran 18-vuotiaana hän käytti alkoholia päivittäin. Alkoholista seurasi vatsahaava ja ruokatorven repeytyminen, joiden vuoksi hän oli useamman kerran sairaalahoidossa. Heinäkuussa 2012 Laiho oli Children of Bodomin kanssa kiertueella Oslossa, kun hänet jouduttiin kiidättämään sairaalan kivuliaan vatsahaavan vuoksi. Tämän jälkeen Laiho ymmärsi alkoholisoituneensa, mutta ei halunnut mennä hoitoon.[13]

Laihon äkillisestä kuolemasta tiedotettiin maanantaina 4. tammikuuta 2021. Hän oli kuollessaan 41-vuotias. Kuolinsyytä ei kerrottu, ja kuolinajaksi mainittiin vuoden 2020 viimeinen viikko.[2][14]

Sivuprojektit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laiho esiintyi 7. marraskuuta 2007 ilmestyneellä Guitar Heroes -instrumentaalialbumilla, jolle suomalaiset kitaristit sävelsivät oman taidonnäytteensä.[15]

Laiho teki vuoden 2015 Helsingin juhlaviikoille tilaustyönä kappaleen ”#100guitarsfromhel”, jolla soittaa 100 sähkökitaristia.[16][17]

Laihon viimeinen ennen kuolemaa julkaistu kappale oli tammikuussa 2020 ilmestynyt Pyhimyksen ”Fuck the World”, jonka yhdeksi säveltäjäksi hänet on merkitty. Hän soittaa kappaleessa kitarasoolon.[18][19]

Vierailut muiden artistien albumeilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ville Vedenpää, Juha Rissanen, Marja Väänänen & Anna Hurtta: Henkilökuva: Miten Alexi Laihosta tuli maailman paras hevikitaristi? Yle Uutiset. 8.8.2015. Viitattu 8.8.2015.
  2. a b c Hurmas, Mira: Alexi Laihon hautajaisista kuva julki – rakkaalta koskettava teksti Ilta-Sanomat. 4.2.2021. Viitattu 4.2.2021.
  3. Guitar World rankkasi maailman parhaaksi: Alexi Laiho rankattiin parhaaksi metallikitaristiksi Savon Sanomat. 26.3.2009. Viitattu 8.8.2015.
  4. Alexi Laiho nappasi jälleen parhaan metallikitaristin tittelin Helsingin Sanomat. 21.3.2011. Viitattu 21.3.2011.
  5. KNAC.COM – Features – Alexi Laiho Interview KNAC. Viitattu 28.12.2018.
  6. a b c d e f g h Alanko & Silas 2006, s. 185–194.
  7. 20 vuotta Children Of Bodomia: "Levy-yhtiö vaati lempeämpää laulutyyliä" Yle Uutiset. Viitattu 26.10.2020.
  8. Juutilainen, Joni: Alexi Laihon kipparoima Bodom after Midnight aloitti keikkailun – kokonainen show katsottavissa fanien kuvaamana Inferno. 25.10.2020. Pop Media. Viitattu 5.1.2021.
  9. IS: Yllätyspaljastus! Alexi Laiho olikin yhä naimisissa ensimmäisen vaimonsa kanssa www.iltalehti.fi. Viitattu 19.1.2021.
  10. Ylimutka, Leena: Alexi Laiho juhli hääpäiväänsä vain kuukautta ennen kuolemaansa Iltalehti. 4.1.2021. Viitattu 4.1.2021.
  11. Kurkista Alexi Laihon elämään Mtv.fi[vanhentunut linkki]
  12. Korpela, Tanja: Kitaravirtuoosi Alexi Laiho eli rankan elämän - avautui vaikeuksista elämäkerrassaan: ”Päädyin vähäksi aikaa suljetulle” Iltalehti. 4.1.2021. Viitattu 7.1.2021.
  13. Korpela, Tanja: Kitaravirtuoosi Alexi Laiho eli rankan elämän - avautui vaikeuksista elämäkerrassaan: ”Päädyin vähäksi aikaa suljetulle” Iltalehti. 4.1.2021. Viitattu 7.1.2021.
  14. Tani, Iida: Kitaristi Alexi Laiho, 41, on kuollut Ilta-Sanomat. 4.1.2021. Viitattu 4.1.2021.
  15. Imperiumi.net www.impe.fi. Viitattu 28.12.2018.
  16. #100guitarsfromhel Helsingin juhlaviikot. Helsingin Juhlaviikot. Viitattu 5.1.2021.
  17. Juutilainen, Joni: Jäikö Alexi Laihon 100 Guitars from Hel -spektaakkeli katsomatta? Nyt on mahdollisuus korjata tilanne Inferno. 16.8.2015. Pop Media. Viitattu 5.1.2021.
  18. Kappaleen tiedot Fono.fi. Yle. Viitattu 5.1.2021.
  19. a b Määttä, Jasmin: Alexi Laihon toistaiseksi viimeisin julkaistu levytys oli Pyhimyksen kanssa tehty yhteistyö: ”Hän oli tosi iloisen ja vapautuneen oloinen” MTV Uutiset. 5.1.2020. MTV. Viitattu 5.1.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]