Neoklassinen metalli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Neoklassinen metalli
Alkuperä
Alkuperämaa
Kehittymisen
ajankohta
1970-luvun loppu – 1980-luvun alku
Tyypillisiä
soittimia
Kehittyneitä
tyylilajeja /
suuntauksia
progressiivinen metalli, sinfoninen metalli

Neoklassinen metalli (engl. Neoclassical metal) tarkoittaa metallimusiikin lajia, jolle on tyypillistä tyylien lainaaminen klassisesta musiikista. Puhutaan muun muassa barokki- ja oopperatyyleistä.kenen mukaan? Myös tunnettujen klassisen musiikin teosten lainaaminen metallimusiikin seassa on tyylilajille tavanomaista. Tyypillinen neoklassinen elementti on myös sinfoniaorkesterin tai kuoron käyttäminen musiikin yhteydessä. Neoklassinen metalli on tavallisesti melodista, ja rytmirakenteet ovat myös klassisen musiikin mukaisia. Esimerkiksi power metal -yhtyeet, joilla on neoklassisia piirteitä (esimerkiksi Stratovarius), käyttävät vaihtuvia tahtilajeja harvoin, mutta osa neoklassisen metallin yhtyeistä luokitellaan pääosin progressiiviseksi metalliksi, jossa vaihtuvat tahtilajit ovat isossa osassa. Tällaisia yhtyeitä ovat esimerkiksi Waltari, Winds, Symphony X ja espanjalainen Dark Moor.

Joskus puhutaan myös niin sanotusta sinfonisesta metallista, joka on lähellä neoklassista metallia, mutta tarkoittaa lähinnä johonkin muuhun metallityyliin liitettyjä sinfonisia elementtejä eikä näin ollen ole varsinainen oma tyylinsä.kenen mukaan? Esimerkkinä Dimmu Borgir, joka on selkeästi melodinen black metal -tyyliä, jossa on myös sinfonisia elementtejä, muun muassa kuorolaulut. Yngwie Malmsteenin Rising Forcea pidetään yleisesti yhtenä tärkeimmistä neoklassisen metallin albumeista.

Neoklassista metallia soittavia yhtyeitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtyeitä, jotka ovat ottaneet vaikutteita taidemusiikista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muusikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.