Ero sivun ”Lidl” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Kumottu muokkaus 14189858, jonka teki 84.253.234.160 (keskustelu) |
luvut päivitetty |
||
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
| toimiala = [[Päivittäistavarakauppa]] |
| toimiala = [[Päivittäistavarakauppa]] |
||
| tuotteet = |
| tuotteet = |
||
| liikevaihto = |
| liikevaihto = 66 miljardia euroa |
||
| liikevoitto = |
| liikevoitto = |
||
| nettotulo = |
| nettotulo = |
||
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
[[Kuva:Jyväskylä - Lidl.jpg|thumb|250px|right|Lidl-myymälä [[Jyväskylä]]ssä.]] |
[[Kuva:Jyväskylä - Lidl.jpg|thumb|250px|right|Lidl-myymälä [[Jyväskylä]]ssä.]] |
||
'''Lidl''' on [[saksa]]lainen, kansainvälisesti toimiva päivittäistavarakauppaketju ja se on Saksan toiseksi suurin myymäläketju. Lidl toimii 25 maassa [[Eurooppa|Euroopassa]] ja sillä on kaikkiaan |
'''Lidl''' on [[saksa]]lainen, kansainvälisesti toimiva päivittäistavarakauppaketju ja se on Saksan toiseksi suurin myymäläketju. Lidl toimii 25 maassa [[Eurooppa|Euroopassa]] ja sillä on kaikkiaan 11 164 myymälää, joiden vuosittainen myynti on noin 66 miljardia euroa. <ref name="lidl global">{{Verkkoviite | Osoite = http://supermarketnews.com/schwarz-group-2013 | Nimeke = Schwarz Group | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = supermaketnews | Viitattu = 30.7.2014 }}</ref> Se onkin kattavin alennusmyymälöiden verkosto Euroopassa. Suomessa myymälöitä on 141 ja työntekijöitä 4000. <ref name="Lidl historia">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lidl.fi/cps/rde/SID-82A6EC5B-053FE87C/www_lidl_fi/hs.xsl/yritys.htm | Nimeke = Lidl | Tekijä = | Selite = Historia | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lidl | Viitattu = 30.7.2014 }}</ref> |
||
Lidlin omistaa Schwarz Holding Group, joka omistaa myös saksalaiset [[Handelshof]]- ja [[Kaufland]]-myymäläketjut. Lidlin pääomistaja on saksalainen [[Dieter Schwarz]] ja omistusta hallinnoi Dieter-Schwarz-Stiftung -[[säätiö]], jonka tehtävänä on tukea tiedettä ja taidetta.<ref>http://yle.fi/uutiset/lidlin_omistaja_tienasi_vuodessa_miljardin/6874502</ref> Omistusjärjestely on monimutkainen, satojen yhtiöiden muodostama kudos.<ref name=sal>[http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2014/06/24/salaperainen-lidl-paisuu-euroopan-valtiaaksi/20148858/12 Salaperäinen Lidl paisuu Euroopan valtiaaksi]. Taloussanomat 24.6.2014. Viitattu 24.6.2014.</ref> |
Lidlin omistaa Schwarz Holding Group, joka omistaa myös saksalaiset [[Handelshof]]- ja [[Kaufland]]-myymäläketjut. Lidlin pääomistaja on saksalainen [[Dieter Schwarz]] ja omistusta hallinnoi Dieter-Schwarz-Stiftung -[[säätiö]], jonka tehtävänä on tukea tiedettä ja taidetta.<ref>http://yle.fi/uutiset/lidlin_omistaja_tienasi_vuodessa_miljardin/6874502</ref> Omistusjärjestely on monimutkainen, satojen yhtiöiden muodostama kudos.<ref name=sal>[http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2014/06/24/salaperainen-lidl-paisuu-euroopan-valtiaaksi/20148858/12 Salaperäinen Lidl paisuu Euroopan valtiaaksi]. Taloussanomat 24.6.2014. Viitattu 24.6.2014.</ref> |
||
| Rivi 110: | Rivi 110: | ||
=== Paistopisteet === |
=== Paistopisteet === |
||
Kaikissa myymälöissä on paistopisteet, joista saa joka päivä tuoreita lämpimäisiä kuten leipiä, korvapuusteja, sämpylöitä ja patonkeja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lidl.fi/cps/rde/SID-F7EC8F75-A7B7E026/www_lidl_fi/hs.xsl/uunituoretta-2551.htm| Nimeke = Lidl paistopisteet | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Viitattu = 30.7.2014 }}</ref> |
|||
=== Koulutus === |
=== Koulutus === |
||
Versio 30. heinäkuuta 2014 kello 15.49
| Lidl Stiftung GmbH & Co. KG | |
|---|---|
| Tunnuslause | Taattua laatua, vain Lidlistä! |
| Yritysmuoto | Kommandiittiyhtiö |
| Perustettu | 1930-luku |
| Kotipaikka | Neckarsulm, Baden-Württemberg, Saksa |
| Toiminta-alue | Euroopan unioni (pl. Baltian maat) ja Sveitsi |
| Toimiala | Päivittäistavarakauppa |
| Liikevaihto | 66 miljardia euroa |
| Omistaja | Dieter Schwarz |
| Kotisivu | http://www.lidl.fi |
Lidl on saksalainen, kansainvälisesti toimiva päivittäistavarakauppaketju ja se on Saksan toiseksi suurin myymäläketju. Lidl toimii 25 maassa Euroopassa ja sillä on kaikkiaan 11 164 myymälää, joiden vuosittainen myynti on noin 66 miljardia euroa. [1] Se onkin kattavin alennusmyymälöiden verkosto Euroopassa. Suomessa myymälöitä on 141 ja työntekijöitä 4000. [2]
Lidlin omistaa Schwarz Holding Group, joka omistaa myös saksalaiset Handelshof- ja Kaufland-myymäläketjut. Lidlin pääomistaja on saksalainen Dieter Schwarz ja omistusta hallinnoi Dieter-Schwarz-Stiftung -säätiö, jonka tehtävänä on tukea tiedettä ja taidetta.[3] Omistusjärjestely on monimutkainen, satojen yhtiöiden muodostama kudos.[4]
Toimintamalli
Lidlin kilpailukeinona on edullinen hinta,[5] joka näkyy myös yrityksen entisessä sloganissa Lidl on halpa! Nykyinen slogani on taattua laatua, vain Lidlistä! Lidlin perusarvoja ovat selkeys ja yksinkertaisuus,[6] jotka näkyvät kaikessa toiminnassa. Niinpä muun muassa yksinkertainen linja tuotteiden esillepanossa ja myymälöiden sisustuksessa on tietoinen valinta.[7] Yrityksen toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkaille korkealaatuisia tuotteita halpaan hintaan.[5] Halvan hinnoittelun mahdollistavat suuret sisäänostomäärät, logistiikkaratkaisut, tiukka hinnoittelu ja litteä organisaatio.[5] Lidlissä ei ole käytössä etukorttijärjestelmää[8].
Tuotteet ovat valmiiksi pakattuja, eikä lihan tai kalan palvelutiskejä ole. Pääosa Lidlin tuotteista on niin sanottuja private label -tuotteita, joista ei usein käy selville tuotteen valmistajaa tai valmistusmaata. Poikkeuksen muodostavat Suomesta hankitut elintarvikkeet, jotka osin myydään suomalaisina merkkituotteina. Päivittäistavaroiden lisäksi Lidlin valikoimaan kuuluu valikoima erilaisia käyttötavaroita, kuten vaatteita, leluja ja elektroniikkaa, joita käytetään sisäänheittotuotteina.
Historiaa
Yrityksen juuret johtavat 1930-luvun Lounais-Saksaan, jolloin Lidl & Schwarz aloitti toimintansa elintarvikkeiden tukkuliikkeenä.[2] Sittemmin yrityksen toiminnot ovat eriytyneet Lidl-myymäläketjuun sekä Kaufland- ja Handelshof-hypermarketketjuihin. Ensimmäiset Lidl-myymälät avattiin 1970-luvulla Ludwigshafenin ympäristössä, jonka jälkeen myymäläketju laajeni Saksassa aina 1980-luvun lopulle asti.[2] Kansainvälinen laajentuminen alkoi 1990-luvun alussa ja se on ollut varsin nopeaa.[2] Lidl-myymälöitä on nykyään kaikissa Euroopan Unionin jäsenmaissa lukuunottamatta Baltian maita, sekä Sveitsissä.
On arvioitu, että Lidlin omistava Schwarz Group nousisi viimeistään vuoteen 2018 mennessä Euroopan suurimmaksi ruokakauppaketjuksi ja sen myynti kasvaisi 80 miljardiin euroon.[4]
Myös Norjassa oli vuoteen 2008 asti Lidl-myymälöitä, kunnes norjalainen Rema 1000 -ketju osti ne.[9]
Lidl Suomi Ky
Lidl toimii Suomessa itsenäisenä tytäryhtiönä, Lidl Suomi Ky:nä. Kommandiittiyhtiöllä on pääkonttori Vantaan Kaivokselassa ja jakelukeskukset Laukaassa Keski-Suomessa ja Janakkalassa Etelä-Suomessa.[10] Lidl-myymälöitä oli Suomessa elokuussa 2012 yhteensä 140 kappaletta ja palveluksessa on 3500 henkilöä.[11]
Lidl Suomi Ky:n toimitusjohtajana toimi alussa Antti Tiitola. Tiitola oli vuoden 2008 alkupuoliskon sapattivapaalla, jonka aikana vt. toimitusjohtajana toimi Peter Ahlström.[12] Vuonna 2010 Lidlin toimitusjohtaja Antti Tiitola jätti Lidlin ja aikaisemmin Lidl-ketjua rakentamassa ollut Lauri Sipposesta tuli uusi Lidl Suomen toimitusjohtaja.[13]
Suomen liikevaihto ja markkinaosuus
Yrityksen liikevaihto oli 2011–2012 tilikaudella noin 0,82 miljardia.[14] Lidl on Suomessa tehnyt voittoa kaikkina tilikausinaan vuodesta 2009 lähtien. [14] Päivittäistavarayhdistyksen arvion mukaan Lidlin markkinaosuus päivittäistavarakaupasta oli vuonna 2011 6,2%. [15], ja se on ollut kasvussa. Kahden ensimmäisen toimintakuukautensa aikana Lidl saavutti 1,7% osuuden Suomen päivittäistavarakaupasta.[16] Vuonna 2014 Lidl on noussut Suomen kolmanneksi suurimmaksi päivittäistavarakaupaksi Lähikaupan ohi.[17]
| vuosi | markkinaosuus |
|---|---|
| 2004 | 2,8% [18] |
| 2005 | 3,7% [19] |
| 2006 | 4,1% [20] |
| 2010 | 5,0% [21] |
| 2011 | 6,2% [15] |
| 2012 | 6,7% [22] |
| 2013 | 8,1% [23] |
Myymäläverkoston voimakas kasvu
Suomen ensimmäiset kymmenen Lidl-myymälää avattiin 29. elokuuta 2002.[24] Ensimmäisten joukossa olivat Forssan, Iisalmen, Jyväskylän, Kaarinan, Kemin, Kempeleen, Kouvolan, Lappeenrannan, Pirkkalan ja Äänekosken myymälät.[25] Myymäläverkosto kasvoi ripeästi seuraavan parin vuoden ajan, jonka jälkeen ketjua on kasvatettu maltillisemmin.[26] Sadas myymälä avattiin 16. kesäkuuta 2006 Oulun Haapalehtoon.[19] Tammikuussa 2006 myymälöitä oli 95 kappaletta,[18] elokuussa 2007 115 kappaletta.[10] ja tammikuussa 2008 121 kappaletta.[12] Vuonna 2009 Lidl-myymälöitä oli 132 kappaletta. 132. myymälä avattiin Keuruulle 19. marraskuuta 2009. 135. myymälä avattiin 22. huhtikuuta 2010 Imatralle Mansikkalan kaupunginosaan. Maailman pohjoisin Lidl-myymälä sijaitsee Sodankylässä.[26] Nykyisin Lidl avaa keskimäärin kymmenen uutta myymälää vuosittain, mutta tahti on hidastumassa ja lopullinen tavoite on noin 150 myymälää.[19] Voimakkaan kasvun jälkeen yritys keskittyy kehittämään valikoimaa ja markkinointia.[10]
Elintarvikelajitelma
Lidlin valikoima ei ollut Suomessa aluksi kovin laaja ja kotimaisten elintarvikkeiden suhteellinen osuus oli alussa pieni.[24] Alussa kotimaisia tuotteita olivat lähinnä leivät, maidot, lihat, kananmunat ja vihannekset.[24] Lidlin Milbona-tuotemerkillä myytävän maidon valmistaja vaihtelee, mutta alkuperämaa on Suomi. Karlens-juomat tulevat Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalta.[27]
Myöhemmin Lidlin tuotevalikoima on täydentynyt suomalaisilla elintarvikkeilla ja myyntiin on tullut myös reilunkaupan tuotteita.[10] Lidlin omilla tuotemerkeillä varustetut kotimaiset tuotteet tunnistaa omasta siniristilippulogosta. Vuonna 2009 Lidl on ottanut myyntiin myös luomutuotteita, joita myydään tuotemerkillä Biotrend ja ekologisia pesuaineita tuotemerkillä W5eco.
Vienti
Suomalaistuotteita myös menee Lidlin myymäläverkon kautta ainakin Ruotsiin, Norjaan, Unkariin, Hollantiin ja Tanskaan.[28] Välillä vaikkapa Italian tai Ranskan Lidleissä on teemana Pohjoismaiset tuotteet, jossa myös suomalaista kuten karjalanpiirakoita ja lakritsia.
Grillimaisteri
Vuonna 2012 Lidlin hyllyihin ilmestyi uusi tuoteryhmä, Grillimaisteri-tuotteet, joita myös mainostettiin näkyvästi mm. jääkiekon MM-kisojen yhteydessä. Grillimaisterin mainoskasvoina puolestaan toimivat entiset jääkiekkoilijat Esa Tikkanen ja Timo Jutila. Tuotteet ovat grillaustuotteita, kuten useita erilaisia makkaroita ja pihvejä. Näiden lisäksi on kuitenkin olemassa myös mm. Grillimaisteri-olutta ja Grillimaisteri-herkkusieniä. Grillimaisteri-tuotteita markkinoitiin jälleen hyvin vahvasti myös keväällä 2013.
Mainonta ja bensiininjakelu
Lidl on myös ryhtynyt tavanomaiseen päivittäistavarakaupan mainontaan. Kotiin jaettavien mainoslehtisten lisäksi Lidl on alkanut mainostaa sanomalehdissä ja televisiossa.[10] Maaliskuussa 2009 uutisoitiin Lidlin tehneen kaksivuotisen sopimuksen Itellan kanssa koska, ”--(Itellan) jakajat ovat täysi-ikäisiä ja saavat alan työehtosopimusten tason mukaista palkkaa”. Lidl korosti, että mikäli mainospostin jakelijana olisi esimerkiksi urheiluseura, mainosten liikkeellelaskija ei voi valvoa jakelijoiden ikää. Lisäksi urheiluseura voisi kaapaista itselleen merkittävän osan palkkasummasta.[29]
Huhtikuussa 2007 otettiin käyttöön 14 matkustajan Lidl-kuumailmapallo. Myös yhteistoimintaa muiden yritysten kanssa on aloitettu ja niinpä joillakin Lidlin tonteilta löytyy jo bensatankit. Kumppaneina ovat Conoco Jet, Nesteen halpaketju Neste Oil Express ja Shell Express.[18]
Euroviisumenestyjä Saara Aalto teki Lidlille kappaleen Toiveeni Tää 10-vuotispäivän kunniaksi. Cd-singleä voi ostaa Lidleistä kautta maan tai sen voi kuunnella maksutta 10-vuotisnettisivulla.[28]
Pullonpalautus
Vuosina 2002–2003 Suomen Lidl kiisteli kierrätyspullojen kuluista, mutta liittyi 2003 mukaan suomalaiseen pullonpalautusjärjestelmään. Vuoden 2012 helmikuusta lähtien Lidliin on voinut palauttaa myös Alkon pulloja.[30] Tosin Lidl itse myy edelleen suurimman osan virvoitusjuomistaan omaan panttijärjestelmäänsä kuuluvissa pulloissa.
Kassat
Lidl toi mukanaan Suomeen eurooppalaisen kassapöydän. Kassat oli suunniteltu toimimaan yhdessä ostoskärryjen kanssa, minkä vuoksi myymälöissä ei aluksi ollut ostoskoreja. Keväällä 2007 ostoskorit tulivat kaikkiin myymälöihin ja tätä ennen ostoskoreja oli jo ollut muun muassa joissakin keskusta-alueiden myymälöissä. Viiden toimintavuoden jälkeen Lidl luopui eurooppalaisesta kassapöydästä ja on korvaamassa sen muista suomalaiskaupoista tutulla kassapöydällä. Suomalaiset kassapöydät tulivat ensimmäisenä muun muassa Lohjan ja Helsingin Kampin myymälöihin.[31]
Kauppakeskukset
Kesäkuussa 2009 Lidl kertoi aikomuksistaan rakentaa yhdessä rakennusyhtiö YIT:n kanssa 20 pientä liikekeskusta Suomen myymälöidensä yhteyteen 2012 mennessä. Liikekeskusten laajuus vaihtelee 600–1 300 neliömetrin välillä.[32] Ensimmäinen liikekeskus avattiin 10. joulukuuta 2009 Vantaan Tammistoon.[33]
Paistopisteet
Kaikissa myymälöissä on paistopisteet, joista saa joka päivä tuoreita lämpimäisiä kuten leipiä, korvapuusteja, sämpylöitä ja patonkeja.[34]
Koulutus
Tammikuun alussa 2009 uutisoitiin Lidlin aloittavan oman merkonomiohjelman Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa ja Helsingissä yhdessä Amiedun kanssa.[35] Joulukuussa 2013 Lidl haki Suomesta opiskelijoita Saksaan kolmivuotiseen korkeakoulutukseen, josta maksetaan kuukausipalkkaa. [36]
Arvostelua
Suomessa
Lidl liittyi Kaupan työnantajaliittoon vuonna 2001[18] ja vuonna 2003 Lidl kiisteli työehdoista Palvelualojen ammattiliitto Pam kanssa. Lidl Suomi sai ensimmäisen pääluottamusmiehen maaliskuussa 2003.[37] Lidlin huono maine Suomessa johtuu suurilta osin alkuvuosilta, kun kauppaketju saapui Suomeen. Nykyisin Lidlin ja Palvelualojen ammattiliiton PAMin suhteet ovat kuitenkin kunnossa, eikä Lidl PAMin mukaan eroa muista, ei pahassa eikä hyvässä.[18]
Vuonna 2004 kuluttaja-asiamies huomautti Lidliä mainonnasta. Huomautuksesta Lidl sitoutui olemaan käyttämättä vertailuhintoja hedelmien ja vihannesten yhteydessä. [38]
Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus alkoi tutkia 10. syyskuuta 2002, oliko Lidlin keskioluen hinnoittelu (0,89 € / 0,33 l pullo) hyvän tavan vastaista. Muissa kaupoissa olutpullo oli noin 20–30 senttiä kalliimpi. Kuukautta myöhemmin 10. lokakuuta STTV päätti, että Lidl ja sen pullottaja Mallaskoski eivät olleet rikkoneet sääntöjä, sillä olutta ei myyty tappiolla.[39]
Ulkomailla
Syksyllä 2008 Lidlin myymälä Ruotsissa myrkytti poisheitettyjä ruokia, jotta kodittomat eivät kävisi syömässä niitä. Myrkkynä käytettiin syövyttävää puhdistusainetta. Tukholman alueen myyntijohtaja piti tapausta valitettavana. Tukholman kodittomien yhdistys tuomitsi tapauksen.[40]
Tammikuussa 2009 Lidl sai Saksassa 1,5 miljoonan euron sakot 12:sta osavaltiosta työntekijöiden urkinnasta. Lidl keräsi päätöksen mukaan tietoja kohtuuttoman laajalti: työntekijöiden henkilökohtaisista ongelmista, taloudesta ja terveydestä. Valvontakameroita oli henkilökunnan pukuhuoneissa ja vessoissa. Lidlin liikevaihto Saksassa on yli 13 miljardia euroa, johon verrattuna sakko on vähäinen.[41] Spiegelin mukaan Lidlin, Deutsche Bahnin ja Deutsche Telekomin vakoilu johtaa uuteen työnantajan vakoilun estävään lakiin Saksassa syksyllä 2009.[42]
Gazan sodan aikana tammikuussa 2009 Lidl myi Malmössä ja Göteborgissa israelilaisia hedelmiä espanjalaisina.[43]
Joulukuussa 2010 pääsi Mannheimissa, Saksassa myyntiin erä thorium-pohjaisella radioaktiivisella maalilla maalattuja joulukuusenkoristeita. Jälkivalvonta kuitenkin toimi ja saastuneet tuotteet voitiin korvata uusilla ilman vahinkoja.[44]
Myönteinen julkisuus
Kovasta maineestaan tunnettu Lidl oli Saksassa tehnyt täyskäännöksen vuonna 2011 ja alkanut pitää huolta maineestaan vastuullisena yrityksenä. Yrityksen brändiarvo onkin noussut huomattavasti Saksan kolmanneksi. Viime aikoina Lidl on muun muassa vaatinut koko alalle minimipalkkoja, lopettanut hummerien myynnin eläinsuojelijoiden toivomuksesta ja ollut edelläkävijä reilun kaupan tuotteissa.[45]
Lidl huomioi toiminnassaan ympäristöasioita. Suomeen tullessaan Lidl toi saksalaiseen tyylin myymälöiden pakastealtaisiin kannet, joilla säästetään energiaan. Lidlissä myytävä uusiomuovikassi on valmistettu sataprosenttisesti kierrätysmuovista ja sille on myönnetty saksalainen Der blaue Engel -ympäristömerkki.[46]
Lidlin Suomeen tulon jälkeen suomalaisia alan suurtoimijoita K- ja S-ryhmää on kritisoitu bonuskorttijärjestelmistä asiakkaille aiheutuvista kuluista. Järjestelmän hintoja kohottava vaikutus on myös myönnetty S-ryhmästä.[47] Toukokuussa 2014 YLE vertaili Suomessa toimivien kolmen suuren kauppaketjun omien merkkien edullisuuden kokoamalla 31 tuotteen ruokakorin ja laskemalla niiden vuosikulutuksen eri talouksissa. Lidl oli vertailun selvästi edullisin. Sen mukaan nelihenkiselle perheelle Lidl oli 21 prosenttia edullisempi kuin K-ryhmä ja 14 prosenttia edullisempi kuin S-ryhmä.[48]
Lähteet
- ↑ Schwarz Group supermaketnews. Viitattu 30.7.2014.
- ↑ a b c d Lidl (Historia) Lidl. Viitattu 30.7.2014.
- ↑ http://yle.fi/uutiset/lidlin_omistaja_tienasi_vuodessa_miljardin/6874502
- ↑ a b Salaperäinen Lidl paisuu Euroopan valtiaaksi. Taloussanomat 24.6.2014. Viitattu 24.6.2014.
- ↑ a b c Tuormaa Jussi & Vihma Päivi: Kohta Lidl on halpa Talouselämä. 16.5.2008. Talentum.com. Viitattu 28.7.2008.
- ↑ Lidl (Filosofia) Lidl. Viitattu 13.8.2009.
- ↑ Lidl (Filosofia) Lidl. Viitattu 30.1.2008.
- ↑ Katso mikä bonuskortti antaa parhaat edut, Taloussanomat 18.2.2011
- ↑ Alle Lidl blir Rema nrk.no. Viitattu 28.1.2013. (norjaksi)
- ↑ a b c d e Vihma, Päivi: Lidl vahvistaa otettaan Etelä-Suomesta 17.8.2007. Talouselämä. Viitattu 30.1.2008.
- ↑ Halpisketju tuli Suomeen 2002 – nyt jo 140 kauppaa uusisuomi.fi. Viitattu 24.8.2012.
- ↑ a b Vihma, Päivi: Lidlin tappio pieneni - ja Tiitolan ura nousee 30.1.2008. Talouselämä. Viitattu 30.1.2008.
- ↑ STT: Lidlin toimitusjohtaja vaihtuu - "Haluan vain tehdä jotakin uutta" 19.2.2010. Kauppalehti. Viitattu 17.1.2011.
- ↑ a b Lidlin tilinpäätös Taloussanomat. Viitattu 20.10.2012.
- ↑ a b Päivittäistavarakaupan vuosijulkaisu 2011-2012 Päivittäistavarakauppa ry. Viitattu 20.12.2012.
- ↑ Lidl rohmunnut markkinaosuuksia Verkkouutiset. 22.11.2002. Suomen Kansallisverkko Oy. Viitattu 28.7.2008.
- ↑ Ahtela, Kaija: Lidl kirinyt kolmoseksi: "Se on hinnasta kiinni" Kauppalehti.fi. 28.4.2014. Viitattu 28.4.2014.
- ↑ a b c d e Vihma, Päivi: Tiitola Llidlistä, päivää! 27.1.2006. Talouselämä. Viitattu 31.1.2008.
- ↑ a b c Lidl rakentaa Suomeen korkeintaan 150 kauppaa Kauppalehti. 5.4.2006. Viitattu 30.1.2008.
- ↑ Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2006 A.C. Nielsen. Viitattu 23.4.2007.
- ↑ Päivittäistavarakaupan vuosijulkaisu 2010-2011 Päivittäistavarakauppa ry. Viitattu 3.9.2011.
- ↑ Päivittäistavarakauppa ry Tilastot pty.fi. Viitattu 28.3.2014.
- ↑ Lidliltä hirmunousu Suomessa – häviäjä Kesko uusisuomi.fi. Viitattu 5.6.2014.
- ↑ a b c Lidl avasi ensimmäiset myymälänsä Verkkouutiset. 29.8.2002. Suomen Kansallisverkko Oy. Viitattu 30.1.2008.
- ↑ Lidl avasi ensimmäiset myymälänsä taloussanomat. 29.8.2002. Viitattu 3.9.2011.
- ↑ a b Melin Kirsti: Lidlin kasvutarina esimerkkinä etabloitumisesta Suomen markkinoille 4.10.2007. Vaasan ammattikorkeakoulu. Viitattu 31.1.2008.
- ↑ Kaupan oma merkki ja brändituote – samaa tavaraa eri paketissa? YLE. 3.10.2013. Viitattu 14.04.2014.
- ↑ a b Lidl 10 vuotta Suomessa Ajankohta = 29.8.2012. Lidl. Viitattu 12.09.2012.
- ↑ Itella Oyj tiedote 2.3.2009 itella.fi. Viitattu 26.9.2011.
- ↑ Alkon pullot voi palauttaa helmikuussa ruokakauppoihin 22.9.2011. Turun Sanomat. Viitattu 26.9.2011.
- ↑ Vihma, Päivi: Suomalainen käveli yli Lidlin saksalaispomojen 11.10.2007. Talouselämä. Viitattu 31.1.2008.
- ↑ Hirvelä, Satu: Lidl rakentaa ostareita Kauppalehti. 15.6.2009. Viitattu 15.6.2009.
- ↑ Lidl perustaa kauppakeskuksia Taloussanomat. 9.12.2009. Viitattu 26.9.2011.
- ↑ Lidl paistopisteet lidl.fi. Viitattu 30.7.2014.
- ↑ Taloussanomat 5.1.2009. viitattu 5.1.2009.
- ↑ Lidl alkaa kouluttaa suomalaisnuoria korkeakoulussa – palkka nousee portaittain iltasanomat.fi. 2.12.2013. Viitattu 14.4.2014.
- ↑ Lidl järkytti sunnuntain aukiololla, Talouselämä 15/2003 s. 12
- ↑ Lidl myrkytti talousjätteitä kodittomien karkottamiseksi Ruotsissa, Helsingin Sanomat 13.11.2008.
- ↑ Rusanen, Markku: Mitä Missä Milloin 2004, s. 14. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2003. ISBN 951-1-18590-X.
- ↑ Kuluttaja-asiamies: Lidlin mainonta harhaanjohtavaa, Viikko-Pellervo 19.11.2004.
- ↑ Lidlille 1,5 miljoonan euron sakot työntekijöiden urkinnasta, Taloussanomat 26.1.2009
- ↑ German Anti-Snooping Law 'Long Overdue' Spiegel 17.2.2009
- ↑ Israelilaisia hedelmiä myytiin Ruotsissa espanjalaisina, HS 21.1.2009 A3
- ↑ Thorium based christmas decorations are pulled back, Der Daily Spiegel 4.2.2011 A3
- ↑ Lidlin brändiarvo nousi huimasti, Taloussanomat 23.2.2012.
- ↑ The Blue Angel eco label Der Blaue Engel. Viitattu 5.2.2012.
- ↑ Taloussanomat: "HS: Bonuskortti tekee bensasta kallista" Julkaistu: 23.2.2011 Viitattu: 7.6.2014
- ↑ YLE: "Kauppojen omien merkkien hinnoissa isot erot – katso paljonko säästät vuodessa". Julkaistu 13.5.2014. Viitattu 7.6.2014. Uutisen nettiversio.
Aiheesta muualla
