Urheiluvuosi 1990

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Urheiluvuodet
1980198119821983198419851986 •   
198719881989 1990 199119921993
   1994199519961997199819992000
Vuodet
1987198819891990199119921993

Urheiluvuosi 1990 käsittelee vuoden 1990 merkittäviä uutisia ja tapahtumia urheilussa.

Alppihiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ampumahiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autourheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rallin maailmanmestaruussarjaan kuului 12 osakilpailua. Toyotalla ajanut Carlos Sainz keräsi 140 pistettä ja voitti mestaruuden 45 pisteen erolla Lancialla ajaneeseen Didier Aurioliin ja 55 pisteen erolla toiseen Lancia-kuljettajaan Juha Kankkuseen. Sainz voitti neljä osakilpailua. Lancia voitti valmistajien mestaruuden kuuden pisteen erolla Toyotaan.[4]
  • Formula 1:n 16 osakilpailua käsittänyt maailmanmestaruuskausi alkoi 11.3. Yhdysvaltain Phoenixissa ja päättyi 4.11. ajettuun Australian GP:hen. Brasilialainen McLaren-kuljettaja Ayrton Senna oli kauden aikana nopein kuudessa osakilpailussa ja voitti maailmanmestaruuden seitsemän pisteen erolla viisi osakilpailua voittaneeseen ranskalaiseen Ferrari-kuljettajaan Alain Prostiin. Kolmanneksi sijoittui kaksi viimeistä osakilpailua voittanut brasilialainen Benetton-kuljettaja Nelson Piquet. McLaren voitti tallimestaruuden.[5]

Golf[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koripallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsipallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentopallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nyrkkeily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mike Tyson menetti yllättäen ammattinyrkkeilyn raskaan sarjan maailmanmestaruutensa James "Buster" Douglasille, joka 11.2. Tokiossa käydyssä ottelussa tyrmäsi Tysonin kymmenennessä erässä.[25] Evander Holyfield otti mestaruuden nimiinsä tyrmäämällä Douglasin 25.10. Las Vegasissa käydyssä ottelussa.[26]

Pikaluistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaiset hiihtolajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyöräily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Squash[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Naisten maailmanmestaruuskilpailut 7.–21.10. Sydneyssä, Australiassa. Henkilökohtaisen kilpailun loppuottelussa Uuden-Seelannin Susan Devoy voitti Englannin Martine Le Moignanin 3–0. Pronssia sai Australian Danielle Dradey. Joukkuekilpailun loppuottelussa Englanti voitti Australian 2–1, ja pronssille sijoittui Uusi-Seelanti.[38]
  • Miesten maailmanmestaruuskilpailut 6.–11.11. Toulousessa, Ranskassa. Pakistanin Jansher Khan voitti loppuottelussa Australian Chris Dittmarin 3–1.[39]

Taitoluistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tennis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Siukonen & Ahola 1991, s. 75, 185
  2. Siukonen & Ahola 1991, s. 66, 75–76, 187–188
  3. Siukonen & Ahola 1991, s. 76, 188
  4. Siukonen & Ahola 1991, s. 145, 233
  5. Siukonen & Ahola 1991, s. 75–76, 138, 232–233
  6. a b Pihlaja, s. 152
  7. a b Pihlaja, s. 151
  8. Ekberg, s. 376–378
  9. Ekberg, s. 374
  10. Ekberg, s. 363–364
  11. Siukonen & Ahola 1991, s. 92, 202
  12. Siukonen & Ahola 1991, s. 93, 202
  13. Siukonen & Ahola 1991, s. 94, 202
  14. Siukonen & Ahola 1991, s. 80, 212
  15. Siukonen & Ahola 1991, s. 86–87, 91, 209
  16. Siukonen & Ahola 1991, s. 95, 210
  17. Siukonen & Ahola 1991, s. 219
  18. 1990 World Championship for Women FIBA Archive. Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)
  19. Siukonen & Ahola 1991, s. 120, 219
  20. Siukonen & Ahola 1991, s. 100, 221
  21. Siukonen & Ahola 1991, s. 75, 221
  22. Siukonen & Ahola 1991, s. 147, 222
  23. Krastev, Todor: Women Volleyball XI World Championship 1990 Beijing (CHN) - 22.08-01.09 Winner Soviet Union todor66.com. 7.10.2017. Viitattu 2.9.2018. (englanniksi)
  24. Krastev, Todor: Men Volleyball XII World Championship 1990 Rio de Janeiro (BRA) - 18-28.10 - Winner Italy todor66.com. 7.10.2017. Viitattu 2.9.2018. (englanniksi)
  25. Siukonen & Ahola 1991, s. 63–65
  26. Siukonen & Ahola 1991, s. 136
  27. Siukonen & Ahola 1991, s. 63, 249–250
  28. Siukonen & Ahola 1991, s. 66, 249
  29. Siukonen & Ahola 1991, s. 67, 250
  30. Siukonen & Ahola 1991, s. 58, 250
  31. Siukonen & Ahola 1991, s. 67, 237
  32. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 11, s. 197, 255. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-10-9.
  33. Siukonen & Ahola 1991, s. 53–55
  34. Siukonen & Ahola 1991, s. 73, 76, 197
  35. Siukonen & Ahola 1991, s. 78, 238
  36. Siukonen & Ahola 1991, s. 76, 285
  37. a b Pihlaja, s. 605
  38. Siukonen & Ahola 1991, s. 134, 136, 265
  39. Siukonen & Ahola 1991, s. 140, 265
  40. Siukonen & Ahola 1991, s. 75, 270
  41. Siukonen & Ahola 1991, s. 61, 270
  42. Pihlaja, s. 739–740
  43. Pihlaja, s. 739
  44. Pihlaja, s. 736–737
  45. Pihlaja, s. 738
  46. Pihlaja, s. 740
  47. Siukonen & Ahola 1991, s. 78, 288
  48. Siukonen & Ahola 1991, s. 288
  49. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja, s. 162, 203–209. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.