Ero sivun ”Suomen maavoimat” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+uusi komentaja valmiiksi piiloon odottamaan vuodenvaihdetta
Maavoimien komentajan vaihdos tapahtui 30.12.2021
Merkkaukset:  virheellinen wikikoodi  Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 1: Rivi 1:
{{Sotilasyksikkö
{{Sotilasyksikkö
| nimi = Suomen maavoimat
| nimi = Suomen maavoimat
| kuva = Suomen Maavoimien tunnus.svg
| kuva = Suomen Maavoimien tunnus.svg
| kuvan leveys = 120px
| kuvan leveys = 120px
| vuodet = 2008 - <ref name="maavhistoria">{{Verkkoviite | Osoite = https://puolustusvoimat.fi/web/historia/maavoimat | Nimeke = Maavoimien historia ja perinteet | Julkaisija = Puolustusvoimat | Viitattu = 10.7.2020}}</ref>
| vuodet = 2008 - <ref name="maavhistoria">{{Verkkoviite | Osoite = https://puolustusvoimat.fi/web/historia/maavoimat | Nimeke = Maavoimien historia ja perinteet | Julkaisija = Puolustusvoimat | Viitattu = 10.7.2020}}</ref>
| valtio = [[Suomi]]
| valtio = [[Suomi]]
| haara = [[maavoimat]]
| haara = [[maavoimat]]
| aselaji =
| aselaji =
| rooli = [[puolustushaara]]
| rooli = [[puolustushaara]]
| osa =
| osa =
| koko =
| koko =
| tukikohta = [[Mikkeli]]
| tukikohta = [[Mikkeli]]
| kalusto =
| kalusto =
| lempinimi =
| lempinimi =
| motto =
| motto =
| värit =
| marssi = [[Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa]] <ref name="maavhistoria"/>
| värit =
| maskotti =
| marssi = [[Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa]] <ref name="maavhistoria"/>
| maskotti =
| taistelut =
| vuosipäivät = 24.2.1555. Ensimmäisten suomalaisten joukko-osastojen perustamispäivä.<ref name="maavhistoria"/>
| taistelut =
| ansiomerkit =
| vuosipäivät = 24.2.1555. Ensimmäisten suomalaisten joukko-osastojen perustamispäivä.<ref name="maavhistoria"/>
| nykyinen_komentaja = Pasi Välimäki
| ansiomerkit =
| nykyinen_komentaja = [[Petri Hulkko]]
| tunnetut_komentajat =
| tunnetut_komentajat =
}}
}}
Rivi 26: Rivi 26:
'''Maavoimat''' on yksi kolmesta [[Suomen puolustusvoimat|Suomen puolustusvoimien]] [[puolustushaara|puolustushaaroista]] [[Suomen merivoimat|merivoimien]] ja [[Suomen ilmavoimat|ilmavoimien]] ohella. Maavoimien tehtävät ovat Suomen maa-alueen puolustaminen, virka-avun antaminen muille viranomaisille sekä kansainväliset kriisinhallintaoperaatiot. Rauhan aikana maavoimien joukko-osastojen päätehtävänä on kouluttaa [[varusmiespalvelus Suomessa|asevelvollisista]] valmiutta kohotettaessa perustettavat maavoimien joukot. Maavoimat muodostaa pääosan puolustusvoimien sodanajan vahvuudesta. Maavoimiin kuuluu mm. jalkaväki-, kenttätykistö-, ilmatorjunta-, pioneeri-, viesti- ja huoltojoukkoja.
'''Maavoimat''' on yksi kolmesta [[Suomen puolustusvoimat|Suomen puolustusvoimien]] [[puolustushaara|puolustushaaroista]] [[Suomen merivoimat|merivoimien]] ja [[Suomen ilmavoimat|ilmavoimien]] ohella. Maavoimien tehtävät ovat Suomen maa-alueen puolustaminen, virka-avun antaminen muille viranomaisille sekä kansainväliset kriisinhallintaoperaatiot. Rauhan aikana maavoimien joukko-osastojen päätehtävänä on kouluttaa [[varusmiespalvelus Suomessa|asevelvollisista]] valmiutta kohotettaessa perustettavat maavoimien joukot. Maavoimat muodostaa pääosan puolustusvoimien sodanajan vahvuudesta. Maavoimiin kuuluu mm. jalkaväki-, kenttätykistö-, ilmatorjunta-, pioneeri-, viesti- ja huoltojoukkoja.


Maavoimia johtaa [[#Komentajat|maavoimien komentaja]], 30. joulukuuta 2021 alkaen kenraaliluutnantti&nbsp;[[Petri Hulkko|Pasi Välimäki.]]
Maavoimia johtaa [[#Komentajat|maavoimien komentaja]], 1. elokuuta 2017 alkaen kenraaliluutnantti&nbsp;[[Petri Hulkko]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ksml.fi/kotimaa/Maavoimien-komentaja-vaihtuu/1022535 | Nimeke =Maavoimien komentaja vaihtuu| Ajankohta =31.7.2017 | Julkaisu = Keskisuomalainen | Viitattu = 31.7.2017 }}</ref><ref name="toivonen">{{Verkkoviite|osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7316499 | nimeke = Seppo Toivonen maavoimien komentajaksi | ajankohta = 24.6.2014 | julkaisija = Yle Uutiset | viitattu = 2.8.2015}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005705621.html | Selite = digitilaajille |Nimeke = ”Kymenlaakson nopein poistuja” sai leijonan lisää| Tekijä = Huhtanen, Jarmo | Ajankohta = 4.6.2018 | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Viitattu = 4.6.2018 }}</ref>


[[Tiedosto:Military Flag of Finland.svg|thumb|Maavoimat käyttävät lippunaan kielekkeistä valtiolippua.<ref name="maavhistoria"/>]]
[[Tiedosto:Military Flag of Finland.svg|thumb|Maavoimat käyttävät lippunaan kielekkeistä valtiolippua.<ref name="maavhistoria"/>]]

Versio 30. joulukuuta 2021 kello 23.23

Suomen maavoimat
Toiminnassa 2008 - [1]
Valtio Suomi
Puolustushaarat maavoimat
Rooli puolustushaara
Tukikohta Mikkeli
Marssi Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa [1]
Vuosipäivät 24.2.1555. Ensimmäisten suomalaisten joukko-osastojen perustamispäivä.[1]
Komentajat
Nykyinen komentaja Pasi Välimäki

Maavoimat on yksi kolmesta Suomen puolustusvoimien puolustushaaroista merivoimien ja ilmavoimien ohella. Maavoimien tehtävät ovat Suomen maa-alueen puolustaminen, virka-avun antaminen muille viranomaisille sekä kansainväliset kriisinhallintaoperaatiot. Rauhan aikana maavoimien joukko-osastojen päätehtävänä on kouluttaa asevelvollisista valmiutta kohotettaessa perustettavat maavoimien joukot. Maavoimat muodostaa pääosan puolustusvoimien sodanajan vahvuudesta. Maavoimiin kuuluu mm. jalkaväki-, kenttätykistö-, ilmatorjunta-, pioneeri-, viesti- ja huoltojoukkoja.

Maavoimia johtaa maavoimien komentaja, 30. joulukuuta 2021 alkaen kenraaliluutnantti Pasi Välimäki.

Maavoimat käyttävät lippunaan kielekkeistä valtiolippua.[1]
Leopard 2
K9 Thunder

Aselajit

Maavoimat jakautuu aselajeihin, jotka Suomessa ovat:

Yksi Suomen maavoimien näkyvimmistä erityispiirteistä on tykistö, jonka numeromääräinen vahvuus on läntisen Euroopan suurin.[2]

Organisaatio

Lain puolustusvoimista (11. toukokuuta 2007/551)[3] mukaan maavoimiin kuuluu maavoimien esikunta, aluetoimistoja, sotilaslaitoksia ja joukko-osastoja. Sitä johtaa maavoimien komentaja. Maavoimien esikunta sijaitsee Mikkelissä.[4]

Vuodesta 2015 alkaen joukko-osastoja on kahdeksan. Joukko-osastojen päätehtävä on kouluttaa puolustusvoimien rauhan ja sodan ajan joukkoja. Useimmat joukko-osastot koostuvat joukkoyksiköistä, jotka jakautuvat edelleen perusyksiköihin.[5] Joukko-osastot ovat suoraan maavoimien komentajan johdossa.[6] Osaan joukko-osastoista kuuluu yksi tai useampi aluetoimisto, jotka vastaavat asevelvollisuusasioista alueellaan.[3]

Maavoimien sodan ajan joukot 2008–2012[7]

Maavoimien sodan ajan joukot jakautuvat operatiivisiin joukkoihin, joiden vahvuus on 60 000 sotilasta, sekä alueellisiin joukkoihin, joiden vahvuus on 225 000 sotilasta. Maavoimien 1. tammikuuta 2008 voimaan astuneessa johtamisorganisaatiossa maavoimia johtaa maavoimien esikunta. Maavoimien esikunnan alaisena toimii useampia, myöhemmin yksi armeijakunnan esikunta, jotka johtavat suorityskykyisimpiä joukkoja, sekä neljä operatiivista sotilaslääniä, joiden alaisuudessa toimii pääosin paikallisiin tehtäviin tarkoitettuja joukkoja. [8]

Operatiiviset joukot:

Alueelliset joukot:

Historiaa

Pääesikunnan maavoimaesikunnassa tehtiin päätös perustaa Mikkeliin 1. tammikuuta 2008 Ilmavoimien esikunnan ja Merivoimien esikunnan kaltainen puolustushaaraesikunta, Maavoimien esikunta, jolloin Pääesikunnalle jäi yleisesikunnan tehtävät. Myös maavoimien komentajan virka puolustusvoimissa on uusi.

Samalla vanhat maanpuolustusalueet ja sotilasläänit esikuntineen lakkautettiin.

Puolustusvoimauudistus maavoimissa 1960-luvulla

1960-luvulla tehtiin armeijassa uudistuksia, muun muassa otettiin käyttöön RK 62, T-54 ja M62-maastokuvio.

Puolustusvoimauudistus maavoimissa 2000-luvulla

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset astuivat voimaan maavoimissa 1. toukokuuta 2015 mennessä. Uudistuksessa lakkautettiin sotilasläänit ja aluetoimistot organisoitiin osaksi joukko-osastoja, jotka siirtyivät suoraan Maavoimien esikunnan alaisuuteen. Hämeen rykmentti ja Pioneerirykmentti lakkautettiin 31. joulukuuta 2014. Lisäksi neljän joukko-osaston asema itsenäisenä hallintoyksikkönä lakkasi. Tykistöprikaati liitettiin Porin prikaatiin, Viestirykmentti Panssariprikaatiin, Lapin ilmatorjuntarykmentti Jääkäriprikaatiin ja Reserviupseerikoulu Maasotakouluun.[9]

Komentajat

Vuoteen 2008 asti maavoimia johdettiin Pääesikunnan maavoimaesikunnasta ja Suomi oli jaettu kolmeen maanpuolustusalueeseen, joilla oli omat komentajansa. Maanpuolustusalueiden lakkauttamisen ja yhtenäisen Maavoimien esikunnan perustamisen jälkeen komentajana ovat toimineet:

Katso myös

Lähteet

  • Pääesikunnan sotatalousosaston julkisessa kirjassa "Sotatekninen arvio ja ennuste (STAE)", joka on ilmestynyt 5.10.2004, käsitellään maavoimia yleisestä teknologian tulevaisuusnäkökulmasta toisessa osassa luvussa 6 otsikolla "Maavoimien asejärjestelmät". Web Archive 2004.
  • Valtion talouarvioesitys 2008, luku 27.10. "Sotilaallinen maanpuolustus" (Web Archive 2007)

Viitteet

  1. a b c d Maavoimien historia ja perinteet Puolustusvoimat. Viitattu 10.7.2020.
  2. Defensive gestures Economist. 24.7.2008. Viitattu 29.8.2008. (englanniksi)
  3. a b Laki puolustusvoimista Finlex. Viitattu 12.2.2015.
  4. Elina Lindholm: Maavoimien uudet kasvot. Ruotuväki, 2008, nro 14, s. 10.
  5. Maavoimien joukko-osastot Maavoimien esikunta. Viitattu 7.1..2019.
  6. Maavoimien joukko-osasto alueellisena toimijana puolustusvoimat.fi. 28.9.2016. Viitattu 7.1.2019.
  7. Mikko Karjalainen: Suomen puolustusvoimat 100 vuotta. Helsinki: {{{Julkaisija}}}, 2018. 1110603683. ISBN 978-951-37-7271-0, 951-37-7271-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.6.2021).
  8. Janes - Norhtern composure janes.com.
  9. Maavoimat uudistuu 1.1.2015, Maavoimien esikunta (Internet Archive 2015).
  10. Ilkka Aspara siirtyy maavoimien komentajaksi Hämeen sanomat. 29.9.2006. Viitattu 2.8.2015. (Internet Archive)
  11. Raimo Jyväsjärvi maavoimien komentajaksi 6.4.2011. Puolustusvoimat. Viitattu 2.8.2015. (Internet Archive)

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen maavoimat.