Kaartin Jääkärirykmentti
| Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Kaartin Jääkärirykmentti | |
|---|---|
|
Kaartin jääkärirykmentin joukko-osastolippu |
|
| Toiminnassa | 1996- |
| Valtio | |
| Puolustushaarat | Maavoimat |
| Rooli | varusmiesten ja reserviläisten kouluttaminen, puolustusvalmiuden ylläpito ja kunniakomppanian, kunniavartion sekä Kaartin soittokunnan asettaminen tasavallan presidentin käyttöön |
| Tukikohta | Santahamina, Helsinki |
| Marssi | Entisen Henkivartioväen 3. Suomen Tarkk'ampujapataljoonan kunniamarssi |
| Sodat ja taistelut | ei |
| Vuosipäivät | 16. elokuuta |
| Komentajat | |
| Nykyinen komentaja | Pekka Saariaho 2012- |
| Tunnettuja komentajia | Kari Kasurinen 1996-99, Juha-Pekka Liikola 2000-02, Pertti Laatikainen 2002-06 |
Kaartin Jääkärirykmentti (KaartJR) on Suomen puolustusvoimien maavoimien joukko-osasto.
Rykmentti on sijoitettu Santahaminan saarelle Helsinkiin. Kaartin Jääkärirykmentti on erikoisyksikkö, jonka tehtävänä on kouluttaa rakennetun alueen taistelun (ennen asutuskeskustaistelu) erikoistuneita joukkoja. Sillä on pitkät perinteet, mutta nykymuotoisena on toiminut 1. heinäkuuta 1996 lähtien Uudenmaan jääkäripataljoonan (UudJP) ja Kaartin pataljoonan (KaartP) yhdistyttyä. Rykmentin komentajana toimii nykyisin eversti Pekka Saariaho.
Kaartin Jääkärirykmentin tehtäviin kuuluu erilaiset edustustoimet, kuten kunniavartiot Presidentinlinnan ja Päävartion edessä. Kaartinjääkärien edustusunivormu on harmaa ja siihen kuuluu valkea kypärä sekä niinikään valkeat hansikkaat sekä säärystimet. Solmion tilalla on varusmiesten lomapukuun 80-luvulla kuulunut kauluri.
Sisällysluettelo |
Organisaatio [muokkaa]
Rykmentin komentajan alaisuudessa ovat seuraavat yksiköt:
- esikunta (E/KAARTJR),
- Kaartin Pataljoona (KaartP),
- Uudenmaan Jääkäripataljoona (UudJP),
- Aliupseerikoulu (AuK/KaartJR),
- Huoltokeskus (Hkesk/KaartJR), Huoltokeskus siirtyi 1.1.2008 Etelä-Suomen Huoltorykmenttiin (ESHR)
- Helsingin Sotilaspoliisiosasto (Sotilaspoliisi Helsinki) sekä
- Kaartin Soittokunta (KaartSK).
Sotilaspoliisiosasto [muokkaa]
Helsingin Sotilaspoliisiosaston runko koostuu ammattisotilaista (yht 30 - 40 ups/ou/au) ja sen alaisuudessa palvelevat vuorollaan Kaartin Pataljoonan vartiotehtäviin asettamat varusmiessotilaspoliisit. Osasto on hallinnollisesti KAARTJR:n komentajan alaisuudessa, mutta toteuttaa Maavoimien esikunnan ja Etelä-Suomen_sotilaslääni/Helsingin varuskunnan päällikön ja komendantin käskemät sotilaspoliisi- ja virka-aputehtävät Etelä-Suomen sotilasläänin alueella ja erikseen käskettäessä sen ulkopuolellakin. Osastolla on käytössä useita tunnuksellisia ja tunnuksettomia sotilaspoliisiautoja, moottoriveneitä, mönkijöitä, moottorikelkkoja, PASI-panssariajoneuvo.
Kaartin Soittokunta [muokkaa]
Sotilassoittokunta Kaartin Soittokunta on perustettu vuonna 1819 ja se on samalla puolustusvoimien edustussoittokunta. Soittokunnan päällikkö on musiikkimajuri Raine Ampuja, kapellimestari musiikkikapteeni Ville Paakkunainen ja soittokunnan vahvuus on n. 40 soittajaa.
Kaartin Pataljoona [muokkaa]
Keisari Aleksanteri I antoi 18.9.1812 käskyn suomalaisen sotaväen perustamisesta ensimmäisen joukko-osaston ollessa 3. Jääkärirykmentti, nykyisen KaartP:n edeltäjä. Pataljoonan oma historia alkaa vuodesta 1944, jolloin perustettiin Helsingin komennuskomppania. Komppania nimettiin 5. joulukuuta 1948 Helsingin varuskuntapataljoonaksi ja edelleen 1. tammikuuta 1957 Kaartin pataljoonaksi. Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa palattiin yksiköiden numeroinnista maakunnallisiin nimiin vuonna 1958, jolloin myös Helsinkiin saatiin taas Kaartin Pataljoona.
Autopataljoona (AutoP) toimi Helsingissä vielä 60-luvun lopulla.
Nykymuotoisen Kaartin pataljoonan perusyksiköt ovat:
- Sotilaspoliisikomppania (SpolK)
- 2. Jääkärikomppania (2. JK)
- Kuljetuskomppania (KuljK)
Komentajana toimii everstiluutnantti Hannu Koivisto, jota edelsi tehtävässä everstiluutnantti Rainer Peltoniemi.
Tehtävä on aikaisemmin ollut samalla Helsingin varuskunnan komendantin tehtävä.
Uudenmaan jääkäripataljoona [muokkaa]
Talvisodan jälkeisenä välirauhan aikana perustettiin 9. prikaati, joka palveli jatkosodassa nimellä Jalkaväkirykmentti 9. Rykmentti nimettiin 4. joulukuuta 1944 Jalkaväkirykmentti 5:ksi ja edelleen supistusten jälkeen 5. toukokuuta 1948 Jääkäripataljoona/Jalkaväkirykmentti 5:ksi. 1. joulukuuta 1952 pataljoona nimettiin Jääkäripataljoona 2:ksi ja edelleen 1. tammikuuta 1957 Uudenmaan Jääkäripataljoonaksi.
Nykymuotoisen Uudenmaan Jääkäripataljoonan perusyksiköt ovat:
- 1. Jääkärikomppania (1. JK)
- Tukikomppania (TukiK)
- 3. Jääkärikomppania (3. JK)
Komentajana toimii syyskuussa 2012 everstiluutnantti Jukka Jokinen, jota ovat edeltäneet mm. everstiluutnantit Tuomo Repo, Paavo Hämäläinen ja everstiluutnantti Heikki Virintie.
Johto [muokkaa]
Kaartin Jääkärirykmentin komentajina ovat toimineet seuraavat upseerit:
- everstiluutnantti Markku Iskanius (s.1948) 1993-, KaartP:n komentaja
- eversti (1996) Kari Kasurinen (s. 1946) 1996-1999
- kenraalimajuri (2010) Juha-Pekka Liikola (s. 1954) 2000-2002
- prikaatikenraali (2012) Pertti Laatikainen (s. 1957) 2002 - 2006
- eversti (2005) Hannu Liimatta (s. 1957) 1.2.2006 - 30.1.2009
- eversti (2005) Jukka Valkeajärvi (s. 1961) 1.2.2009 - 31.12.2011
- eversti (2009) (Veli) Pekka Saariaho (s. 1961) 1.1.2012 -
Esikuntapäällikkönä palvelee everstiluutnantti Jukka Parvinen.
Kaartin Jääkäritoimikunta [muokkaa]
Kaartin Jääkäritoimikunta eli KJTK on Kaartin Jääkärirykmentin varusmiestoimikunta. Toimikunnalla on kaksi päätehtävää, joista toinen on olla linkki kaartissa palvelevien varusmiesten ja rykmentin komentajan välillä ja toinen on järjestää vapaa-ajan ohjelmaa ja liikuntamahdollisuuksia varusmiehille. KJTK osallistuu myös erinäisiin rykmentin edustustehtäviin.
Lähteet [muokkaa]
- Airio, Pentti, Haavisto, Lauri ja Vuoli, Jukka: Suomen Puolustusvoimien joukko-osastoperinteet. Sotamuseon julkaisuja 1/2008. Helsinki: Sotamuseo, 2008. ISBN 9789512518852.
Sivulta puuttuu