Panssari-Sisu
Wikipedia
| Pasi (Sisu XA-180 ) | ||
|---|---|---|
 |
||
| Kuvaus (Sisu XA-185) | ||
| Tyyppi | kuljetuspanssariajoneuvo (6x6 APC) | |
| Miehistö | 2 (johtaja, ajaja) + 18 kuljetettavaa | |
| Valmistaja | Sisu | |
| Valmistusmäärä | ||
| Mitat | ||
| Pituus | 7,35 m | |
| Leveys | 2,90 m | |
| Korkeus | 2,47 m | |
| Paino | ||
| Paino | 12 500 kg | |
| Kantavuus | 4 500 kg | |
| Voimanlähde | ||
| Moottori | Valmet 612 DWI 4 stroke, turbo intercooler | |
| Iskutilavuus | 7 400 cm3 | |
| Teho | 185 kW/1 050 Nm | |
| Suoritusarvot | ||
| Huippunopeus | 95 km/h maantiellä, 9 km/h vedessä | |
| Toimintamatka | 900 km | |
| Aseistus | ||
| Aseistus | 1 x 12,7 mm itkk | |
Pasi eli panssaroitu Sisu on suomalaisvalmisteinen pyörävetoinen kuljetuspanssariajoneuvo. Suomen puolustusvoimien aloitettua panssaroitujen kuljetusajoneuvojen suunnittelun 1980-luvun alussa Valmetin traktoritehdas ja Sisun kuorma-autotehdas jättivät tarjouksensa, jonka Sisu voitti.
Rinnakkaisprototyyppikappale eli "PaVa" (PanssariValmet) oli joitakin aikoja palveluskäytössä kunnes se museoitiin ajokuntoisena.
Ensimmäiset Pasit valmistettiin 1983. Ne olivat tyyppiä XA-180.
1990-luvun alkupuolella Pasien moottori, akselisto ja voimansiirto uusittiin ja uusi malli oli tyyppimerkinnältään XA-185. Moottori oli kuusisylinterinen Sisun dieselmoottori, jonka teho on 185 kW
Vaunun mallimerkkejä ovat: Sisu XA-180, Sisu XA-185 ja Sisu XA-203. Mallityypit tarkoittavat vaunun diesel-moottorin tehoja kilowatteina (180 kW, 185 kW ja 203 kW).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Useita versioita
Pasi-alustalle on rakennettu myös muunlaisia ajoneuvoja kuin miehistönkuljetusajoneuvoja. Esimerkkinä mainittakoon esimerkiksi liikkuva tutka-asema (puolustusvoimien merkintä Maalinosoitustutka 87), ilmatorjuntaohjusvaunu (ItO 90) ja sille latausvaunu, sairaankuljetusvaunu, yhtymän viestijärjestelmä (YVI) 1:n ja 2:n tarvitsemat radiovaunut (XA-202 Viestipasi VIPA, Komentopasi KOPA, Esikuntapasi EPA ja Tuliasemapasi TUPA), panssarintorjunohjusvaunut ja AMOS-kranaatinheitinjärjestelmä.
[muokkaa] Alustamuunnos
XA-180:tä, XA-185:tä, XA-186:a ja XA-203:a seurasi malli Patria AMV XA-360, joka on neliakselinen. XA-360:a ei kutsuta enää Pasiksi ja sen valmistaja on vaihtunut Sisusta Patria Vehiclesiin. Mallin nimi on AMV (Armoured Modular Vehicle).
XA-360:ssa on parannettu miinasuojaus ja pimeätoimintakyky edeltäjiinsä verrattuna. Vaunun varustukseen kuuluu lämpökamera ja valonvahvistin. Norjalainen Kongsberg Protech AS toimittaa vaunuun 12,7 mm:n konekivääritornin.
[muokkaa] Mallit
[muokkaa] XA-180, XA-185 ja XA-203
Paseja käyttävät Suomen puolustusvoimien lisäksi yli kymmenen Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaamiseen osallistuvaa maata, Viron puolustusvoimat ja suojeluskunta.
Suomen puolustusvoimilla on XA-180- ja XA-185-sarjojen Paseja kaikkiaan 425 kappaletta. XA-200 sarjaa Suomessa on 148 vaunua. 60 rauhanturvakäytössä ollutta kunnostettua Pasi XA-180:a lahjoitettiin joulukuussa 2004 Virolle, mistä osa menee myös Kaitseliitin käyttöön. Virossa vaunujen mallinimenä on Pasi XA-180EST.
[muokkaa] Pasi XA-186
Vuonna 1994–1996 valmistettiin Norjaan 22 kappaletta XA-186 malleja. Näistä 18 kpl oli miehistövaunuja, 2 kpl johtovaunuja, yksi ambulanssi sekä yksi korjaamoajoneuvo. Näiden vaunujen tekniset vaatimukset olivat korkeat; sivupanssarointi vakiovaunussa on 16 mm (600) hardox-levyä, joka normaalisti pysäyttää jalkaväen kiväärin luodin, mutta Naton:n käyttämä volfram-luoti läpäisee sen. Tästä johtuen suunnittelijoiden oli suunniteltava ajoneuvo joka täyttäisi tämän osalta Naton:n vaatimukset. Lisäpanssaroinnin aiheuttamasta painonlisästä johtuen Pasi XA-186 ei ole uintikykyinen, tosin ajoneuvo kyllä testeissä kellui, mutta sen katosta ei jäänyt kuin noin 10 cm vedenpinnan yläpuolelle.
Johtovaunujen testit olivat vaativat, eli ajoneuvon oli lähdettävä käyntiin "omin avuin" -40°C pakkasesta oltuaan "standby-tilassa" 24 tuntia. Käytännössä se tarkoittaa, että vaunun ase, radio, lämmitys sekä valvonta ovat olleet päällä tuon ajan.Ambulanssi-malli on muuten muiden kaltainen mutta siinä ei ole tornia. Korjaamoajoneuvo on varustettu kappaletavaranosturilla, jolla voidaan poikkeusolosuhteissa, esimerkiksi metsässä nostaa toisesta ajoneuvosta moottori pois.
Ajoneuvojen valmistus- ja toimitusaikataulu oli kireä, Sisu Defence toimitti neljä eri ajoneuvo-ryhmää kahden vuoden sisällä siitä, kun suunnittelijat olivat saaneet tarvittavat suunnitelmat tuotantovalmiiksi. Testeissä ilmeni myös erilaisia ongelmia, esimerkiksi se, että vaunun kallistuessa 10°, sähköllä toimiva tykkitorni ei jaksanut kääntyä. Ongelma korjattiin vaihtamalla englantilaisiin tykkitorneihin tehokkaammat servomoottorit.
Sisu XA-186-ajoneuvo oli muutos koko Sisu Defencen tulevaisuutta ajatellen, sillä Sisun oli pakko ryhtyä kehittämään ajoneuvoja, jotka läpäisisivät myös kansainväliset tarkastuskriteerit. Osaltaan tähän kehitystarpeeseen vaikuttivat Suomen Puolustusvoimien pienentyneet tilaukset.
[muokkaa] Patria AMV (XA-360)
[muokkaa] Suomen puolustusvoimien prikaati 2005
Suomen puolustusvoimilla on ollut kaksi XA-360:ä prototyyppinä käytössään vuodesta 2003 kenttäkokeita varten.
24 XA-360 -ajoneuvoa on tilattu vuodesta 2006 alkaen toimitettaviksi AMOS-kranaatinheitinjärjestelmän lavetiksi, millä voi korvata kuusi perinteistä jalkaväkiprikaati-80:een kuuluvaa raskailla kranaatinheittimillä toimivaa kranaatinheitinkomppaniaa ja 54 120 mm:n raskasta kranaatinheitintä ajanmukaisin laadullisin parannuksin.
[muokkaa] Puolan maavoimien uudistaminen
Puola osti kokeiltuaan vaunut NATO:ssa edellytettävällä tavalla marraskuun 2004 loppuun mennessä Patria Vehicleltä 690 Patria AMV XA-360:ä, mistä osa valmistetaan lisenssillä Puolassa.
Kauppa oli Puolan toiseksi suurin puolustusvälinehankinta heti F-16-hävittäjien jälkeen. Puolassa XA-360 tunnetaan nimllä "KTO Rosomak (suom. ahma).
[muokkaa] Muita kontakteja
XA-360:ä ovat testanneet Puolan lisäksi Portugali, Tšekki, Kroatia, Etelä-Afrikka ja Brasilia. Joulukuussa 2004 vaunut esiteltiin myös Liettuassa ja Latviassa.
