AMOS-kranaatinheitinjärjestelmä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee asejärjestelmää. AMOS on myös ohjelmointikieli.
Mallikappale AMOS-kranaatinheitinjärjestelmällä varustetusta Patria AMV:sta Parolan panssarimuseossa.
AMOS-kranaatinheitinjärjestelmällä varustettu Patria AMV Porin Prikaatissa.

AMOS-kranaatinheitinjärjestelmä (Advanced Mortar System) on suomalaisen Patria Vammas Oy:n ja ruotsalaisen Land Systems Hägglunds AB:n (ennen Alvis Hägglunds AB) rekisteröimä tavaramerkki.

Järjestelmän kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AMOS on perästä ladattava 120 mm:n kranaatinheitinjärjestelmä, joka koostuu kahdesta 120 mm:n kranaatinheitinaseesta, jotka on kiinnitetty yhteiseen asekehtoon ja johon on lisätty automatisoitu latausjärjestelmä. Puolustusvoimille koulutuskäyttöön otettavissa AMOS FIN -vaunuissa latausjärjestelmä on putken takana, mikä poistaa kaksoislatauksen vaaran.

Kranaatinheitinjärjestelmän etuna on sen asennettavuus eri alustoille (eri tst-ajoneuvot, laivat, veneet), suuri tulivoima ja nk. ryöppyammuntaominaisuus, jossa jopa 12 kranaattia voidaan ampua eri pituisille lentoradoille, jolloin ne osuvat samanaikaisesti kohteeseensa. Ryöppyammunnan vuoksi kohde ei kykene suojautumaan ensimmäisten kranaattien tultua maaliinsa. Heitinjärjestelmä kykenee myös suora-ammuntaan.

AMOS voidaan asentaa useille ajoneuvoalustoille, kuten ruotsalaiselle panssaroidulle tela-ajoneuvoille CV90, M113 tai taisteluveneeseen. Suomen puolustusvoimat käyttää ensimmäisinä lavetteina Patria AMV -miehistönkuljetusvaunuja. Vaunussa on nelihenkinen miehistö: johtaja, ajaja, lataaja ja ampuja.

AMOS Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisessa järjestelmässä neljän AMOS-ajoneuvon kahdeksan 120 millimetrin putkea korvaavat yhdeksän tavallista kranaatinheitinkomppanian 120 mm raskasta kranaatinheitintä. Tulenavaus voidaan suorittaa 30 sekunnissa, koska järjestelmä osaa laskea ampuma-arvot itse. Etuna on lisäksi se, että AMOS voidaan liikkuvuutensa vuoksi siirtää nopeasti uuteen asemaan ammunnan jälkeen, mikä vaikeuttaa toisen osapuolen vastatykistötoimintaa (engl. shoot-and-scoot). Tuliasemasta poistuminen onnistuu nopeimmillaan noin kymmenessä sekunnissa. Tulivoimaltaan AMOS-heitinjärjestelmä vastaa kahta perinteistä kranaatinheitinjoukkuetta, koska järjestelmä osaa itse laskea omat lentoradat kuudelle kranaatille yhdellä kertaa ja tarvittaessa suunnata putket uudelleen latausten välissä. Tulenavaus voidaan toteuttaa ryöppynä siten, että kuusi kranaattia ammutaan eri lentoradoille ja ne iskeytyvät maaliin samanaikaisesti, näin vihollinen ei ehdi suojautua ja vaikutus on tehokkaampi.

Suomen käytössä oleva järjestelmä tunnetaan nimellä AMOS-FIN. Ensimmäiset AMOS-järjestelmät luovutettiin Karjalan Prikaatin käyttöön vuoden 2006 maaliskuussa. Suomessa aseen sarjatuotanto aloitettiin vuonna 2007.

AMOS-kranaatinheitinjärjestelmän joukkotuotanto eli kouluttaminen varusmiehille alkaa vuoden 2013 alussa. Henkilökunta sai koulutuksen vuonna 2012. Maavoimien kaikki AMOS-yksiköt kouluttaa Karjalan prikaati.[1]

AMOS-FIN (XA-361) tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alusta: Patria AMV 8x8, perustuu XA-360 P1 -kuljetuspanssariajoneuvon alustaan
  • Pääase: 2 x Patria 120 mm AMOS-kranaatinheittimiä
  • Kaliiperi: 120 mm
  • Putken pituus: 3000 mm
  • Suurin kantama: 10 km
  • Putken korot: -3...+85°
  • Ampumasektori: 360°
  • Ampumatarvike: sirpalekranaatti + peräkuppi
  • Ammuspaino: 14-18 kg
  • Tulinopeus: 16 laukausta minuutissa
  • Laukauksia vaunussa: 60+5 kpl
  • Paino: 26 t
  • Suurin tienopeus: 100 km/h
  • Toimintaetäisyys: 800 km
  • Miehistö: 4 (johtaja, ajaja, lataaja ja ampuja)

Liikkuvan kranaatinheittimistön variaatiot maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

120 millimetrin raskaita kranaatinheittimiä on siirrelty panssaroiduissa miehistönkuljetusvaunuissa muun muassa Lähi-idän konflikteissa. Esimerkiksi Israel on käyttänyt sitä telavetoisessa yhdysvaltalaisessa M113-miehistönkuljetusvaunussa Tampellan teknologiaan perustuvia 120 mm:n Soltam-kranaatinheittimiä. AMOS on kuitenkin ensimmäinen umpinainen vaunu kranaatinheittimelle.

Yhdysvaltalainen AAI Corporation hankki AMOS-kranaatinheitinjärjestelmän tekniikan yksinoikeuslisenssin 29. maaliskuuta 2003.

Ruotsi on tilannut Patrialta ja BAE Systems Hägglundsilta kaksi AMOS-prototyyppiä. Tilaus sisältää kehitystyön, valmistuksen ja mahdolliset maa- ja meriversioiden sarjatoimitukset. Kaupan arvo on noin 55 miljoonaa euroa ja toimitukset aloitetaan mahdollisesti vuonna 2011. [2]

Maavoimat hankkii 18 Amos-kranaatinheitinpanssariajoneuvoa tykötarpeineen ja koulutuksineen.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pasivirta, Pasi: Uutta tulitukea iskuportaalle: Advanced Mortar System - AMOS. Karjalan Prikaatin Kilpi, 15.6.2012, 54. vsk, nro 1, s. 20 & 21. Kouvola: Karjalan prikaati, Karjalan Prikaatin Kilta ry., Kymen Jääkäripataljoonan Kilta ry., Korian Pioneerikilta ry., Karjalan Tykistökilta ry., Kymen Viestikilta ry., Auto-joukkojen Kymenlaakson Kilta ry. ja Salpausselän Ilmatorjuntakilta ry.. ISSN 1456-6540. Artikkelin verkkoversio (pdf).
  2. Helsingin Sanomat, Talous, 28.6.2006

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]