XA-180

Suomalainen XA-180 Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvatehtävissä Libanonissa

XA-180, pidemmin Pasi XA-180 on Sisun Valmetin kanssa käymän kilpailun perusteella voittaman panssaroidun miehistönkuljetusvaunun tyypin ensimmäinen versio, joka tuli valmistukseen 1983. Sillä korvattiin Suomen puolustusvoimissa neuvostoliittolaisvalmisteisia BTR-60-vaunuja. Erityisen suosituksi vaunu on tullut myös kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä Yhdistyneissä kansakunnissa ja NATO:n pohjoiseurooppalaisissa valtioissa sekä Virossa. Paseja käyttävät Suomen puolustusvoimien lisäksi yli kymmenen Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaamiseen osallistuvaa maata, Viron puolustusvoimat ja suojeluskunta.

XA-180

Viron puolustusvoimien XA-180EST Irakissa

Browning M2

XA-180 oli ensimmäisen mallisarjan ensimmäinen tyyppi. Sen valmistus alkoi 1983. Suomen puolustusvoimilla on XA-180- ja XA-185-sarjojen Paseja kaikkiaan 425 kappaletta. XA-200-sarjaa Suomessa on 148 vaunua. XA-180- ja XA-185-vaunuissa on norjalaisvalmisteinen kehälavetti, johon voidaan kiinnittää 12,7mm ilmatorjuntakonekivääri 96. XA-203:ssa sama ase on kiinnitetty tähtäyslaitteilla varustettuun Patrian OWS torniin, jota voidaan käyttää panssarinsuojasta.

60 rauhanturvakäytössä ollutta kunnostettua Pasi XA-180:a myytiin joulukuussa 2004 Virolle, mistä osa menee myös Kaitseliitin käyttöön. Virossa vaunujen mallinimenä on Pasi XA-180EST. Pasi XA-180EST on varustettu kehälavettiin kiinnitetyllä Browing M2 raskaalla konekiväärillä. Kehälavetin ympärille on lisäksi rakennettu panssarisuojus. Lisäksi Pasi XA-180EST:iin on lisätty sisäpuolinen sirpalesuojaus ja parannettu miinasuojausta.

Ruotsissa Pasi XA-180:t tunnettaan nimellä Pansarterrängbil XA180 eli Patgb XA180. Ruotsi hankki ensimmäiset 4 kpl ns. YK-varusteltuja (mm. ei uintikykyä) XA-180 vuonna 1988 YK-joukkojensa käyttöön ja 1992 vuokrasi Suomelta 70 lisävaunua. Vuonna 2004 palautettiin 26 kpl vaunuja Suomeen Ruotsin lunastaessa loput vaunut. Ruotsalaiset XA-180:t on on varustettu ruotsalaisella panssaroidulla kehälavetilla. Aseistuksena käytetään raskasta Browing M2 -konekivääriä. Vaunut on varustettu suojasavuheittimillä. Ruotsalaiset ovat lisäksi muuttaneet osan vaunuistaan korjaamo- ja ambulanssiversioiksi.

XA-185

XA-185 -kuljetuspanssariajoneuvo 12.7 NSV -ilmatorjuntakonekiväärillä

XA-185 lääkintä-Pasi

NSV suomalaisen Pasin kannella itsenäisyyspäivänä 2005 Lahdessa

Lähikuva NSV:stä suomalaisen Pasin kannella itsenäisyyspäivänä 2005 Lahdessa

XA-185 on ensimmäisen mallisarjan toinen tyyppi.

Pasi XA-186

Hänen Majesteettinsa Kuninkaan kaartin norjalainen Sisu XA-186 (Kuva: Kjetil Ree)

Vuonna 1994–1996 valmistettiin Norjaan 22 kappaletta XA-186-malleja. Näistä 18 kpl oli miehistövaunuja, 2 kpl johtovaunuja, yksi ambulanssi sekä yksi korjaamoajoneuvo. Näiden vaunujen tekniset vaatimukset olivat korkeat; sivupanssarointi vakiovaunussa on 16 mm (600) hardox-levyä, joka normaalisti pysäyttää jalkaväen kiväärin luodin, mutta Naton käyttämä volfram-luoti läpäisee sen. Tämän vuoksi suunnittelijoiden oli suunniteltava ajoneuvo joka täyttäisi tämän osalta Naton vaatimukset. Lisäpanssaroinnin aiheuttamasta painonlisästä johtuen Pasi XA-186 ei ole uintikykyinen, tosin ajoneuvo kyllä testeissä kellui, mutta sen katosta ei jäänyt kuin noin 10 cm vedenpinnan yläpuolelle.

Johtovaunujen testit olivat vaativat, eli ajoneuvon oli lähdettävä käyntiin "omin avuin" -40°C pakkasesta oltuaan "standby-tilassa" 24 tuntia. Käytännössä se tarkoittaa, että vaunun ase, radio, lämmitys sekä valvonta ovat olleet päällä tuon ajan. Ambulanssi-malli on muuten muiden kaltainen mutta siinä ei ole tornia. Korjaamoajoneuvo on varustettu kappaletavaranosturilla, jolla voidaan poikkeusolosuhteissa, esimerkiksi metsässä nostaa toisesta ajoneuvosta moottori pois.

Ajoneuvojen valmistus- ja toimitusaikataulu oli kireä, Sisu Defence toimitti neljä eri ajoneuvo-ryhmää kahden vuoden sisällä siitä, kun suunnittelijat olivat saaneet tarvittavat suunnitelmat tuotantovalmiiksi. Testeissä ilmeni myös erilaisia ongelmia, esimerkiksi se, että vaunun kallistuessa 10°, sähköllä toimiva tykkitorni ei jaksanut kääntyä. Ongelma korjattiin vaihtamalla englantilaisiin tykkitorneihin tehokkaammat servomoottorit.

Sisu XA-186-ajoneuvo oli muutos koko Sisu Defencen tulevaisuutta ajatellen, sillä Sisun oli pakko ryhtyä kehittämään ajoneuvoja, jotka läpäisisivät myös kansainväliset tarkastuskriteerit. Osaltaan tähän kehitystarpeeseen vaikuttivat Suomen Puolustusvoimien pienentyneet tilaukset.

Pasi XA-188

Alankomaalainen XA-188 Afganistanissa 2007

Alankomaat tilasi 1996 yhdeksänkymmentä XA-188 GVV -ajoneuvoa (Gepantserd Voertuig voor Vredesoperaties, suom. Kuljetuspanssariajoneuvo rauhanturvaoperaatioihin), jotka poikkeavat Norjan tilaamista XA-186:n malleista vain panssarointinsa osalta joka suunniteltiin modulaariseksi kuten myöhemmin XA-200-sarjassa. XA-186:n tavoin myöskään XA-188 ei ui, mutta on kahlauskykyinen 1,5m:iin. Panssaroinnin luvataan suojaavan 14,5mm AP-luodeilta, josta syystä XA-188 painaa 23 000 kg. XA-188 on viimeinen Valmetin 612 -moottoria käyttävä XA-malli. Ensimmäinen XA-188 toimitettiin 24. lokakuuta. Kaiken kaikkiaan 24 ajoneuvoa toimitettiin vuonna 1998, loput vuonna 1999. Vaunuista seitsemänkymmentä on Alankomaiden kuninkaallisen armeijan käytössä ja kaksikymmentä Merijalkaväen. Näistä on ambulanssiversio XA-188 GWT sekä komentomuunnos XA-188 COM.

XA-188 GVV on aseistettu OWS-tornilla jota voidaan käyttää panssarin suojasta. Tornissa on .50 kaliberinen raskas Browing M2 -konekivääri sekä 7.62x51 kaliberinen FN MAG -konekivääri. Lisäksi tornissa on kuusi putkea suojasavuheitteiden ampumiseen.

XA-188:n miehistöön kuuluu vaununjohtaja, ajaja ja ampuja. Miehistön lisäksi Armeijan versio kuljettaa 7 miestä ja merijalkaväen viisi. Ambulanssiin mahtuu 3 potilasta.

Alkuperäinen kauppahinta oli 82 miljoonaa dollaria. Käyttö- , hankinta- ja kehityskustannukset ajoneuvoa kohti vuonna 2007 olivat 1,9 miljoonaa euroa .