Aluetoimisto
Sivulta puuttuu | Puolustusvoimien rakenne |
 maavoimat |
 aluehallinto |
| sotilaslääni |
| aluetoimisto |
 ilmavoimat |
 merivoimat |
| puolustusvoimien joukot |
| joukko-osasto |
| joukkoyksikkö |
| perusyksikkö |
Aluetoimisto on tammikuun 2008 alusta lähtien Suomen puolustusvoimien aluehallintoviranomainen, joka korvaa aikaisemmat sotilasläänit. Aluetoimisto on sotilasalueen (SotA) esikunta.
Aluetoimisto toimii sotilasläänin alaisuudessa. Aluetoimiston tehtävänä on[1][2]
- järjestää kutsunnat ja hoitaa muut asevelvollisuusasiat
- perustaa valmiutta kohotettaessa sotilasalueen esikunta
- suunnitella ja vastata alueensa paikallispuolustuksesta
- pitää yhteyttä muihin alueensa viranomaisiin
Aluetoimisto palvelee alueensa reserviläisiä kaikissa asevelvollisuuteen liittyvissä asioissa ja tukee Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) maanpuolustuspiirin toimintaa. MPK:n piiritoimisto sijaitsee yleensä samoissa tiloissa kuin Puolustusvoimien aluetoimisto. Toiminnaltaan aluetoimisto muistuttaa suuresti aiempaa sotilaspiiriä.
Alueellinen sotilaslääni oli vuoden 2009 loppuun saakka puolustusvoimien viranomainen, joka muistutti toiminnaltaan aluetoimistoa. Alueelliset sotilasläänit muutettiin vuoden 2010 alusta aluetoimistoiksi.[3][4]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Organisaatio ja tehtävät
Aluetoimiston rauhan ajan vahvuus on kymmenkunta henkilöä. Käytännössä vahvuus vaihtelee sen mukaan, onko aluetoimisto osa jonkin joukko-osaston esikuntaa vai erillinen laitos.[1]
Aluetoimistoon kuuluu operatiivinen osasto, jonka tehtävänä on aluetoimiston toimialueen puolustuksen suunnittelu. Sen tehtävänä on pitää yllä aluetoimiston alaisten joukkojen kertausharjoituksissa tekemiä suunnitelmia, joitten toteuttamiskelpoisuutta testataan mm. sotilasalueen esikunnan harjoituksissa. Kaikilla kohteilla, joiden puolustaminen on suunniteltu etukäteen, ei kuitenkaan voida harjoitella varsinaista sotilaallista toimintaa, jolloin aluetoimisto kouluttaa joukon vastaavantapaisella, helpommin käytettävällä alueella.[5]
Aluetoimiston tärkeimpiä tehtäviä on sodan ajan joukkojen henkilöstöluettelojen sekä materiaali- ja ajoneuvosijoitusten ylläpito. Suurimman osan puolustusvoimien joukosta perustavat aluetoimistot, jotka perustamisen jälkeen luovuttavat valmiin joukon operatiiviselle käyttäjälle. Tämä puolestaan vastaa joukkojen kouluttamisesta ja käytöstä. Muita perustajia ovat joukko-osastot ja puolustusvoimien laitokset. Käytännössä joukkojen perustaminen tapahtuu eri puolilla aluetoimiston aluetta sijaitsevissa perustamiskeskuksissa, joihin aluetoimisto kutsuu reserviläiset ja käyttöön otettavat ajoneuvot.Perustamisvaiheessa toimintaa suojaavat ensimmäisinä perustetut joukot, kuten sotilaspoliisi- ja maakuntakomppaniat suojaavat muitten joukkojen perustamista ja yhteiskunnan elintärkeimpiä toimintoja. Nämä toiminnot operatiivinen osasto kartoittaa yhteistyössä eri viranomaisten kanssa.[5]
[muokkaa] Aluetoimistot
Aluetoimistot ovat sijainteineen[6]
- Etelä-Suomen sotilaslääni
- Helsingin aluetoimisto, Kaartin Jääkärirykmentti, Helsinki, käsittää Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaiset
- Itä-Uudenmaan aluetoimisto, Tuusula, käsittää Itä-Uudenmaan maakunnan sekä Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisen ja Tuusulan
- Uudenmaan aluetoimisto, Uudenmaan Prikaati, Tammisaari, käsittää ne Uudenmaan kunnat, jotka eivät kuulu Helsingin ja Itä-Uudenmaan aluetoimistoon
- Länsi-Suomen sotilaslääni
- Päijät-Hämeen aluetoimisto, Hämeen Rykmentti, Lahti
- Kanta-Hämeen aluetoimisto, Suomen kasarmi, Hämeenlinna
- Keski-Suomen aluetoimisto, Tourula, Jyväskylä
- Pirkanmaan aluetoimisto, Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen esikunta, Tampere
- Pohjanmaan aluetoimisto, Palosaaren virastotalo, Vaasa, käsittää Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan sekä Keski-Pohjanmaan maakunnat
- Satakunnan aluetoimisto, Porin Prikaati, Säkylä
- Varsinais-Suomen aluetoimisto, Merivoimien Esikunta, Turku
- Itä-Suomen sotilaslääni
- Pohjois-Suomen sotilaslääni
- Kainuun aluetoimisto, Kainuun Prikaati, Kajaani
- Lapin aluetoimisto, käsittää Lapin maakunnan lukuun ottamatta Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän, Kittilän, Kolarin, Muonion, Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia.
- Pohjois-Pohjanmaan aluetoimisto, Oulu
- Ylä-Lapin aluetoimisto, Jääkäriprikaati, Sodankylä, käsittää ne Lapin maakunnan kunnat, jotka eivät kuulu Lapin sotilaslääniin[7]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Asevelvollisille uusi palveluverkko. Puolustusvoimien tiedote 27.3.2007. Viitattu 25.6.2007
- ↑ Puolustusvoimien kenttäohjesääntö, yleinen osa. Puolustusvoimat 2008. ISBN 978-951-25-1744-2. SAP 7610–10081579. Ohjesääntönumero 202. S. 37
- ↑ Puolustusvoimien kenttäohjesääntö, yleinen osa. Puolustusvoimat 2008. ISBN 978-951-25-1744-2. SAP 7610-10081579. Ohjesääntönumero 202. S. 46
- ↑ Mattila, J. PUOLUSTUSVOIMAT 2008 - MUUTOKSET POHJOIS-KARJALASSA. 14.12.2006. Viitattu 16.10.2007
- ↑ a b Mustonen, T. (2008) Esitelmä Pirkanmaan reserviläispiirien syyskokouksessa Hämeenkyrössä 18.11.2008. Pirkan Viesti. Viitattu 9.1.2008
- ↑ Aluetoimistot kartalla puolustusvoimat.fi. Suomen puolustusvoimat. Viitattu 29.2.2012.
- ↑ Valtioneuvoston asetus maan jakamisesta sotilaslääneihin ja aluetoimistoihin (961/2007). Viitattu 21.11.2007.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Maavoimien aluetoimistot Puolustusvoimat
- Puolustusvoimien kenttäohjesääntö, yleinen osa. Puolustusvoimat 2008. ISBN 978-951-25-1744-2. SAP 7610-10081579. Ohjesääntönumero 202.
