Tohtori Outolempi eli: kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
|
|
|
 DVD-erikoisjulkaisun kansikuva |
|
| Ohjaaja | Stanley Kubrick |
| Käsikirjoittaja | Peter George (romaani) Stanley Kubrick Terry Southern |
| Tuottaja | Stanley Kubrick |
| Säveltäjä | Laurie Johnson |
| Kuvaaja | Gilbert Taylor |
| Leikkaaja | Anthony Harvey |
| Pääosat | Peter Sellers George C. Scott Sterling Hayden Keenan Wynn Slim Pickens Peter Bull |
|
|
|
| Valmistusmaa |  Yhdistynyt kuningaskunta |
| Tuotantoyhtiö | Hawk Films Ltd. |
| Ensi-ilta | 1964 |
| Kesto | 93 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Ikäraja | K-16, vuoden 2001 jälkeen K-15 |
| Budjetti | 1 800 000 $ |
|
|
|
| IMDb | |
| Elonet | |
| Allmovie | |
Tohtori Outolempi eli: kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia on Stanley Kubrickin ohjaama elokuva vuodelta 1964. Se on musta komedia, jossa käsitellään kylmän sodan kauhun tasapainoa, Yhdysvaltain vainoharhaista kommunismipelkoa ja ydinsodan uhkaa. Elokuvaa pidetään sekä yhtenä ohjaajansa parhaimmista töistä että yhtenä kaikkien aikojen vaikuttavimmista elokuvakomedioista.Tohtori Outolempi muistetaan myös näyttelijä Peter Sellersin kolmoisroolista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Juoniselostus
Yhdysvaltain ilmavoimien kenraali Jack D. Ripper on vainoharhaisten salaliittoteorioiden vallassa ja uskoo kommunistien myrkyttävän amerikkalaisia fluoraamalla juomavettä turmellakseen heidän "kallisarvoiset ruumiinnesteensä". Ripper lähettää ydinpommikonelaivueen pommittamaan Neuvostoliittoa ja linnoittautuu joukkoineen tukikohtaansa vastentahtoisen brittikapteeni Mandraken kanssa. Yksi käskyn saajista on majuri "King" Kongin komentama pommikone, joka suuntaa kohti Neuvostoliittoa. Kenraali Ripper on parodia 1950-luvun oikeistolaisista paranoideista järjestöistä, etenkin John Birch Societysta, joka vastusti juomaveden fluoraamista sillä perusteella että se rikkoo yksilönvapauksia ja altistaa ihmiset koekaniineiksi[1].
Koska koneet voi kutsua takaisin vain salaisella koodilla, armeija alkaa piirittää Ripperin tukikohtaa koodin saadakseen. Pentagonin maanalaisessa sotahuoneessa kokoontuu Yhdysvaltain korkein sotilasjohto, kärjessään heikkotahtoinen presidentti Merkin Muffley, sotahullu kenraali Buck Turgidson sekä pyörätuolissa istuva entinen natsitiedemies ja ydinase-ekspertti tohtori Outolempi. Neuvostoliiton suurlähettilään de Sadeskyn avulla Muffley soittaa kuumaa linjaa pitkin Neuvostoliiton presidentille, joka on rakastajattarensa luona umpihumalassa. Käy ilmi, että Neuvostoliitto on rakentanut Tuomiopäivänlaitteen, joka tuhoaa koko maapallon koboltti/toriumpommilla automaattisesti, jos maahan hyökätään ydinasein.
Saarroksiin jäänyt Ripper ampuu itsensä ja Mandrake saa selville salaisen koodin. Lentokoneet kutsutaan takaisin, mutta majuri Kongin B-52:n radiolaitteet ovat rikki, koska Neuvostoliiton lähettämä ohjus räjähti lähellä lentokonetta, ja se jatkaa matkaansa. Myös pomminpudotuslaitteisto on hajonnut, ja sitä korjaamaan ryöminyt stetsonipäinen Kong putoaa lopulta maahan ydinpommin selässä kuin teksasilainen karjapaimen ikään. Tuomiopäivänlaite laukeaa ja maailma tuhoutuu. Lopuksi tohtori Outolempi esittää presidentti Muffleylle pelastussuunnitelman: koska maapallo muuttuu asuinkelvottomaksi sadaksi vuodeksi, on maan syvimpien kaivoskuilujen pohjille rakennettava säteilysuojia, joissa tarkkaan valikoitu ihmiskunnan parhaimmisto (eli käytännössä Sotahuoneen väki ja heidän hengenheimolaisensa) voi elää tuon ajan ja pitää ihmiskunnan hengissä lisääntymishaluisten naisten kanssa. Sotahuoneen "haukat" ovat tässä tilanteessa luonnollisesti huolissaan siitä, ettei "niillä" ole enempää kaivoskuiluja kuin "meillä." Niin sanottu Missile Gap eli Neuvostoliiton väitetty 1960-luvun ydinohjusmäärän etumatka on väännetty kaivoskuiluetumatkaksi (Mine Shaft Gap). Loppukuvassa näytetään ydinräjähdyksiä "We'll Meet Again" -laulun soidessa taustalla.
[muokkaa] Näyttelijät
| Peter Sellers | ... kapteeni Lionel Mandrake / presidentti Merkin Muffley / tohtori Outolempi |
| Sterling Hayden | ... kenraali Jack D. Ripper |
| George C. Scott | ... kenraali Buck Turgidson |
| Peter Bull | ... suurlähettiläs Alexi de Sadesky |
| Slim Pickens | ... majuri T. J. "King" Kong |
| Keenan Wynn | ... eversti "Bat" Guano |
| Tracy Reed | ... miss Scott, kenraali Turgidsonin sihteeri |
[muokkaa] Aihe
Elokuvan oli alun perin tarkoitus olla Peter Georgen romaaniin Red Alert perustuva vakava draama. Stanley Kubrick kuitenkin muutti käsikirjoitusvaiheessa elokuvan tyylilajin satiiriksi ja mustaksi komediaksi. Tällöin elokuvaan mm. kehitettiin tohtori Outolemmen hahmo ja roolihahmoille annettiin kaksimieliset nimet: presidentti Merkin Muffleyn etu- ja sukunimi ovat slangi-ilmauksia naisen sukuelimelle, kenraali Jack D. Ripperin nimen takana on viktoriaaninen seksuaalimurhaaja "Jack the Ripper" eli Viiltäjä-Jack ja niin edelleen. Tohtori Outolemmen alkuperäinen nimi on elokuvan mukaan Merkwürdigliebe eli suoraan käännettynä "Outolempi". Elokuva loppui alun perin mykkäkomedioiden tyyliseen piirakkasotaan Sotahuoneessa, mutta Kubrick leikkasi kohtauksen pois, koska katsoi sen olevan liian farssimainen muuhun elokuvaan nähden. Tilalle tuli tohtori Outolemmen loppupuhe, jonka Peter Sellers pitkälti improvisoi.
Elokuva tehtiin vain joitakin vuosia Kuuban kriisin jälkeen, jolloin Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välinen ydinsota oli ollut lähellä ja vältetty presidenttien John F. Kennedy ja Nikita Hruštšov välisillä puhelinneuvotteluilla. Silloisen puolustusministerin Robert McNamaran mukaan kriisi laukesi lähinnä "onnekkaan sattuman" ansiosta. Tohtori Outolemmessä on selviä kaikuja Kuuban kriisistä, ja sitä voidaan pitää karmeana esimerkkinä siitä, millaisiin lopputuloksiin Kuuban kriisi olisi saattanut johtaa. Elokuvassa ironisoidaan politiikkaa, jossa sota on liian vakava asia poliitikkojen päätettäväksi, ja siitä pitäisi päättää vain sotilaat. Kenraali Jack D. Ripperillä on valtuudet päättää yksin ydinasehyökkäyksestä, silloin kun poliitikot ovat kykenemättömiä toimimaan.
Elokuvassa on nähty myös toiseen maailmansotaan liittyvää ironiaa: mahtivaltiot, jotka kukistivat natsi-Saksan toisessa maailmansodassa, tuhoavat toinen toisensa, ja tilanteen pelastajaksi nousee vanha natsitiedemies jonka suunnitelmat ovat kuin suoraan Hitlerin suusta (hengissä pysyminen ja suvunjatkaminen sallitaan vain ihmiskunnan parhaimmistolle). Kun tohtori Outolempi selostaa suunnitelmaansa, hänen tahdottomasti toimiva oikea kätensä alkaa tehdä natsitervehdyksiä, hän kutsuu presidenttiä mein Führeriksi, lopulta hän nousee pyörätuolistaan ja lähtee kävelemään.
Roger Ebertin mielestä (30 vuotta elokuvan ensi-illan jälkeen) elokuva on säilynyt hyvin eikä ole vanhentunut. Ja sen loogisena päätöksenä oleva ydituho on Ebertin mielestä jotain, mihin asti nykypäivän elokuvantekijät eivät todennäköisesti koskaan menisi.[2]
[muokkaa] Hahmot
Peter Sellers näyttelee elokuvassa kolmoisroolia ja sai suorituksestaan parhaan miespääosan Oscar-ehdokkuuden. Hänen roolejaan ovat presidentti Merkin Muffley, kapteeni Lionel Mandrake ja Outolempi itse. Kaljupäisenä Muffleynä Sellers puhuu amerikkalaisella keskilännen aksentilla, Mandrakena hänellä on vahva yläluokkainen brittiaksentti ja brittiläisen upseerin stereotyyppinen olemus. Tohtori Outolemmen hahmo on elokuvan omalaatuisin: pyörätuolissa istuva, vahvalla saksalaisella aksentilla puhuva ja mielipuolelta vaikuttava entinen natsitiedemies, jonka oikea käsi tekee tahdottomia liikkeitä, kuten nousee Hitler-tervehdykseen tai yrittää kuristaa isäntänsä. Sellersin oli alun perin tarkoitus esittää myös majuri Kongia, mutta hän katkaisi jalkansa kesken kuvausten, ja tilalle otettiin Slim Pickens.
Elokuvan hahmoille on usein etsitty esikuvia. Presidentti Muffley muistuttaa ulkonäöltään demokraattisenaattori Adlai Stevensonia joka hävisi 1950-luvulla kahdet presidentinvaalit republikaani Dwight Eisenhowerille. Buck Turgidson on heikosti naamioitu parodia kenraali Curtis LeMaysta, sotahulluksi haukutusta Yhdysvaltain ilmavoimien komentajasta joka Kuuban kriisin aikana halusi pommittaa Kuuban ydinasetukikohtia. George C. Scottille on jopa tehty LeMayn nenää muistuttava groteski tekonenä. Outolemmen esikuvaksi on useimmin arvailtu Henry Kissingeriä, saksalaissyntyistä turvallisuuspoliittista strategia ja presidentti Nixonin ulkoministeriä, ja Outolemmen ulkonäkö muistuttaakin Kissingeriä. Esikuvaksi on kuitenkin myös muita ehdokkaita, kuten unkarilaissyntyistä tiedemiestä Edward Telleriä, vetypommin keksijää. Yksi heistä, kyynisistä ydinsotaspekulaatioistaan tunnettu sotilasstrategi Herman Kahn, tokaisi legendan mukaan elokuvan nähtyään: "Outolempi ei olisi kestänyt Pentagonissa viikkoakaan. Hän oli liian luova."
Kriitikot ovat usein korostaneet tohtori Outolemmen miehistä maailmankuvaa. Koko elokuvassa on vain yksi nainen, kenraali Turgidsonin sihteeriä/rakastajatarta esittävä Tracy Reed, ja hänkin on valkokankaalla vain parin minuutin ja muutaman repliikin verran. Reed tunnettiin esiintymisestään Playboyn keskiaukeamalla, ja pienenä irtovitsinä majuri Kong lukee koneessaan juuri sitä Playboyn numeroa, jossa Tracy Reed poseeraa.
[muokkaa] Kritiikki
Loppuvuodesta 1963 valmistuneen elokuvan ensi-iltapäivää jouduttiin lykkäämään seuraavaan vuoteen, koska Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy salamurhattiin marraskuussa 1963, eikä tilanteen katsottu sopivan ydinsotaa käsittelevän komedian julkaisemiseen. Julkaisunsa jälkeen Tohtori Outolempi oli arvostelumenestys ympäri maailmaa. Se valittiin American Film Instituten julkaiseman sadan parhaan elokuvan luettelossa sijalle 26.[3] Se sai myös neljä Oscar-ehdokkuutta.
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Viitteet
- ↑ "Impurifying our precious bodily fluids" Reason. Viitattu 09.09.2007.
- ↑ Ebert, Roger: Dr. Strangelove Or: How I Learned to Stop Worrying and Love the Bomb (PG) rogerebert.com. 28.10.1994. Viitattu 27.4.2010. (englanniksi)
- ↑ http://www.afi.com/Docs/tvevents/pdf/movies100.pdf
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Elokuvat |
Fear and Desire • Kohtalokas suudelma • Peli on menetetty • Kunnian polut • Spartacus • Lolita • Tohtori Outolempi eli: kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia • 2001: Avaruusseikkailu • Kellopeliappelsiini • Barry Lyndon • The Shining – Hohto • Full Metal Jacket • Eyes Wide Shut |
|---|---|
| Lyhytelokuvat | |
| Postuumisti |
