Sääksmäen tuomiokunta
Sääksmäen tuomiokunta oli Turun hovioikeuspiiriin kuulunut kihlakunnantuomarin virka-alue.[1] Tuomiokunta oli perustettu jo keskiajalla.[2] Se lakkasi olemasta 1862 suoritetussa tuomiokuntajärjestelyssä, jossa sen alue jaettiin Janakkalan tuomiokuntaan ja Tammelan tuomiokuntaan.
Vuonna 1680 tuomiokuntaan kuuluivat seuraavat pitäjät:[3]
- Ala-Sääksmäen kihlakuntaan kuului kolme käräjäkuntaa
- Ylä-Sääksmäen kihlakuntaan kuului myös kolme käräjäkuntaa
Isonvihan (1713–1721) aikana pidettiin tuomiokunnassa viimeiset käräjät ennen keskeytystä talvella 1713 ja käräjien pito aloitettiin uudelleen talvella 1722. Pikkuvihan (1742–1743) aikana istuttiin kaikki säännölliset käräjät.[3]
Isonvihan jälkeen tuomiokunnasta käytettiin nimeä Sääksmäen ylisen ja alisen kihlakuntien tuomiokunta. Vuoden 1776 järjestelyssä tuomiokuntaan määrättiin seuraavat käräjäkunnat:[3]
- Tammelan pitäjä ja Jokioisten kappeli sekä Someron pitäjä ja Ylistaron kappeli
- Urjalan pitäjä
- Sääksmäen pitäjä, Akaan pitäjä ja Kylmäkosken kappeli sekä Kalvolan pitäjä
- Längelmäen pitäjä sekä kaksi kappelia, jotka ennen vuotta 1776 kuuluivat Ylä-Satakunnan ylisen ja alisen osan kihlakuntien tuomiokuntaan. Nämä kappelit olivat Oriveden pitäjään kuulunut Eräjärven kappeli ja Längelmäen pitäjään kuulunut Kuoreveden kappeli
- Hattulan pitäjä ja Tyrvännön eli Lehijärven kappeli
- Pälkäneen pitäjä, Sahalahden pitäjä, Kulsialan pitäjä sekä Kangasalan pitäjään kuulunut Kuhmalahden kappeli
- Jämsän pitäjä ja Korpilahden kappeli
- Vuoden 1776 järjestelyssä tuomiokuntaan siirretyt Janakkalan pitäjä ja Hausjärven kappeli, Vanajan pitäjä ja Rengon kappeli sekä Lopen pitäjä. Janakkala ja Vanaja kuuluivat ennen järjestelyä Ala-Hollolan kihlakuntaan ja Loppi Raaseporin itäiseen kihlakuntaan.
- Ennen vuotta 1776 tuomiokuntaan olivat kuuluneet myös Laukaan pitäjä, Rautalammin pitäjä, Saarijärven pitäjä, Viitasaaren pitäjä sekä Jämsän pitäjään kuulunut Kuivasmäen kappeli. Ne siirrettiin vuoden 1776 järjestelyssä Vaasan hovioikeuden alaisuuteen.
Sääksmäen ylä- ja alakihlakuntien tuomiokunnasta muodostettiin kuninkaallisella kirjeellä 18. toukokuuta 1796 kaksi uutta tuomiokuntaa: Ylä-Sääksmäen kihlakunnan tuomiokunta ja Ala-Sääksmäen kihlakunnan tuomiokunta. Keisarillisella kirjeellä 5. toukokuuta 1845 määrättiin, että näistä kahdesta uudesta tuomiokunnasta ja osasta Hollolan kihlakunnan tuomiokuntaa (toisin sanoen Padasjoen pitäjästä ja Kuhmoisten kappelista) muodostetaan kolme uutta tuomiokuntaa: Janakkalan tuomiokunta, Jämsän tuomiokunta ja Sääksmäen tuomiokunta.[4]
Sääksmäen tuomiokuntaan kuului vuoden 1861 lopussa neljä käräjäkuntaa:[5]
- Kalvolan pitäjä ja Sääksmäen pitäjä
- Urjalan pitäjä, Akaan pitäjä ja Kylmäkosken kappeli sekä Punkalaitumen pitäjän Hämeen lääniin kuulunut osa
- Tammelan pitäjä sekä Humppilan kappeli, Jokioisten kappeli ja Perttulan kappeli
- Hämeen lääniin kuulunut osa Someron pitäjää ja Somerniemen eli Ylistaron kappeli.
Vuonna 1862 tapahtuneessa tuomiokuntien järjestelyssä Sääksmäen tuomiokunnan alue jaettiin kahteen tuomiokuntaan:
- Kalvola ja Sääksmäki tulivat kuulumaan Janakkalan tuomiokuntaan[6]
- Akaan pitäjä ja Kylmäkosken kappeli, Urjalan pitäjä sekä Hämeen läänin alainen osa Punkalaitumen pitäjää, Tammelan pitäjä Humppilan, Jokioisten ja Perttulan kappeleineen sekä Hämeen lääniin kuulunut osa Someron pitäjää Somerniemen kappeli kanssa tulivat kuulumaan uuteen Tammelan tuomiokuntaan.[7]
Näin Sääksmäen tuomiokunta lakkasi olemasta, mutta suurin osa sen entisestä alueesta jatkoi uudella nimellä eli Tammelan kihlakuntana.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Håkon Holmberg et al.: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit, Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys 1959.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, Otava 1965, osa 9, palsta 141, hakusana tuomiokunta.
- ↑ Holmberg s. 1.
- ↑ a b c Holmberg s. 31.
- ↑ Holmberg s. 70.
- ↑ Holmberg s. 70 ja 153.
- ↑ Holmberg s. 149.
- ↑ s:Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus Suomenmaan tuomari-alueiden ja Kihlakunnantuomareille tulevain kruununpalkkain yleisestä järjestämisestä (wikiaineistossa).