Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 16

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Suomalaiset olympiamitalistit

Löytyykö mistään ajantasaista listaa suomalaisista olympiamitalisteita ja heidän keskinäisestä järjestyksestään? --Emppu92 20. marraskuuta 2010 kello 13.01 (EET)

Itse en tiedä muuta kuin tämän. --Stryn ^(talk) 20. marraskuuta 2010 kello 13.18 (EET)

Blogi, jossa uusimmat alhaalla

Tietääkö kukaan, miten esim: bloggerissa tai jossain muussa vastaavanlaisessa palvelussa saisi uusimmat viestit alas, ja sivun yläosaan linkin jokaisen kirjoituksen kohdalle erikseen? Matti123 21. marraskuuta 2010 kello 12.04 (EET)

Ennustuksista

siirretty artikkelista
Hei! minä yritän etsiä tietoa ennustuksista, ja miten sitä tehdään.mistä voisin etsiä kun en löydä?Kommentin jätti 109.204.133.142 (keskustelu – muokkaukset)

Riippuu aika paljon näkökulmasta. He väittävät ennustavansa tähdistä, korteista, teenlehdistä, luontaisilla– ja synnynnäisillä kyvyillä sekä ties mistä. Todellisuudessa ennustukset keksitään päästä, tai etsitään vanhan tauhkan joukosta. Tarkoitushan on se, että ennustukset pätevät enemmän tai vähemmän kaikilla. On kieltämättä taito yleistää niin paljon, että kaikki löytävät jonkun onnistuneen ennustuksen. (Anteeksi. Aloin puhumaan ohi aiheen)—Aku506  23. marraskuuta 2010 kello 17.20 (EET)

Katso vaikka Johanna Broman tai skepsismi. Ennustan että hetken tutkimisen jälkeen mysteerinen anonyymi löytää paljon fiksua tietoa wikipediasta... ja... hieman on sumuista... luulen että hän myös tulee lisäämään... joku muokkaa artikkeleita.. puuh! *pyörtyy rasituksesta tallenna sivu -napin päälle* --(λ (?) (!)) 23. marraskuuta 2010 kello 21.42 (EET)

Oikea kirjoitusmuoto

Hei, voiko iPod-sanan kirjoittaa myös muodossa Ipod? Koska iPod on Applen tavaramerkki, mutta suomen kielessä lauseet tulisi aloittaa isolla alkukirjaimella. --Olli ^keskustelu 24. marraskuuta 2010 kello 16.07 (EET)

Mielestäni otsikko tulisi kirjoittaa muodossa iPod, kun taas lauseen ensimmäinen sana aina isolla. On muuten outoa, että Wikipedia automaattisesti tekee otsikon ensimmäisen kirjaimen isoksi. --Pek 27. marraskuuta 2010 kello 17.23 (EET)

Eläimet

Eläinten tiedoissa esim. hyppyrotta ei kerrota miten lisääntyy ja miten monta poikasta. Joskus puuttuu jopa elinympäristö ja elin ikää ei monessa tekstissä mainita.Kommentin jätti 89.166.100.206 (keskustelu – muokkaukset) 15:56:44

Wikipedia ei ole vielä valmis. --albval(keskustelu) 25. marraskuuta 2010 kello 15.01 (EET)

Eikä sen puoleen tule ikinä olemaankaan. Jos asia häiritsee sinua, voit lisätä tiedot sinne.—Aku506  25. marraskuuta 2010 kello 15.16 (EET)

Paljonko aldehydejä sipseissä?

Paljonko perunalastuja pitää syödä että saa saman määrän näitä vaarallisia aldehydejä kuin yksi annos alkoholia nautittauessa muodostuisi? --(λ (?) (!)) 24. marraskuuta 2010 kello 02.42 (EET)

Tämän tutkimuksen mukaan 30,0 grammasta sipsejä tuli heksanaalia 62 ppm, että ei ihan mielettömästi. Alkoholin poistuminen taitaa alkaa aldehydistä, jotka sitten muuttuvat asetaattiyhdisteiksi, eli kaikki (?) alkoholi muuttuu aldehydiksi, mutta toisaalta kehoon ei jää (jos ei kärsi molybdeenin puutteesta) aldehydiä ollenkaan. --Lakritsa 30. marraskuuta 2010 kello 23.08 (EET)

Eli karkeasti yhdestä annoksesta alkoholia syntyy elimistössä n. 4 mg aldehydejä, yhdestä 150 g sipsipussissa sitten korkeintaan 0.5 mg noita tutkimuksen havaitsemia 7 aldehydiä, tutkimuksen lukujen mukaan. Vai, 5 mg. En ota huomioon laskussa mahdollista muutosta moolimassassa alkoholista aldehydeiksi.

Mistä seuraa muuten, että: uskomatonta ettei Fi Wikipedia mainitse alkoholia asbestin tasoisena karsinogeeninä, joksi se on luokiteltu kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen IARC:n raportissa. --(λ (?) (!)) 1. joulukuuta 2010 kello 04.49 (EET)

Latvian turkkilaiset

Elämäkertatietojen (artikkelissa Teuvo Tulio annettu kirjallisuus) mukaan elokuvaohjaaja Teuvo Tulio (oik. Theodor Tugai) oli syntyjään Latvian turkkilainen äidinpuoleisen isoisänsä puolelta ja puolalainen äidinpuoleisen isoäitinsä puolelta. Onko etnisestä ryhmästä Latvian turkkilaiset tarkempia tietoja?--Urjanhai 28. marraskuuta 2010 kello 18.14 (EET)

Itse epäilen onko mitään Latvian turkkilaisia koskaan ollutkaan. Olen kyllä lukenut heistä jotain mainittavan, mutta ainakaan enää heitä ei ole jäljellä. Oman veikkaukseni mukaan on kyse tataareista. Tällöin tulisi kyseeseen Puola-Liettuaan muuttaneet tataarit, tai sitten Venäjän vallan aikana muuttaneet. Puola-Liettuassa heitä muutti Latgaleen, jossa heitä on ilmeisesti edelleen. Tämä selittäisi myös tuon puolalaisen puolen, kun Latvian puolalaisetkin ovat keskittyneet Latgaleen. Suomenkielinen artikkeli puuttuu, mutta aiheesta kerrotaan en-wikissä nimellä Lpka Tatars, J.K Nakkila 28. marraskuuta 2010 kello 22.26 (EET)

Muistaakseni Tulio on etniseltä alkuperältään ainakin osittain Liettuan tataari. --Esamatti1 29. marraskuuta 2010 kello 10.19 (EET)

Vaikuttaa uskottavalta. Mainitussa elämäkerrassa sanottiin muistaakseni, että isoisä oli muslimi, ja että Tulion elokuvien hevoskohtauksissa ilmenevät hevostaidot ovat peräisin samasta taustasta, ja ainakin tuossa en-wikin artikkelissa mainitaan hevoskulttuuri. En-wikin mukaan Tulion syntymäpaikka olisi Rēzekne, joskin tästä on fi-wikissä eri tieto, ja muutenkin tiedot eri lähteissä vaihtelevat (elämäkertakirjassa esitettyjä kaikkia tietoja en enää muista).--Urjanhai 29. marraskuuta 2010 kello 13.54 (EET)

Romanien puhtaussäännöistä

Romanit eivät ilmeisesti pese tai säilytä naisten ja miesten vaatteitä yhdessä. Onko tämä sopimatonta myös täysin käyttämättömien, vasta valmistettujen vaatteiden osalta ja voidaanko esimerkiksi eri sukupuolien vaatteiksi tarkoitettuja kankaita pestä yhdessä? Pitke 3. joulukuuta 2010 kello 09.29 (EET)

Jogurttimusiikkia

(siirretty osiosta Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)) Mikähän sävellys soi valiojogurtin mainoksessa, jossa mies ratsastaa valkoisella hevosella? Mainosta en ole pitkään aikaan kyllä nähnyt. --Jylöstalo 3. joulukuuta 2010 kello 22.16 (EET)

Olisiko tämä: [1]? -Ochs 4. joulukuuta 2010 kello 00.50 (EET)

Mitä on suomeksi?

Olen suomentelemassa yhtä sovellusta. Mitä on suomeksi Automatch? Yksi esimerkkilause on tälläinen: Do you want TrueCaller to try to automatch your phonebook contacts with your social network contacts?

Kyseessä on jotenkin automaatti, mutta miten match pitäsi suomentaa, koska itse en keksinyt mitään järkevää. Kommentin jätti PatrikSelin (keskustelu – muokkaukset) 27. marraskuuta 2010 kello 17.02

Yksi mahdollinen käännös olisi "synkronoida automaattisesti". --Khaosaming 27. marraskuuta 2010 kello 17.15 (EET)

Khaosamingin käännös on oikea. – EJavanainen ^{(Обсуждение страницы)} 27. marraskuuta 2010 kello 17.16 (EET)

match voisi olla myös "sovittaa yhteen" . Synkronointi viittaa ehkä enemmän jatkuvaan ja ajantaisaiseen yhteensovittamiseen, eli riippuu siitä toiminnosta mikä kuvaa paremmin. --217.140.230.56 27. marraskuuta 2010 kello 17.41 (EET)

"Automaattinen yhteensovittaminen". --ML 27. marraskuuta 2010 kello 17.56 (EET)

ML:n käännös on juuri oikea. –Crimson Cherry Blossom™ 27. marraskuuta 2010 kello 19.33 (EET)

Automatch on tuossa alkuperäisessä lauseessa verbi eikä substantiivi. Vastaavaa yhtä verbiä ei suomessa liene, ja lause onkin käännettävä kokonaisuutena eikä sana kerrallaan, esim. seuraavasti: "Haluatko, että TrueCaller yrittää hakea [ja yhdistää] toisiaan vastaavat tiedot/henkilöt sosiaalisen verkon kontakteistasi ja puhelinluettelostasi automaattisesti?" Jokin muukin sanamuoto voi tietysti olla vielä oikeampi sen mukaan, mitä TrueCaller täsmälleen tekee, kuten:

* tuon hakasulkeissa olevan tarve riippuu siitä, mitä tapahtuu, kun TrueCaller löytää vastinparit: yhdistääkö se ne yhdeksi luettelomerkinnäksi vai näyttääkö käyttäjälle vain löytäneensä mahdolliset vastaavuudet

* kauttaviivalla erotetut ovat vaihtoehtoisia ilmauksia sen mukaan, minkälaista tietoa luetteloissa on

Jne. --WikiCraft 4. joulukuuta 2010 kello 20.33 (EET)

Mikä ilmakehän ilmiö?

Mistä ilmiöstä on kyse, kun maassa oleva valo heijastuu taivaalle moni kymmenmetriseksi valopylvääksi? Muistaakseni se liittyi jotenkin ilmassa olevaan hienokaloiseen jää hileeseen. (Näin muistan lukeneeni viime vuonna sanomalehdestä.)

Olis vain kuvaa commonsiin, mutta ei oikein kehtaisi nimetä tyyliin: "tuntematon ilmiö taivaalla", ja kuva jää ikuisiksi ajoiksi käyttämättä. --Dacnoh 29. marraskuuta 2010 kello 22.56 (EET)

Haloilmiö? --ML 29. marraskuuta 2010 kello 23.04 (EET)

jep, siitähän tuossa näyttää olevan kysymys, tarkemmin keinovalopilarista. Sen verran vähän on aiheesta kuvia commonsin puolella että varmasti lataan omani sinne. Kiitoksia vastauksesta! --Dacnoh 30. marraskuuta 2010 kello 00.17 (EET)

Commonsissa on itse asiassa kymmeniä käyttäjiä, jotka tykkäävät tunnistaa Unknown X -tyylisissä luokissa olevia ilmiöitä, paikkoja, esineitä ja eliöitä. Jos kuvan asia on tunnistettavissa, joku todennäköisesti tunnistaa sen. Pitke 3. joulukuuta 2010 kello 09.27 (EET)

Itse asiassa minulla olisi muutama hyvä kuva parista kasvista, mutta en ole ollut laittamassa niitä tänne kun ei ole mitään hajua siitä mitä ne on, muuten miten helposti onnistuu commonsissa tiedoston nimen muuttaminen? --Dacnoh 3. joulukuuta 2010 kello 22.02 (EET)

Tarvitaan ilmeisesti ylläpitäjän tai "tiedostonsiirtäjän" apua. Täällä lisätietoa. --MiPe ^(wikinät) 3. joulukuuta 2010 kello 22.08 (EET)

Jos se ei ole tuon vaikeampaa, voisin ladata nämä tiedostot ensin "unknown"-tyylillä. Tänks! --Dacnoh 4. joulukuuta 2010 kello 15.25 (EET)

InCall suomeksi?

Mitä inCall tarkoittaa suomeksi? Kyseinen sana ilmenee "InCall volume：" lauseessa. Kommentin jätti PatrikSelin (keskustelu – muokkaukset)

Puhelunaikainen äänenvoimakkuus?—Aku506  4. joulukuuta 2010 kello 12.43 (EET)

Onko muissa maissa yhtä paljon naispäättäjiä kuin Suomessa?

Suomessa on tällä hetkellä naispresidentti ja naispääministeri. Lisäksi hallituksesta yli puolet on naisia.

Tiedättekö, onko missään muussa maassa samanlaista tilannetta?--Santanen 4. joulukuuta 2010 kello 14.30 (EET)

En usko että aivan noin paljoa muualta löytyy; Yhdysvaltain edustajainhuoneessa näyttäisi olevan 16,8% ja senaatissa 17,0%.[2] Veikkaisin että jossain keski-Euroopassa (Ranska, Saksa, etc.) saattaisi olla lähemmäs Suomen luokkaa...-Henswick¹ 4. joulukuuta 2010 kello 15.04 (EET)

Lesothon parlamentissä 25 %. Islannissa on ollut naispresidentti ja -pääministeri mutta ei yhtaikaa. Tästä bnkee että Pohjoismaat ovat omaa luokkaansa. en:List of elected or appointed female heads of state on aika valaiseva. --Tappinen 4. joulukuuta 2010 kello 15.30 (EET)

Berlusconi taisi joskus valitella naisministerien suurta määrää Espanjan hallituksessa. --Quadriplegia 4. joulukuuta 2010 kello 15.35 (EET)

Hallitustilastoja en löytäänyt khelposti, mutta parlamenteistä Lista maittain paljastaa että ainoa parlamentin naisenemmistö on Ruandassa. --Tappinen 4. joulukuuta 2010 kello 15.37 (EET)

Sveitsi näyttäisi olevan toinen sellainen maa, jossa hallituksen (liittoneuvosto) nykyisistä jäsenistä yli puolet on naisia, neljä seitsemästä (de:Liste der Mitglieder des Schweizerischen Bundesrates). Myös Sveitsin tämänhetkinen liittopresidentti (Doris Leuthard) ja liittokansleri (Corina Casanova; ei ole virallisesti liittoneuvoston jäsen, eikä tehtävänkuva vastaa Saksan tai Itävallan liittokanslereita) ovat naisia [3]. Muista maista mainintana, että Australia on esimerkki maasta, jonka (ainakin muodollisesti) korkeimmat johtajat ovat kaikki naisia, sekä pääministeri (Julia Gillard), kenraalikuvernööri (Quentin Bryce) että kuningatar (Elisabet II), mutta hallituksessa naiset ovat siellä kuitenkin selvässä vähemmistössä (neljä kahdestakymmenestä). --Nironen 4. joulukuuta 2010 kello 15.42 (EET)

fotonilla on massa, jos usko. einsteiniin.wikipwdia ei.

fotonilla ei oo massaa mutta energiaa wikipedian mukaan. Einsteinin mukaan on. massalla ja energialla on yhtälö riippuvaisuussuhteesta

ongelma vain on mistä massa ja energia on syntynyt ? tyhjästäkö ?

einsteinin yhtälö on väärä.

yhtälö on väärä ja se perustuu vain siihen, että aina on ollut massaa ja energiaa.

näinhän ei ole aina ollut.

alkuräjähdysteoria on myöskin hatusta vedetty.

mistä energia on alunperin syntynyt, josta alkuräjähdyksestä syntynynt energia olis syntynyt.

miksi valo eli fotoni taittuu painovoimakentään joutuessaan ?

kun sillä on lepomassa.

onko fotonilla massa ?

fotonin energia on E = hv. E = mc toiseen. onko fotonilla (lepo)massaa ? taipuu painovoimakentässäkin. –Kommentin jätti 80.186.126.124 (keskustelu – muokkaukset)

Jos olen ymmärtänyt oikein, niin kyseessä ei varsinaisesti ole valon taipuminen, vaan itse avaruuden kaareutuminen. Ks. Yleinen suhteellisuusteoria, Tähdenpeitto, Valo, Fotoni. Kannattaa myös kuunnella Radiaattori / Kosminen inflaatio. --Jarmo Turunen 27. marraskuuta 2010 kello 16.12 (EET)

Fotonilla ei ole lepomassaa, toisin sanoen sen (lepo)massa on nolla. Einstein ja Wikipedia ovat tästä täysin yksimieliset. Tämä ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että fotonilla on positiivinen energia E = hf > 0, sillä (yllätys yllätys) fotoni ei ole levossa, vaan liikkeessä nopeudella c. Yhtälö E = m₀c² (missä m₀ on lepomassa) pätee vain jos hiukkanen on levossa, liikkeessä olevalla hiukkasella on enemmän energiaa. Kohtalaisen hyvä selostus on en-wikin artikkelissa en:Mass–energy equivalence. --Jmk 7. joulukuuta 2010 kello 13.30 (EET)

Toimeentuloturvan leikkaus

Moi kaikki. Haluisin tietää, onko tuo automaattista (tapahtuu kaikille koulun keskeyttäneille/kieltäytyjille välittömästi) vai tapauskohtaista? Missään uutisissa ei lue, miten päin on. Pekka V. Kommentin jätti 194.137.246.96 (keskustelu – muokkaukset)

Menevätkö sekaisin työttömyysturva ja toimeentulotuki? Jos kieltäytyy työ- ja elinkeinotoimiston osoittamasta koulutuksesta, työnhaku voi raueta ja silloinhan työttömyyskorvausta ei heru. Sen sijaan jälkimmäiseen, sosiaaliviraston myöntämään tukeen ei luullakseni tällainen vaikuta ([4]), se on juuri tarkoitettu viimeiseen hätään. -Ochs 9. joulukuuta 2010 kello 00.58 (EET)

Jos viitataan tähän "Lex Soininvaaraan", niin sen arkkitehdin Osmo Soininvaaran mukaan toimeentulotukea ei voi alentaa, "jos taustalla on jokin psyykkinen tai muu terveydellinen ongelma" [5]. Muunlaisissa tapauksissa tuen leikkaus lienee automaattista. --Nironen 9. joulukuuta 2010 kello 01.06 (EET)

Pää polvien välissä -asento

Miksi ihmisiä kehoitetaan menemään tuohon asentoon jos alkaa pyörryttää tai huimaamaan, yms.? Olen ymmärtänyt että vaikka lentokoneessa mennään kaiketi siksi että kun kone tekee pakkolaskun niin on suojassa äkkipysähdyksen tai kovan tärinän takia. Mutta miksi täällä maankin päällä? Onko se siksi ettei loukkaa itseään kovin pahasti jos sattuisi kaatumaan? –Crimson Cherry Blossom™ 3. joulukuuta 2010 kello 21.29 (EET)

Villi arvaus: koska tuossa asennossa pään verenpaine on korkeampi. "Pää polvien väliin" -asento lienee monissa tilanteissa helpompi ottaa kuin makuuasento. --PeeKoo 3. joulukuuta 2010 kello 22.00 (EET)

Niinpä tietenkin. Kiitos! –Crimson Cherry Blossom™ 10. joulukuuta 2010 kello 23.36 (EET)

Huumoriveikko vai väärinkäsitys?

Onko joku käynyt muuttamassa hiekkalaatikon l. kokeilualueen oikealta artikkelilta näyttäväksi? Wikipedia:hiekkalaatikko luokkineen päivineenKorina 12. joulukuuta 2010 kello 01.00 (EET)

Joku harjoitellut artikkelin tekoa. Botin olisi tuo pitänyt siivota, mutta ei jostain syystä ollut niin tehnyt. --Otrfan 12. joulukuuta 2010 kello 01.03 (EET)

Marokossa tulva – ei mainintaa uutisissa

Yksi ystäväni on lomalla kotimaassaan Markosossa ja hän on kertonut että siellä on raju tulva. Vettä on tullut taloonkin reilusti (yhdessä vaiheessa metrin verran) mutta miksi missään uutisissa ei ole mainittu täsTä ollenkaan? Ainahan tulvista on mainittu edes jossain. –Crimson Cherry Blossom™ 10. joulukuuta 2010 kello 23.25 (EET)

Ainakin Reuters uutisoi aiheesta vajaa pari viikkoa sitten: [6]. --Harriv 11. joulukuuta 2010 kello 00.30 (EET)

Suomessa uutisointi keskittyy Suomeen, sitten lähialueille ja "länsimaihin" yleensä. Jos englanninkielisiä uutisia katsoo netistä niin Amerikan ihmemaa on ykkösenä. Mitä kauemmaksi maantieteessä ja kulttuurissa mennään, sitä enemmän pitää tulla vahinkoja ja ruumiita että uutiskynnys ylittyy. 40 senttiä lunta Helsingissä on isompi uutinen kuin metri vettä Marokossa.--Tanár 11. joulukuuta 2010 kello 13.00 (EET)

Tuota en ole tullut ajatelleeksi. Lumi yllättää aina suomalaiset. :P –Crimson Cherry Blossom™ 12. joulukuuta 2010 kello 11.25 (EET)

Reutersilta löytyi vähän uudempikin uutinen: [7] --Stryn^(k) 11. joulukuuta 2010 kello 13.04 (EET)

Kiitos. Eilen sain kuulla että 40 ihmistä on kuollut! –Crimson Cherry Blossom™ 12. joulukuuta 2010 kello 11.25 (EET)

Artikkelin linkit

Kirjoitin tänne uuden artikkelin ja upotin sinne aluksi linkkejä (ulkopuolinen URL). Tallennusvaiheessa sitten järjestelmä kysyi varmenteen (ylhäällä). Kirjoitin sen varmasti oikein mutta jokin esti järjestelmää hyväksymästä varmenteen. Selaimeni hyväksyy evästeet yms (Safari 5).

Ratkaisin asian poistamalla linkit. Mutta jos joku osaisi nyt antaa neuvonkin, niin mieluusti laittaisin linkit takaisin :) Kommentin jätti Sfa1970 (keskustelu – muokkaukset)

artikkelin tekstissä on likkejä jotka osoittaa wikipedia muihin artikkeleihin tai lähteisiin jolloin ne öaitetaan ref-komentojen sisälle. Suorat linkit jos ne kuuluu aiheeseen, laitetaan aiheesta muuaa osioon.--Musamies 12. joulukuuta 2010 kello 13.08 (EET)

Henkilön mukaan nimetyt kadunnimet Helsingissä

Tämä asia on askarruttanut minua jo jonkin aikaa. Helsingissä on useita jonkun tietyn henkilön mukaan nimettyjä katuja, mutta useimmiten henkilön koko nimen sisältävät kadut sijaitsevat kaukana keskustasta. Tulee mieleen vain kaksi poikkeusta: Urho Kekkosen katu Kampissa ja Henry Fordin katu Hernesaaressa. Useimmat henkilön mukaan nimetyt kadut keskustassa sisältävät pelkän etunimen, kuten Venäjän keisari Aleksanterin mukaan nimetty Aleksanterinkatu. Etenkin tuo Henry Fordin katu pisti silmään, koska se on nimetty ulkomaalaisen, vieläpä yhdysvaltalaisen henkilön mukaan. Onko tuo jokin ainutlaatuinen poikkeustapaus, vai onko tällaisia katuja keskustan alueella muitakin? 88.114.95.29 14. joulukuuta 2010 kello 23.11 (EET)

Juhani Ahon tie Eirassa, Aleksis Kiven katu Kalliossa. Paavo Nurmen kuja Kisahallin takana. Alvar Aallon kuja Sanomatalon takana. Kaksiosaisten nimien taivas on kyllä Pohjois-Haagassa. --Tappinen 14. joulukuuta 2010 kello 23.19 (EET)

Varmaan tämä kirjasarja vastaa kysymyksiin paremmin kuin kukaan täällä. Villi arvaus kuitenkin (joka voi mennä vikaan): ennen vanhaan harrastettiin ytimekkäämpiä nimiä ja koko nimen sisältävät kadunnimet ovat uudempia. Siksi jälkimmäisiä on enemmän kaupungin laidalla, jonne asutus on vähitellen levittynyt. -Ochs 14. joulukuuta 2010 kello 23.28 (EET)

Helsingin keskusta-alueella on myös kadunnimiä, jotka viittaavat tiettyyn henkilöön vain sukunimellä. Gopase+f 14. joulukuuta 2010 kello 23.32 (EET)

Olisihan noista ainakin Aleksis Kiven katu pitänyt muistaa, kun olen kerran asunut sen lähellä. Kuitenkin edelleen pistää silmään tuo Henry Fordin katu poikkeustapauksena. Nimittäin kaikki muut tässä mainitut kadut on nimetty suomalaisten henkilöiden mukaan, mutta Henry Ford ei ollut suomalainen, eikä käsittääkseni edes liittynyt Suomen tai Helsingin historiaan olennaisesti. Kaupungin laidalla on varmasti joitain katuja jotka on nimetty suomalaisten tai ulkomaalaisten henkilöiden mukaan pelkästään sen vuoksi että he ovat kuuluisia, ei sen vuoksi että he liittyvät kaupungin historiaan. Mutta onko keskustan lähellä? Ylipäätään tuntuu että keskustassa on vain historiaan liittyvien asioiden mukaan nimettyjä katuja, kun taas laita-alueilla voi olla ihan "hatusta vedettyjä" kadunnimiä. Olen itse asunut pikkukersana Espoossa Avaruuskadulla, mikä ei ilmeisestikään liity Espoon historiaan, mutta se onkin Olarissa eikä Otaniemen-Tapiolan-Westendin-Haukilahden alueella mitä pidetään "keskeisenä" Espoona vaikkei se maantieteellinen keskus olekaan. 88.114.95.29 14. joulukuuta 2010 kello 23.43 (EET)

Keskustassa kadut ovat ensinnäkin vanhempia, eli ne on nimetty ensin, ja toiseksi "arvokkaammilla" paikoilla. Siksi siellä on Lönnrotin, Snellmanin, Mannerheimin ym. niin tunnettujen tyyppien mukaan nimettyjä katuja, että pelkkä sukunimi riittää. Laitakaupungilla taas henkilöt, joiden mukaan kadut on nimetty, ovat yleensä tuntemattomampia, joten tarvitaan sekä etu- että sukunimi. Toinen juttu on vielä se, että Aleksis Kivi on tietysti suht tunnettu heebo, mutta pelkkä "Kivenkatu" voisi viitata myös johonkin kivenlohkareeseen, joten Aleksis Kiven katu on selvempi. Sama juttu Juhani Ahon, Paavo Nurmen ja Alvar Aallon kanssa.--Tanár 15. joulukuuta 2010 kello 22.51 (EET)

Espoossa taas ensimmäiset lähiöt nimettiin vääntelemällä jotain paikallista paikannimeä (Soukantie Soukankuja Soukantaival Soukanraitti Soukankaari Soukanpolku...) ja tästä viisastuneena toinen lähiöaalto sai teemanimiä (Avaruus, 7 veljestä, Kalat, Sienet, ...) Avaruus-teemaa saattaa tukea lääketehdas Orion lähistöllä. Karjala-teema Laajalahdella saattaa liittyä rintamamiestontteihin sielläpäin. Ja Tapiolassa tietty Kalevala-teemaa. --Tappinen 15. joulukuuta 2010 kello 23.09 (EET)

Avaruusteeman Orion-yhteyden puolesta puhunee sekin, että ainakin osa Kuitinmäestä on alun perin rakennettu nimenomaan Orionin tehtaan työntekijöitä varten. -- Piisamson 16. joulukuuta 2010 kello 10.18 (EET)

Kantakaupungissa on muutamia muitakin ulkomaalaisten mukaan nimettyjä katuja. Vanhimmat niistä liittyvät Venäjän keisarihuoneen jäseniin; Aleksanterinkadun lisäksi on sellaisia ovat ainakin Mikonkatu (alkujaan Mikaelinkatu]]), Liisankatu (alkujaan Elisabetinkatu) ja Katariinankatu, jonka on väitetty saaneen nimensä Katariina II Suuren mukaan. Aikoinaan oli myös Nikolainkatu ja eräitä muitakin, mutta monet niistä nimettiin Suomen itsenäisyyden alkuaikoina uudestaan. Kalliossa on joitakin Ruotsin kuninkaiden ja Ruotsin vallan aikaisten valtiomiesten nimikkokatuja kuten Kaarlenkatu, Kustaankatu, Sturenkatu sekä Läntinen ja Itäinen Brahenkatu; tosin Kustaa Vaasa ja myös Pietari Brahe liittyvät läheisesti Helsinginkin historiaan. Muut ovatkin aika harvinaisia poikkeuksia. Töölössä on Martti Lutherin mukaan nimetty Lutherinkatu. Henry Fordin kadun nimi liittyy epäilemättä sen varrella sijaitsevaan Fordin entiseen teollisuusrakennukseen. Uudempia ovat Tähtitorninmäellä sijaitseva lyhyt Kopernikuksentie sekä Uimastadionin ohi kulkeva Hammarskjöldintie. Myös kantakaupungin ulkopuolelal on ainakin Viikin tiedepuiston aluella muutamia huomattavien tiedemiesten mukaan nimettyjä katuja: Pasteurinkatu ja Mendelinkuja. -KLS 16. joulukuuta 2010 kello 10.54 (EET)

Muutamia katuja on nimetyt myös ulkomaalaissyntyisten, mutta pitkään Helsingissä asuneiden henkilöiden mukaan: ainakin Paciuksenkatu, Engelinaukio ja Sinebrychoffinkatu. -KLS 16. joulukuuta 2010 kello 11.00 (EET)

Kortinlukijat

Tiedättehän ne kortinlukijalaitteet, joita kaupoissa, ravintoloissa ja takseissa ainakin näkee, joihin asiakas laittaa pankki- tai luottokortin ja näppäilee tunnuslukunsa, ja laite ottaa nettiyhteyden pankkiin ja veloittaa summan saman tien asiakkaan tililtä. Myydäänkö niitä laitteita yksityishenkilöille? Jos myydään, mistä niitä saa? 88.114.95.29 15. joulukuuta 2010 kello 21.35 (EET)

Kyllä myydään! En vain harmikseni juuri nyt muista missä mutta jossain olen 100% varmasti nähnyt. –Crimson Cherry Blossom™ 15. joulukuuta 2010 kello 22.56 (EET)

Tässä olisi joku linkki mutta olen nähnyt muuallakin. –Crimson Cherry Blossom™ 15. joulukuuta 2010 kello 23.01 (EET)

[8] --albval(keskustelu) 16. joulukuuta 2010 kello 09.59 (EET)

Ainakin Rahaxi Processing Oy vuokraa ja myy maksupäätteitä. Lienee muitakin vaihtoehtoja. --Cuprum 16. joulukuuta 2010 kello 10.06 (EET)

BECD

Love Records on julkaissut musiikkia Beta-merkin alla. Esimerkiksi lähteiden [9] mukaan Nolla nolla nolla-yhtye on mainittu BECD 4006 -katalogissa. Mistä BECD on lyhenne ja mikä se katalogi yleensäkin on? Kommentin jätti Jylöstalo (keskustelu – muokkaukset) 16. joulukuuta 2010 kello 01.47 (EET)

BEta CD? --Harriv 16. joulukuuta 2010 kello 00.54 (EET)

Kuvat piiloon artikkeleista?

Siirretty tänne, duplikaatti. --albval(keskustelu) 16. joulukuuta 2010 kello 13.27 (EET)

Suomenkielinen termistö

Google-hauista huolimatta en onnistunut löytämään sivua, jonka tiedän olevan olemassa. Eli: jossain on varmasti sivu, jossa on perusteltu, miksi tieteellinen termistö tulisi suomentaa. Kaipaan siis sivua, joka luettelee suomenkielisen termistön käyttämisen hyötyjä. Apua voi olla myös, jos löytää sivun, jolla puhutaan tieteellisestä julkaisemisesta suomeksi (artikkelit, väitöskirjat). Muistan tällaisen joskus nähneeni, mutta en vain sitä nyt löydä. Olisikohan ollut lääketieteen alan juttu, vai joku Suomen kielen lautakunnan ohje... --albval(keskustelu) 16. joulukuuta 2010 kello 13.21 (EET)

Ainakin siinä yhteydessä asiasta puhuttiin, kun Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta suunnitteli opetuksen muuttamista englanninkieliseksi, jos joukossa on yksi vieraskielinen opiskelija. [10] Aivan samasta asiasta ei ole kyse, mutta ehkä siitä pääset liikkelle. Linkissä haastateltu professori varmaan osaa antaa ja antaa mielellään lisätietoa. --Abc10 16. joulukuuta 2010 kello 17.39 (EET)

Mjoo, eipä ollut tuo jupakka, vaikka samaan aiheeseen liittyykin. En nyt ihan vielä lähde professoritasolta kyselemään kuitenkaan, katsotaan ensin josko nimettömät yypit netissä riittäisivät:-) --albval(keskustelu) 16. joulukuuta 2010 kello 18.09 (EET)

Tieteen termitalkoisiin ! --Tappinen 16. joulukuuta 2010 kello 18.16 (EET)

Tuskinpa hän pahastuu kun sähköpostitse lähestyt, sikäli kuin tiedän. Jos pahastuu, ei vastaa. --Abc10 16. joulukuuta 2010 kello 18.42 (EET)

Tiedoston lisäys ei onnistu kerran poistetun tilalle

Yritin lisätä poistetun ääninäytteen Hair-musikaali artikkeliin keskustelun jälkeen artikkelin linkin kautta onnistumatta vaikka asianmukaiset tiedot ovat paikoillaan. Talleta varoituksista huolimatta palauttaa tilanteeksi pohjan, joka on linkistä siirryttäessä.Korina 16. joulukuuta 2010 kello 16.56 (EET)

mikä kieli on eläimille helpoin?

Niin siis ajattelin että mikä kieli on eläinten helpoin ymmärtää? Kannatan Kannatan –80.221.96.59 16. joulukuuta 2010 kello 18.30 (EET) –80.221.96.59 16. joulukuuta 2010 kello 18.30 (EET)

Sellainen jossa käytetyt komennot poikkeavat äänneasultaan selvästi toisistaan. Kaikista kielistä valitaan sopivia sanoja, suomeksi esimerkiksi koirien kanssa sanotaan usein "tänne, paikka, maahan, sivulle, nouda " etteivät vaikkapa "tuo, luokse ja juokse" menisi sekaisin keskenään. --Tappinen 16. joulukuuta 2010 kello 18.52 (EET)

Mitä salattujen elämien Peppi lauloi?

Jaksossa 12.11.2010 Peppi lauloi salatuissa elämissä kun Lasse kosi Paulaa. Tietääkö kukaan kyseisen laulun nimeä?  –Kommentin jätti 87.95.109.120 (keskustelu – muokkaukset)

Finlandersin Oikeesti: [11] –Crimson Cherry Blossom™ 18. joulukuuta 2010 kello 20.42 (EET)

Kosinnan aikana Pepin lauloi Leif Wagerin Romanssia. Kyseinen kappale on elokuvasta Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Oikeesti-kappale soitettiin nauhalta Pepin laulamana myöhemmin tanssimisen aikana. --Unara 19. joulukuuta 2010 kello 08.54 (EET)

Ai niin. –Crimson Cherry Blossom™ 20. joulukuuta 2010 kello 11.25 (EET)

Minkälainen on Nokian Iranille toimittama opposition valvontaan tarkoitettu järjestelmä?

Nokia toimitti Iranille jonkinlaisen puhelujen seurantaan tarkoitetun järjestelmän jota voidaan käyttää ilmeisesti myös poliittisiin tarkoituksiin. Mistä löytyisi lisää tietoa tästä Isoveli-vempeleestä? Ja onkos meillä Suomessakin sellainen käytössä? --(λ (?) (!)) 20. joulukuuta 2010 kello 00.06 (EET)

Se on verkko-Nokia eli Nokia Siemens Networks

Voimassa näytti olevan jokinlaista selvitystä asiasta [12].

Ilmeisesti osia on kaksi, Monitoring Center[13], jolla kunnellaan puheluja ja Nokia Lawful Interception Gateway, jolla voi seurata kaikkea liikennettä.[14]

Suomessakin se tai joku vastaava on käytössä, koska laite on ilmeisesti osana aika monia keskuksia ja Euroopan neuvoston päätös 96/C 329/01 on määrännyt tuollaiset ominaisuudet pakollisiksi, jotta viranomaiset voivat seurata puheluita. --Mikko Paananen 20. joulukuuta 2010 kello 01.09 (EET)

Lottoaminen internetissä

Kun mä yritän lotota niin ruudulla lukee selvästi että yksi rivi tekee yhden euron. Kun siirryn maksamaan verkkopankkiin miksi hinta muuttuu kymmeneksi euroksi? --Raimo Sirén 18. joulukuuta 2010 kello 10.38 (EET)

Verkkopankista siis siirretään ne rahat omalle veikkaus-tilille. Ja minimisumma, jonka verkkopankista voi veikkaus-tililleen siirtää, on tuo kymmenen euroa.--Stryn^(k) 18. joulukuuta 2010 kello 10.41 (EET)

Ja siitä sitten maksetaan yhden euron verran minne?  –Kommentin jätti Raimo Sirén (keskustelu – muokkaukset)

Eli ensin, kun olet siirtänyt kymmenen euroa veikkaus-tilillesi, niin sitten kun lisäät yhden lottorivin, niin veikkaus-tililtäsi häviää euro, ja yhdeksän euroa jää vielä myöhempään käyttöön. --Stryn^(k) 18. joulukuuta 2010 kello 10.45 (EET)

Tattis avustanne. Jos tänään lakkaan köyhtymästä muutan maalle ja lupaan maksaa teillekin hyvän miehen lisää. --Raimo Sirén 18. joulukuuta 2010 kello 10.49 (EET)

Ikävä tuottaa pettymys, mutta tämän viikon potti on varattu allekirjoittaneelle. --Crt 18. joulukuuta 2010 kello 17.03 (EET)

Kerro pelaamasi numerot, niin tiedän olla pelaamatta niitä. --Anr 18. joulukuuta 2010 kello 17.04 (EET)

Pääpottia ei tullut mutta sain 2000.. Annatko nimimerkki Stryn tilinumerosi.--Raimo Sirén 21. joulukuuta 2010 kello 23.09 (EET)

Kun ääkköset eivät toimi

Minulla on sellainen ongelma, että muutamilla nettisivustoilla ääkköset eivät näy oikein, vaan niiden tilalla on merkki �. Esimerkiksi tällä sivulla näkyy lukevan Luettelon suomenkielisten nimien tekij�noikeudet ovat BirdLife Suomi ry:ll�. Miten ääkköset saisi näkymään oikein? --Compance 21. joulukuuta 2010 kello 14.57 (EET)

Sainkin ongelman jo selvitettyä. Eli Firefoxissa -Näytä>Merkistökoodaus>Länsimainen (ISO-8859-1)- auttaa. --Compance 21. joulukuuta 2010 kello 15.11 (EET)

Tile cache = tiilivälimuisti?

Mitä tile cache tarkoittaa? En usko, että se tarkoittaa tiilivälimuistia. Kommentin jätti PatrikSelin (keskustelu – muokkaukset)

Tiilikätkö? Cache on myös mm. piilottamista ja varastoimista. –Crimson Cherry Blossom™ 21. joulukuuta 2010 kello 16.53 (EET)

Kuvavälimuisti? Tämä liittynee GIMPiin ja siinä tile cache on suomennettu "kuvavälimuisti".--Nedergard 21. joulukuuta 2010 kello 17.42 (EET)

Tietokirjojen kuvat ja niiden käyttöoikeudet

Useissa eläinkirjoissa lukee kuvien alla tekijänoikeuksien haltija, esim. WSOY Kuvapankki. Mutta mitä käyttöoikeutta niissä käytetään? Entä suomalaiset kirjat joissa ei ole mainittu kuvien lähdettä edes lopussa (Ilmo Lounasheimo: Kehän sankarit, kirja siis suomalainen), mitä köyttöoikeutta niissä käytetään (siis jos verrataan Wikipediaan; esim. "kuvalla ei ole lähioikeuden suojaa koska sen luonnista on 50 vuotta" tai "PD")? Haen tällä kysymykedääl selvitystä siihen voisiko kys. kirjan kuvia käyttää Wikipedian artikkeleissa. --–Crimson Cherry Blossom™ 21. joulukuuta 2010 kello 17.03 (EET)

Eipä voi, jos ei erikseen mainita, tai riittävät vanha, tai sitaattioikeus täyttyisi. Maksullisia kertajulkaisuoikeuksia. Korjatkaa, jos olen väärässä.—Aku506  21. joulukuuta 2010 kello 18.06 (EET)

Lainan maksamatta jättäminen

Poikani on velkaa eräälle lainafirmalle muutaman satkun. Mitä tapahtuu jos hän jättää lainansa hoitamatta? Hän ei käy töissä eikä hänellä ole tuloja joten häneltä ei voida periä mitään. Voiko Suomessa joutua edeleen velkavankeuteen vai mitä tapahtuisi ?(sen lisäksi että menettää luottotietonsa) --Raimo Sirén 23. joulukuuta 2010 kello 13.37 (EET)

http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/taloustietoa/

http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/kuluttajaneuvonta/kuluttajan-oikeudet/maksuviivastykset-ja-perinta/velkojen-vanhentuminen/ --Aulis Eskola 23. joulukuuta 2010 kello 20.06 (EET)

Riippuu siitä millane "lainafirma" on kyseessä. Rikokseen yllyttäminen on muuten rikos. J.K Nakkila 23. joulukuuta 2010 kello 20.22 (EET)

Luottotietojen menettäminen on nykymaailmassa verrattavissa entisajan kansalaisluottamuksen menetykseen. Sillä on ikäviä seurannaisvaikutuksia, muun muassa vuokra-asunnon hankkiminen voi käydä ylipääsemättömäksi ongelmaksi ja joutuu asumaan vanhempiensa valvovan silmän alla. Jos vanhemmat ja poika ovat puheväleissä, ehkä isänä harkitset hänen auttamistaan pahimman yli, kun kyse on kuitenkin suhteellisen pienistä summista. Toivottavasti pojalla itsellään on halua pitää asiansa kunnossa ja ajatella tulevaisuuttaan. Mikä tahansa työ on parempi kuin kotona makoilu, vaikka palkaton vapaaehtoistyö. Se pitää ihmisen ryhdissä. --Abc10 23. joulukuuta 2010 kello 21.36 (EET)

Jos lainalla ei ole vakuuksia tai takaajaa, tapahtuu näin:

Laina menee ensin jollekin perintäfirmalle perittäväksi. Ja korot ja kulut kasvaa. Jos perintä ei onnistu, velka viedään tuomioistuimeen (rahalainassa ei välttämätöntä), ja sieltä tulee velkomustuomio. Ja korot ja kulut kasvavat edelleen. Sitten velka siirtyy ulosottoon, joka yrittää periä sitä. Jos ei onnistu, eli tulee varattomuuseste, velka palautuu velkojalle. Ja korot ja kulut kasvavat edelleen. Ja sama rumba alkaa jonkin ajan kuluttua uudestaa. Korot ja kulut jatkavat kasvuaan. Tätä jatkuu seuraavat 15-20 vuotta, kunnes velka vanhenee. Ja koko ajan korot ja kulut jatkavat kasvuaan.

Jos lainansa jättää maksamatta, niin ei niitä ole koskaan vankeudeksi muunnettu. Muunto koskee ainoastaan joitain tuomioistuimen tuomitsemia sakkorangaistuksia. Edit: Mutta siis jos pojallanne on vaikkapa auto ja oma talo, niin ne ulosmitataan jos maksuja ei makseta. –Crimson Cherry Blossom™ 23. joulukuuta 2010 kello 23.20 (EET)

Artikkelien muokkauksien poisto

Tein Crash Bash sivustossa tarina juonta kunnes se poistettiin ja etsin syytä kaikkialta mutten löytänyt vastausta olen todella pettynyt ja hermostunut siihen poistoon mistä poiston syyn voi nähdä ja miksi kauan tehty juoni selitys poistettiin? Ps: en ole laittanut siihen mitään sopimatonta.Kommentin jätti Pettunen2 (keskustelu – muokkaukset)

En tiedä, miksi näin kävi. Harmillista. Uusin lisäyksesi ainakin on saanut olla artikkelissa. Mutta muista että kaiki muokkauksesi säilyvät ikuisesti sivuhistoriassa; juonilisäyksesi on tässä. Voithan kopioida sen ja liittää artikkeliin uudelleen, ainakin minusta teksti on ihan hyvää. Klikkaa artikkelin yläpuolella olevaa Näytä historia -tekstiä, jolloin voit vertailla sivun eri versioita. Älä lannistu, vaan muokkaa edelleen rohkeasti! –Crimson Cherry Blossom™ 26. joulukuuta 2010 kello 15.52 (EET)

Palautin tekemäsi juonikuvauksen korjaten kielioppivirheet. Ilmeisesti niiden takia edellinen käyttäjä kumosi muokkauksesi. –Crimson Cherry Blossom™ 26. joulukuuta 2010 kello 16.27 (EET)

IP

Tuli vahingossa muokattua keskustelusivuani pillä, saako sen jotenkin pois näkyvistä? J.K Nakkila 26. joulukuuta 2010 kello 23.51 (EET)

Wikipedia:Piilottaminen. -Ochs 26. joulukuuta 2010 kello 23.55 (EET)

Vasikoista

Mistä oikein on peräisin sanan "vasikka" vaihtoehtoinen merkitys tarkoittamaan jotakuta, joka antaa salaa vihjeitä poliisille? 88.114.95.29 28. marraskuuta 2010 kello 23.29 (EET)

Tätä on kysytty 10.9.2006 iGS-tietopalvelulta, jonka mukaan: Vasikka, myös "kalvi", on tullut suorana käännöslainana ruotsin kielen slangisanasta kalv=ilmiantaja, vasikka. Lähde: Lipsonen, Vankilaslangin sanakirja. Mistä sana on ruotsiin tullut, sitä iGS ei tiennyt kertoa. --Jmk 29. marraskuuta 2010 kello 08.10 (EET)

Kyselin asiaa ruotsinkielisestä Wikipediasta jokin aika sitten mutten ole saanut mitään vastausta. 88.114.95.29 12. joulukuuta 2010 kello 22.06 (EET)

Jos tietää mikä vasikka on ja mitä se tekee, varsinkin saadessa ravintoa emältään, ei pitäisi olla mitään epäselvää siinä, että ilmiantajaa kutsutaan vasikaksi. --85.77.221.185 6. joulukuuta 2010 kello 02.16 (EET)

Mutta miksi kielikuvaan on valittu juuri vasikka eikä jokin muu? Samoinhan toimivat useiden muidenkin nisäkkäiden jälkeläiset. --WikiCraft 6. joulukuuta 2010 kello 13.00 (EET)

Satuin huomaamaan Tuomarien kirjassa kohdan, jossa vasikka-sanaa käytetään tässä merkityksessä. Tuom. 14:18 - tuosta pätkästä ei sitä vielä tajua, mutta juttu menee suunnilleen näin: Simson ihastuu filistealaistyttöön, heidän häissään hän esittää filistealaisille sulhaspojille arvoituksen (joka on mahdoton ratkaista) ja siitä lyödään vetoa, aikaa 7 päivää. Sulhaspojat painostavat ja uhkailevat morsianta, että hän paljastaisi ratkaisun, ja pelokas morsian laverteleekin kun saa asian selville. Simson arvaa ettei juttua olisi ratkaistu ilman tietyn ilmiantajan vihjettä ja sanoo "Ellette olisi vasikallani kyntäneet, ette olisi arvoitustani ratkaisseet". -- Mitä luulette, voisiko liittyä? Simsonin tarina kuuluu vanhan testamentin tunnetuimpiin.--BluePuddle 31. joulukuuta 2010 kello 20.34 (EET)

Leech sanan toinen merkitys?

Olen suomentamassa AnkiDroid-sovellusta, jossa voi ladata tai luoda itse kysymyskortteja.

Leech tarkoittaa ainakin iilimatoa ja vapaamatkustajaa, mutta mielestäni ne ei sovi.

Esimerkki lauseita:

Card marked as leech and suspended

Card marked as leech

Suspend Leeches

Onko muuten jotakin foorumia, jossa keskitytään sovelluksien suomentamiseen?

tuosta ehkä saa jotain osviittaa.--Tanár 26. joulukuuta 2010 kello 17.46 (EET)

Yleinen käännösfoorumi on ainakin https://groups.google.com/forum/?fromgroups#!forum/sfnet.keskustelu.kieli.kaantaminen

terv. --Tappinen 31. joulukuuta 2010 kello 22.28 (EET)

Loinen. --ML 31. joulukuuta 2010 kello 22.37 (EET)

Kone väittää että DVD-levy on tyhjä

Osaako kukaan sanoa miksi koneeni väittää koko ajan, että koneeseen laittamani DVD-RW-levy olisi tyhjä? Levyllä on itseäänitetty videopätkä ja toimii telkkarin kanssa ihan moittettomasti, mutta yksikään kone (XP ja 7) tai mediasoitin (Mediaplayer ja VLC) ei levyä hyväksy.-Henswick 30. joulukuuta 2010 kello 20.18 (EET)

Samaa ongelmaa käsittevä Afterdawn keskustelu. "Olihan levy viimeistelty, tai "suljettu" tai "finalize"?"--RicHard-59 30. joulukuuta 2010 kello 21.09 (EET)

Jos kyseessä tallentavalla DVD-soittimella tekaistu levy, niin levy pitää viimeistellä loppuun, ennenkuin se toimii tietokoneessa ja muissa dvd-soittimissa. --Ville Siliämaa 31. joulukuuta 2010 kello 03.33 (EET)

Kaksi äidinkieltä?

Voiko henkilö kokea, että hänellä on kaksi äidinkieltä?

Onko käypää toimintaa, että henkilö esimerkiksi virallisia papereita täyttäessään rastittaa äidinkielekseen sekä suomen että ruotsin?

--84.231.39.141 31. joulukuuta 2010 kello 22.24 (EET)

Kyllä: Kaksikielisyys. Toinen asia on tietenkin hyväksyvätkö viranomaiset kaksi ruksia. Todennäköisesti henkilön on kuitenkin valittava ensisijainen kieli, jolla hän saa viralliset kirjeet. Verottaja lähettää minulle vain suomea sisältäviä kirjeitä.--Nedergard 1. tammikuuta 2011 kello 13.19 (EET)

Juuri niin, eli yksilön oma kokemus äidinkielestä on eri asia kuin virallinen äidinkieli. Suomi on käsittääkseni aika harvinainen maa siinä mielessä, että täällä kansalaisen äidinkieli määritellään virallisesti ja siitä on siksi tarkat tilastot olemassa. Tilastokeskuksen kielen mukaan luokitelluissa väestötilastoissa ei ole sellaista kohtaa kuin "kaksikielisyys", joten ilmeisestikään Suomessa kukaan ei voi virallisesti olla kaksikielinen.--Tanár 1. tammikuuta 2011 kello 13.36 (EET)

-stan valtiot

Tietääkö kukaan mitä mahtaa "-stan" pääte tarkoittaa? Useassa valtiossa Aasiassa on kyseinen pääte, kuten Kazakstanissa, Afganistanissa, Pakistanissa, Tadzikistanissa, Turkmenistanissa ja Uzbekistanissa. --Pek 4. tammikuuta 2011 kello 00.40 (EET)

en:-stan, suunnilleen tarkoittaa että "jonkun paikka". Esimerkiksi kazakkien paikka, afgaanien paikka jne. --Harriv 4. tammikuuta 2011 kello 01.10 (EET)

Sanoittaisiinko suomeksi sitten "Kasakkila", "Afgaanila", "Pakila" .. --Tappinen 4. tammikuuta 2011 kello 23.59 (EET)

Pääte -stan on "itämainen" vastine "länsimaiselle" päätteelle -ia, kuten turkiksi Kreikka on Yunanistan, Unkari on Macaristan jne. Pääte on monien "itämaisten" valtioiden nimissä, mutta jostakin syystä Kirgisian nimi on edelleen kuin muodostettu venäjänkielisestä nimestä Киргизия, Kirgizija, vaikka venäjässä käytetään myös muotoa Кыргызстан, Kyrgyzstan, kuten Turkmenistan on Туркменистан nimen Туркмения, Turkmenija ohella puhumattakaan sitten Tadžikistanista ja Uzbekistanista eli Таджикистан ja Узбекистан. Siis suomessakin voisi nimenä olla Kirgisistan. --85.77.160.49 5. tammikuuta 2011 kello 03.14 (EET)

Maija poppanen meikki

Siirretty sivulta Maija poppanen meikki. --Urjanhai 7. tammikuuta 2011 kello 20.48 (EET)

Auttakaa ja kirjoittakaa tähän Maija Poppasen meikistä!! Teen itsestäni Maija Poppasen naamiaisiin. –Kommentin jätti 84.249.131.149 (keskustelu – muokkaukset)

Löytyisikö näistä valokuvista apua ? --Tappinen 7. tammikuuta 2011 kello 20.46 (EET)

I Phone 4 ongelma

Kysymys siirretty Tekniikan kahvihuoneesta. --Zache 8. tammikuuta 2011 kello 11.57 (EET)

Onko muilla ollut ongelma Saunalahden liittymän käytössä. Vastaaja palveluun ei pääse kirjautumaan "puheposti" näppäimellä. Saunalahti ei suostu vastaamaan useasta yhteyspyynnöstä huolimatta. Kommentin jätti Rami41 (keskustelu – muokkaukset)

Minkä takia product key tunnukseni ei toimi

Yritän laittaa tunnuksen käynnistäessäni Microsoft office picture manager ohjelmaa. Olen katsonut sen tietokoneesta mutta se väittää että se on virheellinen,vaikkei ole varmana, --Raimo Sirén 8. tammikuuta 2011 kello 12.56 (EET)

Oletko katsonut product key:n tietokoneestasi ohjelmasta (esim. Microsoft Office Word kohdasta "Tietoja Microsoft Office Wordista" tmv.) vai oletko katsonut Product Keyn tietokoneessasi kiinni olevasta tarrasta? Jos olet katsonut avaimen esim. Wordin lisätietoikkunasta syy on siinä että Product Key käy läpi tietyn algoritmin muuttuen Product Keysta License Keyksi ja ohjelma näyttää vain tämän License Keyn (=ei toimi Product Keyna). Jos olet katsonut avaimen tietokoneessasi olevasta tarrasta syy on siinä että Product Key on tehty esim. paketille Microsoft Office Standard ja Microsoft Office Picture Manager kuuluu esim. pakettiin Microsoft Office Professional. Jos olet varma että a) katsoit avaimen tarrasta ja b) avaimella pitäisi olla oikeus käyttää pakettia johon Picture Manager kuuluu kannattaa olla yhteydessä tietokoneesi valmistajaan sillä Product Key on jostain syystä muuttunut "käytetyksi" siten että sen jatkokäyttö on mahdotonta (koska kyseessä on OEM-office Microsoft ei vastaa henkilökohtaisesti niistä vaan vastuun ottavat laitevalmistajat joiden laitteiden mukana OEM-tuote tulee). --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 8. tammikuuta 2011 kello 13.13 (EET)

kiitos vastauksestanne. tuosta oli apua. Ilmeisesti se on olevinaan jo käytetty. typerä muutenkin koko tunnus!--Raimo Sirén 8. tammikuuta 2011 kello 13.20 (EET)

Käytetyn laitoin lainausmerkkeihin siksi että kyseessähän ei siinä mielessä ole jokin joka kuluisi käytettäessä. Kun Product Key aktivoidaan Microsoft saa koneestasi tietyn merkkisarjan joka muodostuu koneesi komponenteista ym. Jos tuo merkkisarja muuttuu riittävästi (esim. kun päivität koneeseesi näytönohjaimen ja kovalevyn) tulkitsee järjestelmä koneesi uudeksi koneeksi ja estää avaimen käytön. Tämän vuoksi avainta voi yleensä käyttää 2-5 eri kokoonpanossa mutta sen jälkeen jatkokäyttö on estetty ellet ota yhteyttä koneesi valmistajaan (joilla taas on mahdollisuus "purkaa" esto). --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 8. tammikuuta 2011 kello 17.04 (EET)

Kadonnutta etsimässä

Tietääkö kukaan, onko mahdollista saada esille nettisivu, joka ei ole enään toiminnassa? Muistaakseni tälläinen nettisivusto on olemassa, jolla voi siis katsoa nettisivujen aikaisempia versioita. Nimi tai osoite ei vain nyt tule mieleen. --Emppu92 8. tammikuuta 2011 kello 19.18 (EET)

http://www.archive.org --Ryhanen 8. tammikuuta 2011 kello 19.24 (EET)

Kiitokset! --Emppu92 8. tammikuuta 2011 kello 19.38 (EET)

Itse äänitetyt CD-levyt

Olen ostanut kaupasta tyhjiä CD-levyjä, joissa lukee CD-R AUDIO. Kymmenen levyn paketti maksoi lähes 20 euroa. Paketissa lukee "CD-R for consumer audio applications. Advanced technology ensuring ultimate compability and sound performance with all Digital Audio CD Recorders". Ovatko kyseessä siis laadukkaat ja kestävät levyt? Säilyykö ääni niillä kunnollisena "ikuisesti"? Toimivatko ne nyt ja tulevaisuudessa kaikissa uusissa CD-soittimissa?

Liittyykö äänen säilyminen mitenkään siihen, ovatko levyjen kappaleet kopioitu tietokoneen avulla valmiiksi äänitetyiltä CD-levyiltä vai ovatko ne vaikkapa Youtubesta muunnosohjelman avulla kopioituja?

Olen ostanut myös sellaisia tyhjiä CD-levyjä, joissa lukee CD-R80. Kymmenen levyn paketti niitä maksoi alle 10 euroa. Ne eivät suostu soimaan kaikissa uudemmissakaan laitteissa. Levyjen paketissa lukee "CD-R with unsurpassed data integrity and lifetime use. To optise the performance of this CD-R you may have to upgrade your writers firmware. Please consult with your hardware manufactures for details". Paketissa mainitaan levyjen käyttökohteiksi data, back-up, music, photo ja video.

Ovatko kalliimmat ja AUDIO-merkinnällä varustetut levyt varmempi valinta musiikin äänittämiseen ja kuuntelemiseen tulevaisuudessa(kin) ja ehkä eri CD-soittimella kuin nykyään?

--84.231.53.241 5. tammikuuta 2011 kello 23.46 (EET)

Jos englanninkieli sujuu, niin täällä on selitystä: [15]. Eli tekijänoikeuskikkailusta kysymys. --Otrfan 5. tammikuuta 2011 kello 23.58 (EET)

Tuosta kestävyydestä. Nähdäkseni CD-R levyt eivät ole arkistokelpoinen media. Kestävyys ilmeisesti n. vuosikymmen hyvissä olosuhteissa. Valmistajat ilmoittavat elinkaareksi 20-200 vuotta.[16]

Kyseessä on muovilätty jonka päällä ohut heijastava kalvo. Kalvon rikkoutuessa syntyy ongelmia. Kokeilepa leikata saksilla CD-R-levy puoliksi, huomaat miten ohut kalvo on ja kuinka helpolla se irtoaa. --(λ (?) (!)) 8. tammikuuta 2011 kello 10.07 (EET)

Kalvo saa rikkoutua aika paljon, ennen kuin ongelmia alkaa tulla. Periaatteessa virheenkorjauksen pitäisi toimia, vaikka levyyn olisi porattu porakoneella satunnaiseen paikkaan parin millin reikä (en tosin neuvo kokeilemaan). Mutta eivät levyt ikuisuuksia kestä, mutta vaikea sanoa miten pitkään käytännössä, kun ei niitä hirvittävän pitkään ole vielä ollut. Ensimmäiset taisivat tulla parikymmentä vuotta sitten, enkä ainakaan ole kuullut että niitä olisi massoittain itsetuhoutunut, kunhan säilytys on ollut asiallinen. --Otrfan 8. tammikuuta 2011 kello 10.22 (EET)

Minulla on läjä kylän ensimmäisellä polttavalla CD-asemalla vuonna 1998 poltettuja levyjä kaapin pohjalla. En enää muista levyjen saati aseman merkkiä, mutta sen verran muistan, että vuonna 2005 osa levyjen jpg-tiedostoista oli jo särki ja viime vuonna osa levyistä jäi kokonaan tunnistamatta koneessa. Toisaalta samalla asemalla toiselle levymerkille poltettu Civ II -"varmuuskopio" asentui ihan iloisesti vielä keväällä. --albval(keskustelu) 8. tammikuuta 2011 kello 21.35 (EET)

- Onkohan CD-RW:t jotenkin kestävämpiä tai laadukkaampia?--109.204.183.91 9. tammikuuta 2011 kello 02.40 (EET)

Ainakin maalaisjärjellä huonompia, koska yksittäisten bittien täytyy pystyä tarvittaessa vaihtamaan tilaansa, joten voisi olettaa että altistuminen voimakkaalle valolle tai lämmölle saattaisi ajan kanssa aiheuttaa ongelmia. --Otrfan 11. tammikuuta 2011 kello 00.23 (EET)

CD-RW-levyt ovat erilaisia kuin CD-R:t (himmeämpiä), eikä pelkkä CD-soitin osaa välttämättä lukea sellaista. Lisäksi niissä suurin kirjoitusnopeus saattaa olla luokkaa 4×. --Mikko Paananen 11. tammikuuta 2011 kello 01.04 (EET)

Sivujen kääntämisestä?

Ajattelin aina silloin tällöin kääntää Englannista Suomeksi (ainakin alkajaisiksi, myös ruosit-suomi saattaa tulle eteen). Miten linkitän sivun englanninkieliseen/saan näkymään sivuilla että artikkeli on käytössä myös muilla kielellä? Kommentin jätti Rattlehead 87 (keskustelu – muokkaukset)

Suomenkieliselle sivulle laitetaan loppuun hakasuluissa kielilyhenne kaksoispiste ja vieraskielisen artikkelin nimi, esimeskiksi [[en:Dog]] [[sv:Hund]] Vastaavasti vieraskielisille voi lisätä [[Koira]]. Nämä näkyvät sitten kielilinkkeinä artikkelin vasemmassa laidassa. Meillä ja en-wikissä linkit laitetaan kielten mukaan aakkosjärjestykseen, de- ja fr-wikeissä lyhenteiden mukaiseen. Bot-ohjelmat osaavat asettaa näitä, jos laitat yhden oikein. --Tappinen 10. tammikuuta 2011 kello 23.33 (EET)

Tässä vielä linkki ohjeeseen: Wikipedia:Kieltenväliset linkit. --Silvonen 11. tammikuuta 2011 kello 13.12 (EET)

Ja jos teet käännöksen, niin sen voi merkitä mallineella Malline:Käännös.--Urjanhai 11. tammikuuta 2011 kello 13.30 (EET)

Ja sitten voi vielä huomata, että botit joskus arpovat interwikejä (eli kielilinkkejä) myös väärin ja niitä voi joutua bottien jäljiltä joskus korjaamaan.--Urjanhai 11. tammikuuta 2011 kello 13.31 (EET)

Rakennustietäjää lähettyvillä?

Tuli tosiaan äsken keittiön kohdalta katolta alas iskunvaimenninlumet (60cm) ja aloin miettimään että jos varsinaiselta katolta toisesta kerroksesta tulee esim. vain viidennes siellä olevasta lumesta on kyseessä 1000kg jysäys 2 metrin korkeudelta 3 neliömetrin alueelle keittiön kattoa vasten. Tietenkin on paha mennä sanomaan näkemättä kohdetta mutta noin yleisesti ottaen kestääkö 80-luvun alkupuolella rakennetun talon katot tuollaisen mätkäyksen? --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 11. tammikuuta 2011 kello 21.25 (EET)

Kohdetta näkemättä sanoisin, että kestää:-) Luulisi, että lujuuslaskelmat tehnyt insinööri on lisännyt suunnitelmiin pikkaisen varmuusvaraa. Tietysti, jos kaveri on hevosmaneesien suunnittelusta kannuksensa hankkinut... Katemateriaali on sitten ehkä juttu erikseen, ainakin 50-luvun "harjavaltalaiset" tiilet alkavat olla jo aika rapsakoita, tosin 80-luvun taloon niitä on tuskin laitettu. --albval(keskustelu) 11. tammikuuta 2011 kello 22.10 (EET)

Lainsäätäjä on suuressa viisaudessaan tämänkin huomioinut ja työntänyt ongelman rakennesuunnittelijalle: "Katolta mahdollisesti putoavan lumen dynaaminen vaikutus alapuolella oleviin rakenteisiin otetaan huomioon." (RakMk B1 3.3.4). Yläpohjien varmuuskertoimet ovat sitä paitsi aika suuria. Ongelmana on että laskennassa käytetyt, maan eri osissa vaihtelevat peruslumikuormat tahtovat nykytalvina ylittyä. Asiaa voi seurata esim. ympäristöministeriön sivuilla, jossa tyhjentävästi käydään lumikuorma-asioita läpi. Mikäli tilanne hirvittää, riskiä voi oleellisesti pienentää tai jopa poistaa jälkiasentamalla lumiesteet sinne ylemmälle katolle alla olevan rakenteen kahdalle. Lumiesteitä on eri tyyppisiä kattomateriaalista riippuen. Terv. --Riisipuuro 11. tammikuuta 2011 kello 22.48 (EET)--

Ah, loistavaa että tämä on otettu huomioon jo laissa, uskoni katon kestävyyteen palasi. Himpan vain mietitytti kun tilanne vastaa renkaattoman henkilöauton tiputtamista katolle. Pitääkin käydä lukasemassa tuo ympäristöministeriön sivu niin on taas asteen viisaampi. --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 12. tammikuuta 2011 kello 07.45 (EET)

Tuore Firefox takkuilee kirjoituksen suhteen, muuten normaali

Uusi tietokone, uusi Firefox-asennus -- seuraavana päivänä kirjoittaminen jumitti jo pahasti, teksti ilmestyi näytölle useita sekunteja jäljessä, ja normaalisti kirjoitettessa noin kaksikymmentä merkkiä riitti jumittamaan koko selaimen. Linkit toimivat hieman hitaasti, hiirirullailu toimi normaalisti. Poistin kaikki lisäkkeet käytöstä, ongelma säilyi. Kirjoitan tätä nyt Operalla, hyvin sujuu. Samoin muiden ohjelmien kanssa. Haluaisin kuitenkin Xmarksin takaisin, enkä viitsisi ottaa Chromea tai Safaria. Selailin nettiä löytääkseni vinkkiä pulmaan, ei löytynyt. Arvauksia mikä on pielessä? Kone on Asusin miniläppäri ja käyttöjärjestelmä Win 7 Starter. Pitke 12. tammikuuta 2011 kello 15.03 (EET)

Onko oikoluku käytössä? J.K Nakkila 12. tammikuuta 2011 kello 15.20 (EET)

Ei ole. Pitke 12. tammikuuta 2011 kello 20.32 (EET)

Miniläppärit ovat varsin köykäistä rautaa, ts. monet tutut pöytäkoneella toimivat ohjelmat toimivat miniläppärissä varsin hitaasti. Miniläppärissä saattaa asioiden suorittaminen kestää helposti 5-10 kertaa pöytäkonetta pitempään.

Ratkaisuksi ehdotan kevyempää selainta, kuten Chrome tai Opera. Vielä paremmaksi tehonkäytön saa käyttämällä windowsien sijaan kevyttä linuxversiota, esim Ubuntu-variantti Peppermint [17] sopii hienosti miniläppäriin. --(λ (?) (!)) 12. tammikuuta 2011 kello 15.46 (EET)

Sehän hassua onkin, kun Foxy muuten hurraa iloisesti mutta kirjoitus takkuaa. Operan latasinkin jo. Pitke 12. tammikuuta 2011 kello 20.32 (EET)

Tuolta voi saada jotain vinkkejä: [18]. Netbookeissa on yleensä kasapäin tehdasasennettuja ohjelmia, iso osa täysin turhia. Kun selain jumittaa, paina ctrl+alt+del, valitse task manager ja katso, mikä ohjelma käyttää valtaosan suoritintehosta. Jos se on jokin muu kuin Firefox, kannattaa se ehkä poistaa. --ML 12. tammikuuta 2011 kello 18.09 (EET)

Katsoin jo aiemmin, ei vienyt juuri mitään. Ongelma ei liittynyt ilmeisesti suoritintehoon lainkaan. Kiitos linkistä, menen katsomaan. Pitke 12. tammikuuta 2011 kello 20.32 (EET)

Miks te ette vastaa mun kysymykseen?

--93.106.125.90 12. tammikuuta 2011 kello 17.38 (EET)

Muokkaushistoriasi perusteella et ole vielä kysynyt. Pitke 12. tammikuuta 2011 kello 20.44 (EET)

Mobiiliosoite. Mahdotonta sanoa, että mitä on kysytty missä ja koska. --Otrfan 12. tammikuuta 2011 kello 21.03 (EET)

Ehkäpä kyse olikin metatekstuaalisesta tempusta (jollaista Hikipediakin harrastaa: "Tiesitkö, että... ...tämä oli retorinen kysymys?"), ja kysyjä saikin jo vastauksen. --PeeKoo 12. tammikuuta 2011 kello 21.33 (EET)

Joutuuko suomessa maksamaan muistitikuista kasettiveroa?

Siirretty sivulta Keskustelu:USB-muisti.

Hiukan epäselvää ja haluan tietää tartteeko ostaa ulkomailta tikut. Kommentin jätti 88.113.49.213 (keskustelu) 12. tammikuuta 2011 kello 14.33 (EET)

Valtioneuvoston asetus luettelee laitteet ja maksut. --Jmk 12. tammikuuta 2011 kello 14.50 (EET)

Eli ei—Aku506  13. tammikuuta 2011 kello 19.30 (EET)

millä nimellä?

millä nimelä kutsutaan mario-pelissä olevan vihollisen nimeltä browser luista kopiota??? -kiitos- Kommentin jätti 88.112.143.153 (keskustelu)

Ilmeisesti Dry Bowseria tarkoitat? -DragonMaster- 13. tammikuuta 2011 kello 22.04 (EET)

Uusivuosi

Tarvitsen lähteen seuraavalle: ”Nykyisessä länsimaisessa ajanlaskussa vuoden viimeinen päivä on 31. joulukuuta ja vuoden ensimmäinen päivä 1. tammikuuta. Uudenvuodenpäivä on Suomessa ja useissa muissa maissa yleinen vapaapäivä.” --Thi 4. tammikuuta 2011 kello 20.00 (EET)

MiPe ja Ochs löysivät viitteet: Aikakirja 2007 (PDF) (4. painos) Helsingin yliopiston almanakkatoimisto. ja Earth Calendar earthcalendar.net. . --Thi 4. tammikuuta 2011 kello 21.29 (EET)

Miksi ihmeessä tuolle lähde tarvittiin? --Otrfan 4. tammikuuta 2011 kello 23.44 (EET)

Hyvä lähde toimii viitteenä lisätietoihin ja vihjeenä siitä, mistä löytyy tietoa muita samanlaisia artikkeleita lähteistäessä. --Thi 5. tammikuuta 2011 kello 12.45 (EET)

Tuota tarkoitusta varten on aiheesta muualla -osio. Tuskin kukaan vakavissaan tarvitsee lähdettä sille, että 31. joulukuuta on vuoden viimeinen päivä tai 1. tammikuuta ensimmäinen. Itsestäänselvyyksien lähteistämisestä on ollut muistaakseni aikaisemminkin keskusteluja. --Otrfan 6. tammikuuta 2011 kello 00.00 (EET)

Ars longa, vita brevis. Jos jollakin kohdalla ei ole lähdettä, on vaarana että joku poistaa sen tulevaisuudessa. Tietoja pitää usein päivittää ja tarkistaa, ja viitteistämätön kohta on pelkkä katkos artikkelissa. Tavallisen lukijan tulee myös nähdä aina ja kaikesta, että tiedoilla on lähteet. Muuten Wikipediaa ei pidetä luotettavana ja luullaan, että aineistoa voi kirjoittaa samalla tavalla kuin blogikirjoitusta vastaavasta aiheesta. Ihmiset ovat tottuneet siihen, että tietoa tuotetaan muka ilmaiseksi kuten sähköä tuotetaan ilmaiseksi seinäpistokkeesta eikä voimalasta. Kahvihuoneessakin on mainittu eräs kirja, jossa valitetaan Wikipedian irrottavan informaation sen taustastaan. Yleistietokin on jotain, joka pitää koota kirjoiksi ja kalentereiksi. Vastaavasti kuviin merkitään tekijänoikeustiedot ja taideteoksien yhteyteen tekijätiedot.

Itsestäänselvyys on jonkin kulttuurin sisäinen käsite. Jos jotakin pidetään itsestäänselvyytenä, voidaan väittää itsestäänselvyydeksi jotakin muuta katsantotapaa, poliittista tai uskonnollista oppia. Tieto yhden kulttuurin kalenterista ei ole välttämättä tietoa toisen kulttuurin, osakulttuurin, ikäluokan tai aikakauden edustajalle. Lähteettömän tiedon lisääminen on Wikipediassa sama asia kuin epätoden tiedon lisääminen. Sellaista ei voi vaatia keneltäkään käyttäjältä, koska se olisi vastoin moraalia ja rehellisyyttä. Tiedon eriarvoistaminen sen kulttuuritaustan mukaan on tietosanakirjan toimittamisen periaatteiden vastaista. Koska Wikipediassa on kyseenalaistettu tekstiä joka on totta, on kaksi vaihtoehtoa: joko tekstillä on viitteet tai jokainen saa kirjoittaa mitä haluaa ja tosiasiat määrätään huutoäänestyksellä. Wikipedian käyttäjille ei ole valitettavasti koottu omaa ammattieettistä säännöstöä. Tavallisen etiikan pitäisi riittää. --Thi 6. tammikuuta 2011 kello 00.23 (EET)

Tavallisen talonpoikaisjärjenkin pitäisi riittää. Jos joku en perehtynyt suomen kieleen sen verran, että on sen opetellut, niin eiköhän perusasiat kalenteristakin ole tulleet tutuiksi. Jos wikipedisteille ammattieettinen säännöstö kehitetään, niin siinä on syytä mainita myös lähdepyyntöpelleilyt. --Otrfan 6. tammikuuta 2011 kello 00.33 (EET)

Käyttäjä:Thi korostaa mielestäni perustellusti tarvetta lähteistää kulttuurisidonnaiset "itsestäänselvyydet". Mutta Uusivuosi-artikkelin tiedossa siitä, että "länsimaisessa ajanlaskussa vuoden viimeinen päivä on 31. joulukuuta ja vuoden ensimmäinen päivä 1. tammikuuta", on kulttuurisidonnaista ainoastaan "länsimainen ajanlasku". Loppu on yksinkertaista deduktiivista päättelyä. Tietoa siitä, että 1+1=2 ei tarvitse lähteistää joka artikkelissa. Tieto vuoden viimeisestä ja ensimmäisestä päivästä länsimaisessa ajanlaskussa seuraa suoraan gregoriaanisen kalenterin määritelmistä, eikä deduktiivisen päättelyn tulos ole kulttuurisidonnainen, joten sen lähteistys on turhaa. Wikilinkitys länsimaiseen ajanlaskuun riittää; siellä on kyseisille kulttuurisidonnaisille määritelmille jo lähteet esitetty. ¬Antilope 6. tammikuuta 2011 kello 01.56 (EET)

Tulostettu artikkeli ei sisällä linkityksiä. Olen itse lisännyt Wikipedian artikkeliin tiedon, joka on johdettavissa päättelyllä. Sitä väitettiin vitsiksi ja ties miksi. --Thi 6. tammikuuta 2011 kello 02.05 (EET)

"Jos jollakin kohdalla ei ole lähdettä, on vaarana että joku poistaa sen tulevaisuudessa". Mistäs tietää että _joka_ kohdalla on lähde? Jokainen lause on viitteistetty? Tosin tällöinkin viiteintoilijat voivat poistaa jotain joten varminta lienee siis viitteistää jokainen sana?! --Anr 8. tammikuuta 2011 kello 17.15 (EET)

Niinpä. Mulla on ollut tapana viitteistää artikkeli niin, että viite kattaa väitteet edelliseen viitteeseen tai viimeistään kappaleen alkuun saakka, mutta joku, joka ei halua sitä ymmärtää, voisi esim. tästä artikkelista poistaa tietoja väittämällä totuuden vastaisesti, että kaikkia tietoja ei ole siinä viitteistetty. --Lax 8. tammikuuta 2011 kello 17.21 (EET)

Viiitteen alkumerkintä ja kappaleviitteet

Tähän olisi hyvin yksinkertainen korjaus; viitteen aloitusmerkki. Sen ja viitteen väliin jäävä teksti olisi lähteestä. Komeaa olisi vielä jos hiiren kursori viitenumerolle vietäessä saataisiin ko. merkintöjen väliin jäävä teksti korostettua. Itse olen joskus käyttänyt huomautusta kertomaan mistä viitetieto alkaa. Terv. --Riisipuuro 11. tammikuuta 2011 kello 23.08 (EET)--

Vaikka olis olemassa viitteen aloitusmerkki, niin kyllä ne vandaalit silti osais lisätä tekstinsä sinne merkkien vällin. Viitteen aloitusmerkin puutteen aiheuttamat ongelmat pystyn ainakin minä hoitamaan 100% korjaamalla hieman muotoilua. (kappalejakoa, viitteen paikkaa jne.) Jos jotakin uudistusta toivon, niin se että muokkausnäkökulmassa esim. eri lähteistä oleva teksti voisi olla eri värillä. Tietysti mitkään lähdemerkinnät eivät estä tulkitsemasta kaikenlaisia lähdemerkintöjä pahantahtoisesti puutteellisiksi, jos esim. haluaa poistaa jotain tekstiä. Gopase+f 12. tammikuuta 2011 kello 00.24 (EET)

Ei kai kukaan väittänytkään asian estävän vandalismia? Kaikki käyttäjät (esim. minä) vain eivät ole niin eteviä että pystyvät osoittamaan viitteistyksen alun muotoilulla yms., tai jos se joskus onnistuukin niin seuraava muokkaaja voi ymmärtämättömyyttään tuon esitystavan tuhota. Näille käyttäjille jokin asian selkeästi kertova esitys, esimerkiksi alkumerkki muokkaustekstissä olisi hieman helpompi. Eri lähteistä olevan tekstin korostaminen eri väreillä olisi loistava ajatus, joskaan pieneen päähäni ei kyllä mahdu miten se olisi mahdollista jos viitetekstin alkua ei merkitä. Mutta hyvä olisi idea. Terv. --Riisipuuro 12. tammikuuta 2011 kello 00.50 (EET)--

No mähän voin tietysti puhua vain omasta puolestani, mutta tällä hetkellä kun kirjotan uutta artikkelia ajankäyttöni on suurinpiirtein seuraava: leipätekstin kirjoittaminen lähteiden mukaan 1/3 ajasta. tietolaatikkomallineiden, wikitysten, luokkien iw-linkkien yms. näkyvän säätäminen 1/3 ajasta. Viitteiden ja lähteiden ja muun näkymättömän (lukijalle toissijaisen) säätäminen 1/3 ajasta. Jokainen voi tietysti itse miettiä, että mihin kohtaan ei ainakaan kannata lisätä lisää vaivaa. (esim. viitteiden aloitusmerkkejä, jotka seuraava muokkaaja joka tapauksessa rikkoo :) Tämä tosiaan esimerkki vain itseltäni. Gopase+f 12. tammikuuta 2011 kello 00.57 (EET)

Yhteistä meille näyttää olevan ainakin luja luottamus sen seuraavan muokkaajan osaamattomuuteen... SInänsähän tähän sopii valitettavasti se sama totuus kuin moneen muuhunkin wikikirjoittamisen koodaukseen ja lähteistämiseen: yhden kirjoittajan ajansäästö merkitsee lukuisten lukijoiden ja käyttäjien ajan tärväämistä. Tässä en viittaa sinuun, vaan meihin tumpeloihin joille tuottaa ongelmia saada aikaan tekstiä josta viitteiden alku on pääteltävissä. Ainakin oman tekstini vertailuarvioinnissa viitteiden "ulottuvuus" tulee joka kerta kysymyksenä esiin, ainoana poikkeuksena tekstit jotka on viitteistetty lähes lausetasolle eri lähteistä. Asiahan on ongelma lähinnä kappaleviitteissä ja siten kiinni myös kirjoitustyylistä (mahdollisesti aihealueestakin?). Mikäli kirjoitustapana on käyttää about lause kerrallaan eri lähteitä ei ongelmaa synny. Mikäli lähteitä käytetään yhteenvetomaisemmin kappaleittain ei ole mitään vakiintunutta mahdollisuutta kertoa että viite koskee koko kappaletta. Terv. --Riisipuuro 12. tammikuuta 2011 kello 01.45 (EET)--

Niinpä. Gopase+f 12. tammikuuta 2011 kello 01.55 (EET)

Kappaleviitteiden käyttö vaan merkitsisi huomattavasti vähäisempää viitemäärää, eli juuri se viitteiden ja lähteiden ja muun näkymättömän (lukijalle toissijaisen) säätäminen vähenisi. Nykyinen systeemi ajaa työlääseen joka lauseen viitteistämiseen eri lähteestä. Terv. --Riisipuuro 12. tammikuuta 2011 kello 02.17 (EET)--

Kai niitä kappaleviitteitä voi käyttää jo nykyisellään? Ei kai sitä ole missään kielletty? Gopase+f 12. tammikuuta 2011 kello 02.21 (EET)

Viitteistetty kappale ja lähes lähteetön kappale jonka viimeinen lause on lähteistetty ja viitteistetty eivät eroa millään tavalla toisistaan. Tämän vuoksi kappaleviitteiden käyttö, niin käteviä kuin ne muuten olisivatkin, aiheuttaa runsaasti turhaa pään raapimista ja työtä lukijoille ja myöhemmille muokkaajille, kun ei ole keinoa selvittää kuinka pitkään osaan tekstistä viite liittyy. Huomattavasti selkeämpi ja työtä säästävämpi keino olisi merkitä alkumerkillä viitteistetty teksti. Terv. --Riisipuuro 12. tammikuuta 2011 kello 02.31 (EET)--

Viitteistetyn kappaleen alku kannattaa merkitä uuden kappaleen alulla. Toistaiseksi meillä ei ole tätä parempaa kappaleviitteen alkumerkkiä, joka erottaisi viitteetömän ja viitteistetyn tekstin toisistaan. Gopase+f 12. tammikuuta 2011 kello 02.35 (EET)

Itse pistän kappaleviittauksiin tai muihin pitempiin viittauksiin muokkausnäkymään huomautuksen <!-- lähde XXX alkaa--> Myöhemmät muokkaajat joka tapauksessa yhdistelevät ennemmin tai myöhemmin tekstiä eri tavalla joten kappalerakenne hajoaa. Huomautusmerkinän ainakin jotkut huomaaavat eivätkä riko kappaletta/viitteistystä ja aiheuta lähteistetyn tekstin muuttumista lähteettömäksi. Homautusmerkinnälläkin säästyy ainakin omaa duuniani, virallinen alkumerkintä olisi vaan todennäköisesti näppärämpi ja selkeämpi. Mutta se on duuni tehtävä niillä vehkeillä mitä on käsillä. (Pistn muuten tämän keskustelun oman alaotsikon alle) Terv. --Riisipuuro 12. tammikuuta 2011 kello 02.52 (EET)--

Mulla on sikäli hyvin samanlainen kokemus kuin Riisipuurolla, että kappaleviitteistettyjä artikkeleita on usein väitetty puutteellisesti viitteistetyiksi juurikin siksi, että artikkelista ei kunnolla saa selville, että se on kappaleiden suhteen viitteistetty. Ja tieteellisissä teksteissäkään ei yleensä viitteistetä joka virkettä, jos lähde pysyy samana... Iivarius 12. tammikuuta 2011 kello 03.23 (EET)

Wikipediassa on se ero, että jos tekstissä ei ole viitteitä, ip-osoite lisää kristinuskoa käsittelevään artikkeliin tiedon, että Jumala toimii karman lain mukaan. Tällaista tietoa on Wikipedia tarjonnnut. Sen jälkeen Kahvihuoneessa kehotetaan viitteistämään väite. --Thi 15. tammikuuta 2011 kello 21.46 (EET)

Minä haluaisin, että kappaleen viimeisen virkkeen viite merkittäisiin välittömästi pisteen jälkeen, koko kappaleeseen viittaava viite taas pisteen ja sitä seuraavan välilyönnin jälkeen. Tämä ei tosin ratkaisisi ihan kaikkea. --PeeKoo 15. tammikuuta 2011 kello 21.32 (EET)

Noin pieni ero ei oikein sovi yhteisökirjoittamiseen, käyttäjäkunta on kirjavaa joukkoa ja merkityksellisten asioiden tulisi olla selkeästi merkittyjä. Lisäksi yksinkertainen yhden virhelyönnin kirjoitusvirhe muuttaa koko merkinnän toiseksi. Meillä on jo nyt sitä paitsi ehkä miljoona lähteistettyä virkettä, ja lukijan olisi mahdotonta tietää onko kysymyksessä vanhan merkintätavan mukainen kappaleviite vai uuden merkintätavan mukainen virkkeen viite. Samat ongelmat ovat myös tavassa erotella virke- ja kappaleviite sillä onko viitemerkintä ennen vai jälkeen pistettä. Terv. --Riisipuuro 15. tammikuuta 2011 kello 23.15 (EET)--

Itsestäänselvyyksistä

Itsestäänselvyyksien (=lähes kaikkien tietämien) tietojen lähteistäminen ei ole mielekästä. Lähde ei ole mikään itseisarvo, vaan sen tarkoitus on parantaa tekstin luotettavuutta. Kaikkien tai useimpien tuntemien tiedon kohdalla lähde ei enää lisää luotettavuutta, vaan näyttää tyhmältä ja hankaloittaa lukemista. --ML 6. tammikuuta 2011 kello 16.06 (EET)

Onpa tässä mielipiteenjakaja. Itse katson, ettei itsestäänselvyyden lisääminen ilman lähdettä ole virhe mutta toisaalta että itsestäänselvyyden lähteistäminen on aiheellista sellaiseen yhteen artikkeliin, johon kyseinen itsestäänselvyys kaikkein eniten liittyy.

Mitä tulee lauseeseen, jonka mukaan gregoriaanisessa ajanlaskussa vuoden eka päivä on 1. tammikuuta, kyseisen lauseen voidaan ajatella sisältävän itsessään lähteen. Greg. kalenterihan on nähkäät standardisoitu, ks. ISO 8601. --PeeKoo 7. tammikuuta 2011 kello 13.54 (EET)

Nelonen Pro:lle oma artikkeli vai vanhan muokkaus?

Olisiko parempi luoda Nelonen Pro-kanaville uudet artikkelit vai muuttaa Nelonen Sport-kanavien artikkeleita siten että poistettaisiin kohta jossa mainitaan kanavien lopettaminen? Kanavathan eivät varsinaisesti ole lopettaneet vaan muuttaneet vain nimeään, samalla kun ilmainen Nelonen Sport muuttui maksulliseksi kanavaksi. Kommentin jätti Tvfannokke-20 (keskustelu – muokkaukset)

Kannattaisin jälkimmäistä. Pitke 13. tammikuuta 2011 kello 22.57 (EET)

Nyt vanhaa artikkelia on muutettu. Jos joku tietää miten saa uudet logot sivuille niin voisi neuvoa minua newbietä tai lisätä ne puolestani, en uskalla lisäillä noin vain Nelonen Pro-logoja kun en tiedä noista tekijänoikeuskysymyksistä ja mahdollisista luvista.--Tvfannokke-20 14. tammikuuta 2011 kello 22.49 (EET) Kommentin jätti Tvfannokke-20 (keskustelu – muokkaukset)

Muut joulujuhlat

Mitäs muita juhlia vietetään Jouluna kuin kristillisten joulua? Ainakin Yule (21. joulukuuta; historiallinen ja mm. uuspakanauskonnot mm. Wicca:t joka ajoittuu talvipäivänseisauksen aikaan. Entä miten korrektisti kuuluu toivottaa "hyvää joulua" muslimeille ja ateisteille? --Zache 24. joulukuuta 2010 kello 09.23 (EET)

Mielestäni ainakaan muslimeille ei pidä toivottaa joulua ollenkaan koska me emme yksinkertaisesti ollenkaan vietä sitä. –Crimson Cherry Blossom™ 24. joulukuuta 2010 kello 09.26 (EET)

Ainakin Anas Hajjarin mukaan muslimeille voi joulua toivottaa. J.K Nakkila 24. joulukuuta 2010 kello 09.32 (EET)

En ole tiennytkään. Missä hän on sanonut noin ja sanoiko hän siitä jotain muuta? –Crimson Cherry Blossom™ 24. joulukuuta 2010 kello 09.44 (EET)

Joku lehtihaastattalu tässä taannoin, en muista mikä. J.K Nakkila 24. joulukuuta 2010 kello 09.58 (EET)

Googletin äsken Suomen kuvalehdessä oli Anas Hajjarin lyhyt haastattelu aiheesta Joulu. --Zache 24. joulukuuta 2010 kello 10.03 (EET)

Kiitos linkistä! –Crimson Cherry Blossom™ 24. joulukuuta 2010 kello 10.08 (EET)

Kwanzaa on melko poliittiinen keksintö, Hanukka osuu näillemain, hinduijen Diwali on hetken aikaisemmin. Mun juutalainen kaverini lähettää mulle näihin aikoihin kortin jossa toivotetaan onnea talvipäivän seisauksesta selviämisen johdosta (tästä kaikki muuttuu jälleen valoisammaksi)... Oma kokemukseni muslimeistä on että käännynnäiset on jyrkempiä, siinä kulttuurissa kasvaneet usein sallivampia. Japanilaistutun mielestä kynttilöiden haudoille vieminen on yksi suomalaisen kulttuurin hienoja piirteitä. --Tappinen 24. joulukuuta 2010 kello 10.40 (EET)

Ainakin itse olen saanut hyvän joulun toivotuksia kavereilta ympäri maailman, joukossa sekä juutalaisia, muslimeja että hindejä. --TBone 24. joulukuuta 2010 kello 10.44 (EET)

Toisin kuin Hajjar haastattelussa esittää, virret kuuluvat suomalaiseen kulttuuriin. Tuhat vuotta kristinuskoa Suomessa on ilman muuta jättänyt omat jälkensä, mikä näkyy kaikessa, Kalevalasta lähtien. Jos suomalaisuudesta riisutaan kristinusko, ei paljon jää jäljelle. Länsimainen kirjallisuus on täynnä viittauksia asioihin, joita ei välttämättä aina ymmärrä kristillisiksi, ellei tiedä, mutta perinteessä on tietysti paljon sellaistakin mikä juontuu jo ajalta ennen kristinuskoa. Tavallisena kirkkoon kuuluvana, joka ei usko juuri mihinkään, pidän kulttuurisia juuria ja niiden ymmärtämistä ihmiselle hyvin tärkeinä. Tähän suomalaisuuteen on tulossa uusia sävyjä, joiden vaikutusta olisi parin sadan vuoden kuluttua kiinnostavaa tarkastella. Toivotan hyvää joulua niille jotka ottavat sen toivotuksen vastaan. Muille toivotan valon voittoa pimeydestä talvipäivän seisauksen jo ohitettuamme. --Abc10 24. joulukuuta 2010 kello 11.06 (EET)

Mielestäni ainakin ateistille voi toivottaa hyvää joulua, itse ateistina katson joulun olevan kristillisitä lähtökohdistaan huolimatta suomalainen, ei kristillinen juhla.—Aku506  26. joulukuuta 2010 kello 17.22 (EET)

On siinä tietysti aineksia, jotka eivät ole suorastaan kristillisiä, mutta en sanoisi että ne ovat mitenkään suomalaisia, pikemminkin skandinaavista tai saksalaista perua ja myöhemmin massakulttuurin levittämiä. Joten jos joulua ei halua pitää kristillisenä, niin sitten se on ehkä jokin yleensä länsimainen markkinajuhla.--Tanár 26. joulukuuta 2010 kello 18.00 (EET)

Luokittelu lienee wikipedistien helmasynti ruudun ulkopuolellekin tiiraillessa. Mikä ihmeen stereotypisointihalu joulun viettoon liittyy? Suomalaisessa varsin homogeenisessakin kulttuurissa näkemyksiä joulun vietosta on kyllä useampia kuin merkitykset uskonnollinen ja kaupallinen markkinajuhla: ainakin omasta tuttavapiiristäni useimmat juhlinevat joulua kiinteästi kulttuurinsa eri tavoin arvostettaviin traditioihin liittyvänä, olivat sitten johonkin kirkkoon kuuluvia tai eivät. Ja kyllä kulttuurissamme kymmenien sukupolvien pituisten tapojen luokittelu jollakin tapaa "vieraaksi" - skandinaavisiksi, germaanisiksi, slaavilaisiksi tai miksi vain alkuperän mukaan on jo aika lailla humoristista. Kulttuuri on jatkuva tapojen sulatusuuni, syntyvässä teelmässä alkuperällä on merkitystä lähinnä tutkijoille, ei käyttäjille.. Terv. --Riisipuuro 27. joulukuuta 2010 kello 01.28 (EET)--

Tottakai kaikille voi toivottaa hyvää joulua, onhan se joulu joka tapauksessa, vietti sitä tai ei. Se toivotus tarkoittaa: "toivottavasti sinulla on hyvä päivä 25.12.". 153.1.63.45 3. tammikuuta 2011 kello 07.14 (EET)

Suomessa 24.12—Aku506  3. tammikuuta 2011 kello 16.07 (EET)

Suomessakin joulu on 25.12. 24.12. on jouluaatto. 153.1.63.45 16. tammikuuta 2011 kello 17.51 (EET)

Niin ja suomen kielessä ehkä toivotus 'hyvää joulua' kohdistuu useimmiten ajanjaksoon joka on vähintään kolme päivää kestävä, 24.-26.12. Näistä keskimmäinen on 25.12. 153.1.63.45 16. tammikuuta 2011 kello 17.56 (EET)

Artikkeli Tunisian tapahtumista

Tein tuon Mohamed Bouazizi -artikkelin.

Onko Tunisian mellakoista tai miksi niitä sanoisi jossakin artikkeli? En löytänyt ainakaan. --(λ (?) (!)) 14. tammikuuta 2011 kello 17.50 (EET)

Ei taida vielä olla fi-wikissä (tässä en-wikin artikkeli). --Stryn^(k) 14. tammikuuta 2011 kello 18.11 (EET)

Nimeksi voisi laittaa esim. Tunisian mielenosoitukset 2010-2011. Lisää näitä löytyy luokasta Luokka:Mielenosoitukset ja levottomuudet.--Nedergard 15. tammikuuta 2011 kello 08.21 (EET)

Kun presidentti on poistunut maasta ja valta siirtynyt toisiin käsiin, mielenosoitukset ei kuvaa kokonaistilannetta. Nimen voi kuitenkin ehkä kehittää parhaiten sitten kun tilanne on jollakin tavoin ratkennut ja tapahtumista saa kokonaiskuvan. Tilapäiseksi kelvannee tuokin. --Abc10 15. tammikuuta 2011 kello 08.30 (EET)

Eikös tuota sanota vallankumoukseksi. --(λ (?) (!)) 15. tammikuuta 2011 kello 12.09 (EET)

Ei, koska valta siirtyi sellaiselle taholle, jolla jo ennestään oli kohtalaisesti valtaa, ilman mitään kumousta. Vallankumous olisi enemmänkin kansannousua seuraava ennestään valtaaomaamattoman henkilön nousu valtaan, ja vallankaappaus ennestään se, että valtaa omaavan taho (poliitikko tai vaikka armeijan johtohenkilö) syrjäyttäisi edellisen vallanpitäjän. Tässä tapauksessa vallassaolija taisi epävirallisesti luopua vallastaan itse joten kyse ei ole vallankaappauksesta tai -kumouksesta. Pitke 16. tammikuuta 2011 kello 20.16 (EET)

Vallankumoukseksi näitä tapahtumia on kyllä kutsuttu länsimedioissa. En artikkelin mukaan mm. Washington Postin ja Le Monden käyttämä Jasmine Revolution, jopa Twitter Revolution or WikiLeaks Revolution. --(λ (?) (!)) 17. tammikuuta 2011 kello 14.14 (EET)

Vallankumous-artikkelista: "Varsinaisessa merkityksessään termi vallankumous tarkoittaa poliittista mullistusta, jossa jonkin maan valtiojärjestys muutetaan tai yritetään muuttaa entisestä perusteellisesti eroavaksi väkivaltaisesti tai muutoin voimassa olevan lainsäädännön vastaisella tavalla." Väljemmin "nopeaksi olosuhteiden muutokseksi". Koska tapahtumat Tunisiassa ovat vielä "kesken", vielä ei tiedetä onko/oliko se vallankumous varsinaisessa merkityksessä (=valtiojärjestys muuttuu). Väljemmässä merkityksessä kyllä. Jasmiinivallankumousta löytyy myös suomalaisesta mediasta, joskin se esiintyy (ainakin vielä) usein lainausmerkeissä tai sitä edeltää "ns.", mikä kertoisi siitä, ettei termi ole vielä vakiintunut - ehkä koska lopullista lopputulosta ei vielä tiedetä.--Nedergard 18. tammikuuta 2011 kello 09.29 (EET)

Niille, jotka eivät seuraa etusivua: aiheesta kertoo artikkeli Tunisian kansannousu. Jännittävästi siitä ei linkitetä Mohamed Bouaziziin. Myöskään Tunisia-artikkelista ei linkitetty Tunisian kansannousuun ennen kuin äsken tein {{Pääartikkeli}}-linkityksen.

Toivomuksenani: tehdessänne artikkeleita ajankohtaisista aiheista liittäkää ne osaksi suurempaa kokonaisuutta. Mielestäni parasta olisi tosin pitää tiedot lähtökohtaisesti laajemmassa artikkelissa ja vasta tekstiosuuden paisuessa liian suurksi lohkaista "ajankohtaisartikkeli". --PeeKoo 18. tammikuuta 2011 kello 23.19 (EET)

Mikä on kun AVA ei näy?

Luin muutama päivä sitten Wikipediasta että AVA muuttui ilmaiskanavaksi. Noh, viritin kanavat uudelleen, mutta mitään ei näy. MTV3 AVA kyllä löytyy, mutta se on suojattu. Tiedän että tämä on ehkä vähän "väärä" paikka ihmetellä moista asiaa. Kysynpä kuitenkin, että onko muilla ollut ongelmia näkyvyyden suhteen? --Memasa 20. tammikuuta 2011 kello 18.03 (EET)

Asutko varmasti kaapelitaloudessa? --Stryn^(k) 20. tammikuuta 2011 kello 18.03 (EET)

Kyllä --Memasa 20. tammikuuta 2011 kello 18.04 (EET)

Welhon sivuilta: Uudistunut AVA-kanava maksuttomaan jakeluun 1. helmikuuta. --Stryn^(k) 20. tammikuuta 2011 kello 18.10 (EET)

Kiitos --Memasa 20. tammikuuta 2011 kello 18.13 (EET)

Lähiverkko-ongelma

Kotiverkossa läjä koneita ja niissä isompi läjä verkkoon jaettuja levyasemia. Win7-koneiden välillä jaot toimivat niin kuin pitääkin, mutta Win2000 Server suostuu avaamaan ainoastaan Win7-koneiden jaetut USB-asemat – jaetut sisäiset kiintolevyt näkyvät, mutta eivät suostu avautumaan. Keksisikö joku mikä mättää? Jakoasetusten pitäisi olla samat sekä ulkoisilla että sisäisillä asemilla. edit: Ongelma selvisi. Tai vieläkään en tiedä, mikä ero ulkoisilla ja sisäisillä asemilla oli jakamisen kannalta, mutta nyt pääsee kaikkiin asemiin. --Otrfan 22. tammikuuta 2011 kello 21.09 (EET)

Mahdoton yhtälö

Oletetaan n+1 saman koulutuksen saanutta henkilöä. Näistä n on työelämässä ja heidän ansionsa on p työajassa T. Yksi henkilö on työtön ja hänen "palkkansa" on ap, missä a<1. Joukon kokonaisansio on siis S = np + ap. Mikäli käytössä oleva summa on sama, mutta työtön työllistetään, niin kunkin uusi palkka on

 	     np + ap
 	p' = -------
 	       n+1

Mutta koska työtä on nyt tekemässä yksi henkilö enemmän, niin työ tulee tehtyä joutuisammin, eli ajassa

 	       n
 	T' = ---- T
 	      n+1

Nyt tehollinen palkka on

 	p'   np + ap        a  p
 	-- = ------- = (1 + -) -
 	T'      nT          n  T

Tämähän on aina suurempi kuin työllistettyjen aikaisempi tehollinen palkka p/T. Joten miksi työttömyyttä kannattaa ylläpitää ja kenen etu se on? --Jarmo Turunen 14. tammikuuta 2011 kello 15.52 (EET)

Olisiko olennaista idea siitä, että työtön joka ei saa lainkaan korvausta saattaisi tulla ja ryöstää tai vaikka vihoissaan lynkata joko varakkaita tai vallanpitäjiä. Ts. työttömyys siinä muodossa kuin se Suomessa tunnetaan, instituutiona, on siinä muodossa elintason ja yhteiskuntarauhan ylläpitämiseksi. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä ettei kannata koskaan olla työtön, mutta kukin tavallaan. --(λ (?) (!)) 14. tammikuuta 2011 kello 16.01 (EET)

Kuinka moni luopuu saavutetuista eduista eli isommasta palkasta saadakseen yhden työttömän työllistettyä? Eikä työn joutuminen ole lineaarisessa suhteessa työn tekijöiden lukumäärään. --Lax 14. tammikuuta 2011 kello 16.11 (EET)

Näitä ongelmia ei matematiikalla ratkaista, itse asiassa melkein väittäisin, että päinvastoin.--Tanár 14. tammikuuta 2011 kello 19.20 (EET)

Työaika, tuolta voi lukea että työaika on lyhentynyt selkeästi. --14. tammikuuta 2011 kello 20.32 (EET)

Tarkoitukseni oli tämän naiivin esimerkin avulla osoittaa, että tasa-arvoinen yhteiskunta näyttäisi toimivan tehokkaimmin. Joten kysy asiasta eduskuntaehdokkaaltasi ja mitä hän aikoo tehdä asian hyväksi. En oikein usko siihen kristinuskoonkin sisältyvään ajatukseen, että yksi saa kärsiä kaikkien muiden puolesta. Joten jos automaation ym. seurauksena työtä ei riitä kaikille, niin tehtäköön työttömyydestä lakisääteistä, eli jokainen saisi "nauttia" siitä omalla vuorollaan. Vuorotteluvapaa on vapaaehtoisuuteen perustuva yritys tähän suuntaan, joten nostan kaupan hyllylle jäänyttä jalokivikruunuani niille, jotka siihen ovat osallistuneet! Mutta eihän useimpien ihmisten ahneudella taida olla mitään rajaa vaan omaan hiileen puhaltaminen on tärkeintä. On helpompi painaa hukkuvan pää vedenpinnan alle kuin heittää hänelle pelastusrengas. Noin niin kuin kärjistäen. Muuten, tietääkseni yksinään elävän ihmisen köyhyysraja on luokkaa tuhat euroa kuukaudessa. Mutta jos tämä köyhyysraja puolitetaan, niin siihenkin luokkaan kuuluu koko joukko ihmisiä. Eli pitäisikö jo puhua näiden osalta kurjalistosta? Sanotaan, että rikos ei kannata, mutta se alkaa kannattaa silloin, jos sitä myötä pääsee vankilaan "vapaata" yhteiskuntaa parempaan täysihoitoon. --Jarmo Turunen 23. tammikuuta 2011 kello 21.47 (EET)

"Kysy vapaasti"-palsta on tarkoitettu tiedonhakuun. Onko se jossain vaiheessa muutettu vapaaksi poliittisen julistuksen areenaksi ja saako sitä jatkossa käyttää kyseiseen tarkoitukseen? Jos ei, koko ylläoleva julistus on väärässä paikassa. --Jmk 23. tammikuuta 2011 kello 22.01 (EET)

Lienee aika kunkin muistuttaa itseään, ettei Wikipedian kahvihuone ole julkisen vapaa-aiheisen keskustelun foorumi, vaikka tiedonhakuun tarkoitettu kysymyspalsta löytyykin. Pitke 23. tammikuuta 2011 kello 22.24 (EET)

Olisikohan "kysymyksiksi" naamioidut poliittiset julistukset syytä ihan reippaasti poistaa. Muuten houkutellaan tänne lisää "kysymyksiä" tyyllin "Mistä johtuu, että Suomessa suositaan ihmisryhmää xxx asiassa yyy, ja eikö kaiken järjen mukaan asian pitäisi olla juuri päinvastoin? Paljonko arvelette tämän näkyvän ensi vaaleissa?" --Jmk 24. tammikuuta 2011 kello 09.07 (EET)

Omasta puolestani alkuperäinen kysymys on palstan tarkoitukseen nähden asiallinen, mutta sitä seuraava poliittinen keskustelunavaus ei. Jos tällaisesta tulee ongelma, voidaan harkita sitä, mikä on kysymykseksi naamiointia ja mikä kysymys. Pitke 24. tammikuuta 2011 kello 09.22 (EET)

Poliittiset kannanotot sikseen, mutta yhtälö 2:ssa oletettu premissi (että työn suoritusaika on suoraan verrannollinen tekijöiden määrään) on ainakin perusteeton.[19] Jafeluv 24. tammikuuta 2011 kello 09.30 (EET)

Suositelkaa kirjoja

Innostuin lukemaan Heinrich Harrerin Seitsemän vuotta Tiibetissä-kirjaa, joka paljastui todella mielenkiintoiseksi. Ennen kuin luettava loppuu, osaisiko joku suositella samantapaisia tositapahtumiin perustuvia kirjoja, jotka sijoittuvat mahdollisesti toisen maailmansodan aikakauteen, tai miksei vaikka 1900-luvun alkupuolellekin. --Tovk909 22. tammikuuta 2011 kello 11.29 (EET)

Jos ei täältä tule hyviä, Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on ammattilaisia vastaamassa. --Ulrika 22. tammikuuta 2011 kello 11.36 (EET)

en:Sławomir Rawiczin The Long Walk on varmaan suomennettu (jollain sivulla tuli vastaan nimi Pako Stalinin leiristä). Todenperäisyys on tosin viime vuosina asetettu kyseenalaiseksi. Vaikuttaa aika vastaavanlaiselle kuin tuo lukemasi. --Otrfan 22. tammikuuta 2011 kello 11.38 (EET)

Ainakin George Orwellin Katalonia, Katalonia on klassikko. Lisää löytyy yleisten kirjastojen luokasta 99.139 Sotamuistelmat. --Thi 22. tammikuuta 2011 kello 13.09 (EET)

Eri kirjastoissa luokitellaan eri lailla, ja luokitusjärjestelmäkin on erilainen. Orwell on esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastossa luokassa 99.1, Helsingissä 979.1, Espoossa se on muuten kaunokirjallisuudessa 86.5. --Ulrika 22. tammikuuta 2011 kello 13.29 (EET)

Kiitoksia vinkeistä, pitää myös koittaa tuota Ulrikan linkkiä. --Tovk909 23. tammikuuta 2011 kello 10.57 (EET)

Tämä sijoittuu 1900-luvun alkupuolelle, ei omaelämäkerta, mutta ilmeisesti Neuvostoliittoon Kanadasta toiveikkaina muuttaneen Suomesta tulleiden amerikan siirtolaisten tarina haastattelun ja omien arkistojen pohjalta, varsin tarkka ja kiintoisa kuvaus kuinka selvitä hengissä vainoista ym: Christer Boucht: Karjala kutsui, myös nimellä Onnea etsimässä.--109.204.183.91 24. tammikuuta 2011 kello 00.07 (EET)