Katariinankatu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Katariinankatu Pohjoisesplanadilta (Kauppatorilta) katsottuna. Vasemmalla Helsingin kaupungintalo, oikealla entinen Kleinehin hotelli.
Katariinankatu Aleksanterinkadulta (Senaatintorilta) katsottuna. Vasemmalla Sederholmin talo, oikealla vanha raatihuone eli Bockin talo.

Katariinankatu (ruots. Katarinegatan) on 120 metriä pitkä katu Helsingin kantakaupungissa Kruununhaassa. Sen eteläinen päätepiste on Kauppatorin reunaa pitkin kulkeva Pohjoisesplanadi, pohjoisessa se päättyy Aleksanterinkadulle Senaatintorin kaakkoisnurkassa. Sen suorana, mutta leveämpänä jatkeena pohjoiseen on Siltavuorelle saakka kulkeva Snellmaninkatu.

Katariinankadun länsipuolinen kortteli on nimeltään Leijona ja itäpuolinen Elefantti. Ympäröivä rakennuskanta on empiretyylistä ja kuuluu kaikista vanhimpaan Helsingissä. Katu onkin siitä Suomen oloissa harvinaislaatuinen, että sen kaikki kaikki rakennukset ovat joko 1800- tai 1700-luvulta. Rakennuksiin kuuluvat länsipuolella mm. Helsingin kaupungintalo (C. L. Engel, 1833) Kauppatoria vasten ja Bockin talo (1763) Senaatintoria vasten ja itäpuolella mm. entinen Kleinehin talo (Pehr Granstedt, 1815) Kauppatoria vasten ja Sederholmin talo (1757) Aleksanterinkadun kulmassa.

Katariinankatu on Helsingin keskustan useimpia muita katuja selvästi kapeampi. Se on yksisuuntainen etelästä pohjoiseen, ja sitä pitkin kulkee raitiolinja yhteen suuntaan. Liiketoimintaa kadun varrella ei juuri ole. Katu muuttui kävelykaduksi syyskuussa 2011, mutta raitiovaunut kulkevat sitä pitkin edelleen.[1] Katariinankatu on osa Helsingin vanhan keskustan elävöittämishanketta.

Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katu oli olemassa jo 1600-luvulla, mutta tuolloin sillä ei ollut nimeä. Vuonna 1820 sille vahvistettiin nimi Catherine Gatan, myöhemmin se kirjoitus­asu vaihteli, kunnes muoto Katarine Gatan vakiintui 1800-luvun lopulla. Ei tiedetä varmuudella, kenen mukaan katu sai nimensä. Toden­näköisesti nimen aiheena oli Venäjän keisarinna Katariina II Suuri, mutta eräiden arvelujen mukaan kadun­nimiäkin antamassa olleen valtio­neuvos Johan Albrecht Ehrenströmin äiti Christina Catharina Sederholm tai puoliso Hedvig Catharina Lagerborg.[2]

Suomenkielinen nimi Katriinan­katu vahvistettiin 1909 ja muutettiin Katariinan­kaduksi 1928.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/poliisi_ei_haluaisi_sakottaa_uudella_kavelykadulla/
  2. a b Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, 1970