Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 12

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Koko vanhan Ps2 avaaminen

Niin olen pohtinut että jossain vaiheessa raiteilla on ps2 avaaminen jotta kopio mm: spyro 1 saataisiin toimimaan ps2 ei nykyään pyöritä pc levyjä mutta yhden kikan avulla se saattaisi toimia niin ja operaatio suoritetaan vanhalla ps2 (kun uudella ps2 se ei välttämättä huhujen mukaan toimi) niin että onko tämä totta ja onko tämä vaarallista? Petrus450

PS2 ei pyöritä PC pelejä samalla tavalla kuin PC ei pyöritä PS2 pelejä, kyseessä on täysin eri laitteet. --Harriv 5. huhtikuuta 2010 kello 13.47 (EEST)

Legendary of spyro pelisarja

Legendary of spyro sarja taisi valmistua ensimmäisten jälkeen vai mitä? En tiedä vaan onko se peli sarja uusi alku spyrolle vai onko se vain ihan fanien halusta (en ole löytänyt vastausta vieläkään) Kommentin jätti Petrus450 (keskustelu – muokkaukset) 5. huhtikuuta 2010 kello 17.02 (EEST)

Outoa tietoa Josef Mengelestä - käännösapuakin tarvitaan

Netistä löytyy jonkinlainen maailmanlaajuinen "Kuka kukin on" -tyyppinen sivusto nimeltään NNDB. Sivustolta voi siis hakea tietoa elävistä ja kuolleista tunnetuista henkilöistä.

Kuuluisasta natsitohtori Josef Mengelestä kertovassa tekstissä on jo vuosia ollut mukana seuraava jakso: Mengele had swallowed mustache hair in sufficient quantity to form a hair ball (Tricho-bezoar) which prevented the natural elimination of feces except with the aid of his index-finger.

Mitä siinä oikein sanotaan ja onko se asiallista tietoa? Käsittääkseni NNDB on sivusto, johon kuka tahansa ei pääse lisäilemään mitä haluaa. 80.186.6.21 5. huhtikuuta 2010 kello 22.05 (EEST)

Näyttää olevan yksittäisen firman tuottama sivusto, joka ei kerro lähteitään. Täsmälleen samaa teksti pätkää tuntuu löytyvän aika monesta paikkaa. Eli luottaisin mieluummin "oikeaan" historiankirjoitukseen historiallisten henkilöiden osalta. Jos tieto on totta ja merkityksellistä niin se löytyy varmasti jostain Mengelen elämänkerrasta. --Harriv 5. huhtikuuta 2010 kello 22.15 (EEST)

”Mengele oli niellyt niin paljon viiksikarvoja, että niistä muodostui karvapallo (trikobesoaari), joka esti ulosteiden luonnollisen poistumisen ilman etusormen apua.” --Silvonen 6. huhtikuuta 2010 kello 07.06 (EEST)

Tuo kyllä vaikuttaisi kovasti juuri tuollaiselta "kenen tahansa" tekemältä lisäykseltä, noin ainakin sisällön perusteella.--Urjanhai 6. huhtikuuta 2010 kello 08.56 (EEST)

Oudoltahan se kuulostaa, mutta ilmeisesti sanomalehdissä on aikoinaan kirjoitettu tuommoisesta karvapalloepisodista. En jaksanut kaivaa parasta lähdettä esille, mutta joku kiinnostuneempi googlatkoon vaikka hakusanoilla Mengele hairball 1972. --Silvonen 6. huhtikuuta 2010 kello 09.23 (EEST)

Se on juuri sellaista tarpeetonta triviatietoa, jota vakikäyttäjä omalla tunnuksellaan tuskin viitsisi kirjoittaa, vaan turvautuu IP:hen. --Ulrika 6. huhtikuuta 2010 kello 09.36 (EEST)

Tulevaisuuden vai nykyhetken peli?

Mä näin google kuvista että on tai ei vielä ole tullut peli nimelta crash meets spyro playstadion 2 haluaisin tietää onko vai tuleeko kyseinen peli suomeen tai artikkelia siitä? Petrus450

Tulevien pelien ilmestysajat voi kirjoittaa hämysti artikkeliin, tyyliin "Peli ilmestyy 6.9 6969.". Tosin, jos joku yksityien henkilö tekee jotain omaa pikkupeliään, eivät ne kuulu Wikipediaan. --GrayMan 6. huhtikuuta 2010 kello 09.25 (EEST)

En suosittele kirjoittamaan "hämysti", parempi kirjoittaa "julkistamatta" tms. --Hrrkrr31 6. huhtikuuta 2010 kello 09.39 (EEST)

Tulokseton etsiminen

Niin että olen yrittänyt etsiä artikkelia jossa kerrotaan vuoden 2010 tulevista elokuvista mä kerran löysin sen mut sitten hukkasin! Niin että jos mahdollista kertokaa mulle mikä kyseisen artikkelin nimi olikaan. –Kommentin jätti Petrus450 (keskustelu – muokkaukset)

Luokassa Vuoden 2010 elokuvat on noita lueteltoituna :)-Henswick- Sermo? 7. huhtikuuta 2010 kello 15.22 (EEST)

2 kysymystä

Niin että olen uusi täällä enkä ihan wikipedian hommista tiedä vielä täydellisesti nii haittaako se ja toinen kysymys on miksi spyrosta tehdään elokuva joka taas on pelien trilogia? Petrus450 Kommentin jätti Petrus450 (keskustelu – muokkaukset)

Ei haittaa, kunhan käytät käyttäjätunnustasi myös oikeiden muokkausten tekemiseen. Tutki vaikka sivu Ohje:Sisällys, sieltä löytyy hyviä ohjeita, miten pääset alkuun. Toiseen kysymykseen ei ainakaan itsellä ole mitään aavistusta. --Ville Siliämaa 8. huhtikuuta 2010 kello 13.46 (EEST)

Eriävä mielipide Siliämaan kanssa. Mielestäni ei tarvitse tehdä edes "oikeita" muokkauksia.—Aku506  8. huhtikuuta 2010 kello 17.52 (EEST)

Kyllä pitää. Käytännöissä sanotaan, että Wikipedia ei ole paikka kotisivulle tai keskustelupalsta. Sosiaalinen media on muualla, täällä tehdään tietosanakirjaa. Hämärästi muistelisin, että pelkästään omaa käyttäjä/keskustelusivujaan muokanneita tunnuksia on joskus jopa estetty. Saatan tosin olla väärässä. --albval (keskustelu) 8. huhtikuuta 2010 kello 22.43 (EEST)

En muista onko estetty, ellei siinä sitten ole ollut jotain muuta hörhöilyä samalla. Käyttäjäsivuja on poistettu, jos mitään muuta ei ole muokkailtu, ja sivu on pikemminkin koti- kuin käyttäjäsivun oloinen. Voi olla, että estoja on annettu, jos poistettua sivua käydään toistuvasti luomassa uudelleen. --Otrfan 8. huhtikuuta 2010 kello 22.49 (EEST)

Juu, näin varmaan on. Muistelisin tapaukseen/-siin liittyneen muutakin hörhöilyä. --albval (keskustelu) 8. huhtikuuta 2010 kello 22.54 (EEST)

Eri asia on toki jos käytetään kotisivumaisesti, tai on muuta törttöilyä... Voisihan hän kirjoittaa nämä IP-osoittellakin, mutta onhan käyttäjäntunnuksesta muitakin hyötyjä, joiden käytöstä ei jää merkintää mihinkään, ja ovat hyödyllisiä, vaikkei muokkauksia tehdäkkään. Näitä ominaisuuksia on lähinnä tyylitiedostot (Josta muuten jää jälki), asetusten muuttaminen ja tarkkailulista.—Aku506  9. huhtikuuta 2010 kello 14.28 (EEST)

USA:n osavaltioiden koko & sijainti

Miksi Yhdysvaltojen pienet osavaltiot sijaitsevat pääasiassa itärannikolla? Liittynee jotenkin siirtomaa-aikoihin ennen vapaussotaa?-Henswick- Sermo? 9. huhtikuuta 2010 kello 17.04 (EEST)

Noh, perussyynä lienee ihan se, että itärannikko on vanhinta (eurooppalaisperäistä) asutusaluetta, joka on lähtenyt pienistä siirtokunnista. Läntisempi osa taas liitettiin liittovaltioon valtavina maaläntteinä ja oli osavaltioiksikin jaettaessa/hyväksyttäessä pääasiassa varsin harvaanasuttua, joten pikkuruisiin osavaltioihin pilkkominen ei olisi juuri palvellut mitään tarkoitusta. – Haltiamieli 9. huhtikuuta 2010 kello 17.17 (EEST)

Mielenkiintoista on myös se, että alkuperäisten 13 osavaltion alueella on nykyään peräti 18 osavaltiota en:Thirteen Colonies, esim. Mainesta tuli oma osavaltio samaan aikaan kuin Missourista, jotta orjuutta vastustavia ja kannattavia osavaltioita olisi yhtä paljon...--Nedergard 9. huhtikuuta 2010 kello 17.50 (EEST)

Venäläinen suorasukaisuus?

Asun pääkaupunkiseudulla, jossa asuu paljon entisen Neuvostoliiton alueilta tulleita. Olen kohdannut heitä melko useasti erilaisissa liikkeissä työntekijöinä, mm. partureissa ja kaupoissa. Olen jo useamman kerran ja monen eri henkilön kohdalla todennut, että heidän palvelutyylinsä on yleisesti ottaen toisenlainen kuin suomalaisilla yleensä. He ovat asiakasta kohtaan verraten suorasukaisia ja antavat siten hieman töykeän vaikutelman. Kielenkäyttö on käskevän oloista, yleinen asenne on viileä ja kysymyksiin vastataan tyylillä, joka on ylimielisyyteen vivahtavaa. Näitä tapauksia on sattunut minulle sen verran paljon, etten oikein voi puhua pelkistä yksittäistapauksista. Muuten palvelun laatu - esimerkiksi partureissa - ei juuri eroa syntyperäisten suomalaisten tarjoamasta. 80.186.162.203 3. huhtikuuta 2010 kello 21.44 (EEST)

No jos on vanhemmasta kaartista kysymys, voisi tietysti vedota Neuvostoliiton aikaan ja silloiseen "palveluun", josta näkee toki jäänteitä Venäjällä nykyäänkin. Silloin ei paljon asiakasta kumarreltu. Toinen selitys on kielitaito, eli osataan vain sanoa asiat suoraan eikä pystytä samalla tavalla kierrellen ja kaarrellen kuin syntyperäiset suomalaiset. Kolmas selitys on omat ennakkoluulosi. Eiväthän välttämättä edes kaikki ne ole venäläisiä, joilta saat sitä "suorasukaista" palvelua.--Tanár 3. huhtikuuta 2010 kello 22.21 (EEST)

Puhuessani englantia olen itsekin silloin tällöin tuntenut, että esitystapani on turhan suorasukaista ja epäkohteliaan oloista, mutta kun vierasta kieltä osaa niin vähän, ettei pysty asiaa toisella tavalla ilmaisemaan... --Lax 4. huhtikuuta 2010 kello 14.28 (EEST)

Epäilen että iso osa tällaisista mielikuvista on puhdasta kuvitelmaa. Kun asiakaspalvelija puhuu eri aksentilla, kiinnitetään huomiota kaikkeen "töykeyteen" joka kantaväestön esittämänä jää vaille huomiota etc. Tarvitaan tilastollinen tutkimus, jotta tällaisista oikeasti voisi sanoa mitään luotettavaa. --ML 3. huhtikuuta 2010 kello 22.55 (EEST)

Tulipa mieleeni eräs näkemäni tapaus Helsingin asemalta. Venäläisen junan venäläinen konduktööri seisoo vaunun oven edessä. Hänen luokseen kävelee matkustaja (todennäköisesti hänkin venäläinen) passi kädessään. Sanaakaan sanomatta ja totaalisen oma-aloitteisesti konduktööri nykäisee passin välistä matkaliput. Ainakin minä sain tästä konduktööristä töykeähkön vaikutelman.

Olen pyrkinyt tarkkailemaan venäläisiä mahdollisimman ennakkoluulottomasti, mutta vaikuttaa siltä, että ainakin yli nelikymppiset palveluammateissa toimivat venäläiset ovat yleisesti "suorasukaisia". Uskoisin, että kyseessä on jonkinlainen kulttuuriero. 84.231.85.64 4. huhtikuuta 2010 kello 20.46 (EEST)

Oletko käynyt Venäjällä? Siellä ei hymyillä asiakaspalvelutilanteessa vaan pyritään olemaan (yli)asiallisia ja ammattitaitoisia. Tarjoilijoita nimitellään "tytöiksi"/"pojiksi" tosin laajemmalla käsitteellä kuin Suomessa. Hymyileminen ja asioiden kiertäminen voidaan tulkita virnuiluksi ja epäasialliseksi käyttäytymiksesi - tosin tämä on omaa "mutu"-tuntumaa. Venäläisestä tapakulttuurista kannattaa metsästää kirja "Tak ili kak? Venäläistä tapakulttuuria suomalaisille". Kirjan "lahjusosuus" herätti Hesarissa pahennusta, vaikka lainaukset olivat irrallaan itse kokonaisuudesta. --Peltimikko 9. huhtikuuta 2010 kello 16.02 (EEST)

Ovatko nämä "hymyilemättömät venäläiset" enemmän näitä vanhoja NL-ajan ihmisiä? Jostain joskus lueskelin, että Venäjän nykynuorisolla ja vanhemmalla väellä on valtava ero mm. ulkomaalaisten kanssa keskustellessa...-Henswick- Sermo? 10. huhtikuuta 2010 kello 14.06 (EEST)

sokea

Joku tuttavani kertoi joskus käyneensä jossain paikassa, johon oli tehty täysin pimennetty tila, jolla mallinnettiin sitä, miltä tuntuu olla sokea. Osaisiko joku sanoa missä tämä paikka on? --85.23.4.199 10. huhtikuuta 2010 kello 21.38 (EEST)

En nyt varmasti tiedä, mutta olisiko Näkövammaisten Keskusliiton tiloissa? Tai siellä ne ainakin varmaan tietävät, missä se on. http://www.nkl.fi/ --Hanna V 10. huhtikuuta 2010 kello 21.46 (EEST)

Ainakin Tiedekeskus Heurekan näyttely "Dialogi pimeässä" (Tietoja siitä) oli tuollainen, mutta näyttely on jo päättynyt. --Tappinen 10. huhtikuuta 2010 kello 21.47 (EEST)

Teemaa jatkoi Pimee cafee --Tappinen 10. huhtikuuta 2010 kello 21.49 (EEST)

Liputta matkustaminen junassa

Siirretty Wikipedian käytön neuvonta -kahvihuoneesta. 101090ABC 11. huhtikuuta 2010 kello 21.37 (EEST)

Jos Suomessa matkustaa kaukojunassa liputta, poistaa konduktööri matkustajan junasta seuraavalla asemalla. Mitä sitten tapahtuu? Tuleeko matkustajalle lasku perässä? Jos ei tule, niin eikös tällöin saa ainakin ilmaisen matkan seuraavalle asemalle? 88.114.95.29 11. huhtikuuta 2010 kello 21.30 (EEST)

Tällöin joutuu maksamaan lipun hinnan sekä tarkastusmaksun, joka on muistaakseni 80 euroa. --85.23.4.199 11. huhtikuuta 2010 kello 21.42 (EEST)

Konduktööri siis varmaan kirjoittaa laskun jo ennen matkustajan poistamista? Muutenhan ei pystytä mitenkään valvomaan että matkustaja koskaan maksaa laskunsa. Laivoissa ja lentokoneissa tätä ongelmaa ei ole, koska niihin ei edes pääse ilman asianmukaista lippua, mutta junissa täytyy käyttää myös ajonaikaista valvontaa. 88.114.95.29 11. huhtikuuta 2010 kello 21.45 (EEST)

Eiköhän tyyli ole sama kuin HKL:lläkin eli henkilötodistus katsotaan ja sitten lasku perään. Jos ei ole mitään papereita, joilla voisi todistaa henkilöllisyytensä, varmaan sitten ainakin pelottelevat poliisilla.--Tanár 12. huhtikuuta 2010 kello 10.29 (EEST)

Tyrä

Koirallani on tyrä. Se ei kuitenkaan haittaa sitä koska se ei koskaan nuole sitä, ei arista ja antaa koskea. Tarvitseeko se mennä leikkauttamaan, voiko se kasvaa kokoa. --Raimo Sirén 11. huhtikuuta 2010 kello 23.45 (EEST)

Wikipediassa ei anneta lääketieteellisiä eikä eläinlääketieteellisiäkään neuvoja. Soita eläinlääkärillesi. Pitke 12. huhtikuuta 2010 kello 15.55 (EEST)

Runokirja

Ajattelin, että tässä iltojen iloksi voisi lainata kirjastosta kirjan, joka sisältää runoja. Runokirjoja on varmasti monia kymmeniä, ellei satoja, mutta onko jotain tiettyä erityistä, jota voisi suositella luettavaksi? --Ville Siliämaa 12. huhtikuuta 2010 kello 00.23 (EEST)

Juice Leskinen. --Raimo Sirén 12. huhtikuuta 2010 kello 00.27 (EEST)

Juicella näyttäs olevan montakin runokirjaa, onko noista joku, jota erityisesti suosittelisit? --Ville Siliämaa 12. huhtikuuta 2010 kello 00.30 (EEST)

Juice Leskisen Äeti. Risto Rasa. Yrjö Jylhä: Kiirastuli. Aulikki Oksanen. Japanilaiset haikut ja tankat, esimerkiksi Tuomas Anhavan valikoimat. --Thi 12. huhtikuuta 2010 kello 00.42 (EEST)

Helpommasta päästä vois olla Heli Laaksonen:-) Itse tykkään klassisesta Leinosta ja Jylhästä, joita Thikin yllä mainostaa. Tai sitten otat jonkun kokoelmateoksen ja katsot kenen runot siinä kolahtavat. --albval (keskustelu) 12. huhtikuuta 2010 kello 21.32 (EEST)

Suomalaisista suosittelen esim. Kirsi Kunnasta, Eeva-Liisa Manneria tai Pentti Saarikoskea. --85.23.4.199 12. huhtikuuta 2010 kello 22.41 (EEST)

Jatko osa

Tietääkö kukaan tuleeko crashistä vielä jatko osia? Vaikkapa crash: final fight. Petrus450 Kommentin jätti Petrus450 (keskustelu – muokkaukset) 9. huhtikuuta 2010 kello 23.28 (EEST)

Jääkiekon MM-kisojen 2010 televisiointi

Yle näyttää 85 tuntia kanavillaan 7.-23.5.2010 Jääkiekon MM-kisoja SaksastaPekana 15. huhtikuuta 2010 kello 16.47 (EEST)

Yle näyttää HD.nä maksullisille kanaville, mutta näyttääköhän Diginä omilla kanavilla? Pekana 14. huhtikuuta 2010 kello 17.34 (EEST)

Nähdäänkö Jääkiekon Maailmanmestaruuskisat 2010 Saksassa televisiossa Suomessa, -ja millä kanavalla? Pekana 10. huhtikuuta 2010 kello 17.28 (EEST)

Yle TV2:n Vuosi 2010 -sivulla ainakin puhutaan jääkiekon MM-kisoista, joten Kakkosella varmaankin. –Ejs-80 10. huhtikuuta 2010 kello 17.43 (EEST)

Jos johonkin voi luottaa, nii siihen että lätkän MM-kisat tulevat YLE TV2:lta. – EtäKärppä¹³ 10. huhtikuuta 2010 kello 17.48 (EEST)

Jos muistan oikein, vuoden 1994 MM-kisat tulivat PTV-kanavalta. En kyllä tiedä, millä kanavalla ne sitä ennen näkyivät. –Ejs-80 10. huhtikuuta 2010 kello 17.52 (EEST)

Tuota en tiennyt, mutta PTV taisi myös näyttää NBA:ta? – EtäKärppä¹³ 10. huhtikuuta 2010 kello 17.54 (EEST)

Pitää paikkansa. Sekä otteluita (selostajana Mikael Salmi) että NBA Action -makasiinia. --Nironen 10. huhtikuuta 2010 kello 17.59 (EEST)

Tulivatko PTV:llä jopa kisat 92-94? Jotenkin sellainen mielikuva, että PTV sai esittää Suomen ensimmäiset MM-mitalit, sekä 92 että 94. --PtG 10. huhtikuuta 2010 kello 23.16 (EEST)

Luultavasti, sillä Mertaranta vastaa -sarjan 30.3.2010 julkaistussa osassa vuoden 1992 MM-kisoja koskevan kysymyksen vastauksessa todetaan: ”Kisat tulivat silloin PTV:ltä. YLEllä oli oikeus vain jälkilähetyksiin. Kysyjä on oikeilla jäljillä, niihin kisoihin ei ole televisiointioikeuksia YLEllä.” –Ejs-80 10. huhtikuuta 2010 kello 23.23 (EEST)

PTV esitti kisat 1992–1994, selostajana Anssi "Jepujepujee" Kukkonen. Sitten YLE huomasi, mitä olivat menettäneet, ja löivät rahaa tiskiin vuoden 1995 kisoja varten (and the rest is history). --Lax 11. huhtikuuta 2010 kello 12.54 (EEST)

Ylen oman tiedotteen mukaan yhtiö jakaa MM-kisoista myös HD-signaalia joillekin yhtiöille, joiden maksutelevisio-, satelliitti- ja laajakaista-asiakkaat voivat nauttia teräväpiirtokuvasta: Ylen lehdistötiedote 3.7.2009. --Jaakonam 13. huhtikuuta 2010 kello 15.02 (EEST)

Lätkä: Rankkarin jälkeiset jäähyt

Voidaanko jääkiekon SM-Liigassa tuomita yhtäaikaa rangaistuslaukaus + yli 2 min jäähy/olla antamatta rankkarin lisäksi jäähyä lainkaan?-Henswick- Sermo? 12. huhtikuuta 2010 kello 22.31 (EEST)

Ainakin rangaistuslaukaus ilman jäähyn antamista on mahdollista. --Topy 12. huhtikuuta 2010 kello 22.41 (EEST)

Mielenkiintoinen tilanne olisi varmasti, kuitenkin todella harvinaista (siis rl + jäähy). Tosin ulosajo on mahdollista (eli joko 10 minuuttinen tai 20 minuuttinen, kympistähän joutuu ulos vain jos peliaikaa on jäljellä alle 10 minuuttia). Kysyn asiasta SM-liigan kilpailutoimenjohtajalta, katsotaan jos saisin vastauksen. Yst. terv. – EtäKärppä¹³ 12. huhtikuuta 2010 kello 22.52 (EEST)

Jos on tarvetta isolle jäähylle, sellainen tuomitaan riippumatta siitä, tuomitaanko sen lisäksi rankkari. Esim. vastustajan tahallisesta vahingoittamisesta tuomitaan ottelurangaistus, ja jos siinä samalla tulee tehdyksi rankkarin arvoinen rike (esim. huitaisee kirveslyönnin takaa päähän läpiajotilanteessa), niin silloin tuomitaan molemmat. Rankkarin tuomitseminen ei voi kumota isoa rangaistusta (5 min, or). --Lax 13. huhtikuuta 2010 kello 14.37 (EEST)

Tässä on SM-liigan kilpailutoimenjohtaja Arto I. Järvelän vastaus kysyttyäni häneltä tuon saman kysymyksen:

”Vastaus on kyllä tuomari voi tuomita RL.n ja jäähyn. Tilanteita on monta, tässä on 3 esimerkkiä.

1. Läpiajossa pelaaja lyödään niin kovaa käsille takaapäin josta tuomitaan huitomisesta 5 in. + prk ja läpiajo tilanteesta tuomitaan RL.

2. Puolustusalueella ollutta pelaajaa rikotaan esim. poikittaisella mailla , mutta pystyy syöttämään kanssa pelaajan läpi keskialueella ja hän rikotaan takaapäin ja tuomitaan RL, tuomio 2min poikittaisesta mailasta ja RL.

3. Pelaaja on läpi ja kaadetaan takaapäin ja siitä tuomitaan RL ja rikkonut pelaaja esim. lyö poikittaisella mailla vielä kaadettua pelaaja josta 2 min. poikittaisesta mailasta.

Näitä on monta erilaista tilannetta vain ns. mielikuvitus on rajana kun keksiin erilaisia esimerkkejä.” Näin siis kuuluu vastaus tuolta viralliselta suunnalta. – EtäKärppä¹³ 13. huhtikuuta 2010 kello 16.45 (EEST)

KGB:n seuraaja

Mikä on nimeltään Venäjän turvallisuuspoliisi, siis nykyinen KGB:n seuraaja. 85.131.30.46 16. huhtikuuta 2010 kello 20.13 (EEST)

FSB. –Ejs-80 16. huhtikuuta 2010 kello 20.14 (EEST)

Allekirjoitus

Niin että aina lähes kaikkiin kysymyksiin pitäisi laittaa allekirjoitus eikö? No ongelma on se että en ymmärrä tätä "lisää Petrus450 18. huhtikuuta 2010 kello 19.43 (EEST) merkit allekirjoitukseksi haluaisin tietää miten vastaava homma tehtiinkään pcllä ja lisäksi multa katosi äsken mun allekirjoitus tietämättömästä syysta tietääkö kukaan miksi se meni pois? Kirjoitin sen näin ja tämän myös: petrus450

Voisitko lisätä välimerkkejä, en ymmärtänyt yhtään mitä selität. Kiitos. Yst. terv. – EtäKärppä¹³ 18. huhtikuuta 2010 kello 19.55 (EEST)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Allekirjoitus Tuolta lyötyy lisätietoja. Allekirjoitus pitää lisätä aina kun kirjoitat viestejä Wikipediassa. --FnH 18. huhtikuuta 2010 kello 19.57 (EEST)

Ilmansuunnat

Missä vaiheessa ihmiskunnan historiaa lienee ilmansuunnat otettu käyttöön? Onko tapahtunut sen jälkeen kun huomattiin, että Maa on pyöreä vai ovatko jo vanhempaa perua? --87.93.30.102 17. huhtikuuta 2010 kello 01.42 (EEST)

Ei tarvitse tietää, että Maa on pyöreä, huomatakseen, että aurinko on keskipäivällä aina samassa suunnassa. Eli veikkaisin, että käsitys ilmansuunnista on hyvin vanha. --Hrrkrr31 17. huhtikuuta 2010 kello 10.24 (EEST)

Ihminen on varmasti osannut jo kivikaudella suunnistaa sekä auringon että tähtien mukaan, eli jonkinlainen käsitys ilmansuunnista on ollut jo silloin. Sen sijaan nykyinen standardisysteemi, eli neljä pääilmansuuntaa ja väli-ilmansuunnat, on eurooppalaisperäinen ja uskoakseni paljon nuorempi. Tässä enkkuwikin artikkelissa on ainakin jotain osviittaa.--Tanár 19. huhtikuuta 2010 kello 20.11 (EEST)

Mikä fontti?

Mikä fontti tämä on tai miten tälläistä tekstiä saa kirjoitettua: 𝓐𝓶𝓷𝓷𝔂𝓸𝓾𝓼 --Sttoodw 18. huhtikuuta 2010 kello 22.54 (EEST)

Mikäli käytät Windowsia saatat löytää sen avaamalla : Käynnistä - kaikki ohjelmat - Apuohjelmat - Järjestelmätyökalut - Merkistö. Mikäli merkin sieltä löydät, ikkunan oikeaan alakulmaan pitäisi tulla esille näppäinpainallus jolla kyseisen merkin saa tehtyä. --Topy 19. huhtikuuta 2010 kello 16.18 (EEST)

Täh? Kyseessä on kylläkin erillinen fontti ja normaaleja kirjaimia, ei erikoismerkki. Olisit lukenut kysymyksen.... Mikä fontti kyseessä on, sitä en tiedä.—Aku506  19. huhtikuuta 2010 kello 16.38 (EEST)

Hupsista en tainnut olla ihan hereillä. Mutta löysinpä kysymykseen vastauksen: Fontti on "MS Outlook" ja löytyi itseltä ainakin ihan tietokoneelta. --Topy 19. huhtikuuta 2010 kello 18.15 (EEST)

Tarkemmin katsottuna en olekkaan aivan varma että onko se tuo "MS Outlook" mutta ainakin hyvin samantapainen se on. --Topy 19. huhtikuuta 2010 kello 18.17 (EEST)

Toisin kuin Aku506 tuossa yläpuolella väittää, kyseessä on nimenomaan kasa erikoismerkkejä, ei erillinen fontti. (Wikipedian sivuthan sitäpaitsi ovat pohjimmiltaan muotoilematonta tekstiä wiki-merkinnöillä höystettyä, joten eri fonttien käyttäminen tuohon tapaan ei olisi edes mahdollista.) Kyseiset merkit kuuluvat Unicode-lohkoon Matemaattisia aakkosnumeerisia symboleja. Luulisin, että Windowsissa merkkien pitäisi löytyä Topyn ensimmäisessä viestissä mainitsemasta paikasta. Ainakin Ubuntussa ne löytyvät vastaavasta Merkkikartta-apuohjelmasta. --Tmn 19. huhtikuuta 2010 kello 19.57 (EEST)

Kiitos käyttäjälle Tmn asiantuntevasta vastauksesta. Täydellinen vastaus. --Sttoodw 19. huhtikuuta 2010 kello 20.12 (EEST)

Peliplaneetta.net suljettu?

Nii että mä en pääse enää peliplaneetta.netin sivuille ollenkaan enää olisiko mahdollista että se on suljettu? Tietääkö kukaan? Kommentin jätti Petrus450 (keskustelu – muokkaukset)

Hyvinhä tämä pelittää ainakin täälläpäin. --Ville Siliämaa 20. huhtikuuta 2010 kello 14.15 (EEST)

Spyro ja flame

Niin että mä kattelin tätä spyro a heros tailssia haluaisin tietää että onko flame spyron kaveri tai ystävä kun en itse vain tiedä. 213.161.40.110 20. huhtikuuta 2010 kello 21.18 (EEST)

Totta vai valetta?

Niin että haluaisin varmistaa oonko tämän teorian kanssa oikeassa: islannin tulivuoren purkauksen syystä voi useampi vuodmen 2010 elokuvat voivat viivästyä kysymyksenä on että tuleeko osa elokuvista suomeen lentokoneella ja myös että onko tämä välttämättä totta? Petrus450 22. huhtikuuta 2010 kello 11.31 (EEST)

En oikein usko, että viikon mittainen tauko kovasti tähän vaikuttaisi. Pitää muistaa, että ne kopiot tulevat hyvissä ajoin maahan, sillä ne pitää ensin esim. kääntää ennen kuin voidaan edes ryhtyä valmistamaan varsinaisia levityskopioita, jotka sitten vielä pitää jaella pitkin maata. Olettaisin, että aikataulut kestävät viikon viiveen.--Nedergard 22. huhtikuuta 2010 kello 14.04 (EEST)

Kuvat eivät näy Wikipediassa

miksi koneellani ei näy wikipediaan laitetut kuvat? linkin kautta saan sen kyllä auki, mutta miten saan ne näkymään suoraan alkuperäisellä sivulla? Kommentin jätti 91.156.144.82 (keskustelu – muokkaukset) 22. huhtikuuta 2010 kello 14.36 (EEST)

A-vitamiini & näkö

Pystyykö näkö teoriassa parantamaan syömällä A-vitamiinia ja mistä noita eniten saa? Itseäni asia kiinnostaa kyllä enemmänkin teoriassa, sivuvaikutukset eivät juurikaan houkuttele :)-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 22. huhtikuuta 2010 kello 17.51 (EEST)

Ei ihan minun alaani, mutta tuskin A-vitamiinia syömällä näkö paranee, ellei heikkonäköisyys johdu nimenomaan A-vitamiinin puutteesta. Porkkanoiden syömisen vaikutus näkökykyä parantavasti taitaa olla pitkälti perua toisen maailmansodan brittipropagandasta, kun lentäjien menestystä piti jotenkin perustella, eikä tutkan olemassaoloa voitu myöntää. --Otrfan 22. huhtikuuta 2010 kello 18.15 (EEST)

Jakson etsiminen

Niin että haluaisin tietää missä tuotanto kaudessa ja jaksossa charizard jäätyi kun mä olen unohtanut sen voisiko joku auttaa? Petrus450 22. huhtikuuta 2010 kello 18.05 (EEST)

Adventures on the Orange Islands, jakso 105. Gopase+f 22. huhtikuuta 2010 kello 18.08 (EEST)

Ja näköjään myös Charizard Chills, jakso 107 ja tuotantokausi on ilmeisesti 2. --FnH 22. huhtikuuta 2010 kello 18.12 (EEST)

Edelleen ilmansuunnista

Joskus näkee ilmansuunnista puhuttavan muidenkin planeettojen kuin Maan kohdalla. Miten ilmansuunnat siellä määräytyvät? Onko (niin kuin Maassakin) itä se suunta mistä planeetalta katsottuna planeetan keskustähti näyttää nousevan ja muut pääilmansuunnat sitten siitä myötäpäivään etelä, länsi ja pohjoinen? Jos näin on, niin mikä on tilanne sellaisen planeetan kohdalla jonka toinen napa on jatkuvasti kohti keskustähteä ja pyörimisliike siis pelkästään poikittainen? Siellähän ei keskustähti nouse eikä laske, vaan antaa valonsa jatkuvasti vain planeetan toiselle puoliskolle. --87.93.30.102 17. huhtikuuta 2010 kello 01.42 (EEST)

En ole mikään asiantuntija, mutta artikkelin en:Poles of astronomical bodies mukaan on olemassa kaksi erilaista määritelmää: IAU:n määritelmän mukaan meidän aurinkokuntamme planeettojen pohjoisnapa on se napa, joka on samalla puolella aurinkokunnan ”kiekkoa” kuin Maan pohjoisnapa. Toisen määritelmän mukaan taas pohjoisnapa on se napa, jonka yläpuolelta katsottuna taivaankappale pyörii vastapäivään. --Silvonen 17. huhtikuuta 2010 kello 13.01 (EEST)

Sellaista planeettaa tuskin löytyykään, jonka toinen napa olisi jatkuvasti kohti keskustähteä. Akseli voi toki olla ratatason suuntainen (kuten Uranuksella likimäärin), mutta tällöinkin kun planeetta kiertää keskustähteä, akseli ja navat sojottavat jatkuvasti (suunnilleen) samaan suuntaan – eivät siis kierry kiertoliikkeen mukana niin että napa olisi "jatkuvasti kohti keskustähteä". En tiedä mistä epäonnistuneesta populaariesityksestä semmoinen käsitys on levinnyt. --Jmk 26. huhtikuuta 2010 kello 19.41 (EEST)

Minkä maalainen sukunimi on Kollontai?

Minkä maalainen sukunimi on Kollontai? 80.186.200.24 24. huhtikuuta 2010 kello 23.26 (EEST)

Ainakin Aleksandra Kollontai oli venäläinen.--Tanár 25. huhtikuuta 2010 kello 22.13 (EEST)

Aleksandra Kollontai oli oikeastaan puoliksi suomalainen. Hänen miehensä ja etäinen serkkunsa Vladimir Kollontai oli venäläinen mutta erään lähteen [1] mukaan alkujaan puolalaista syntyperää, joten nimi saattaa tulla Puolasta. --Abc10 25. huhtikuuta 2010 kello 22.27 (EEST)

Erään keskustelupalstakommentin mukaan saattaisi olla alkujaan liettualainen nimi [2]. Saattaa pitää paikkansa sillä Alexandra K:n isä oli liettualaista ruhtinassukua [3]. Euroopan ylhäisö on niin sukua toisilleen, että voi olla vaikea sanoa minkämaalaisia he ovat, ja nimetkin muokkautuvat matkalla, kuten Alexandra K:n isän nimi Dovmont (Daumantas liettuaksi). --Abc10 25. huhtikuuta 2010 kello 22.37 (EEST)

Ru-wikin mukaan puolalainen aatelisnimi, alun perin Kołłątaj. Kyseessä on Aleksandran miehen nimi. --Esamatti1 26. huhtikuuta 2010 kello 12.52 (EEST)

Lentokone kentät

Niin että aukeaako huomenna lentokone kentät itse en näistä tiedä. Petrus450 25. huhtikuuta 2010 kello 20.01 (EEST)

Suomen lentoasemat on kaikki jo avattu. [4] --Hrrkrr31 25. huhtikuuta 2010 kello 22.26 (EEST)

Crash puple ja spyro orange

Noh otsikon perusteella kerron yhen jutun ja kysyn myös yhtä: peleissä heti ensimmäisenä päävihollisena on spyro tai crash sen mukaan kummalla pelaat muuta en siitä tiedä ja kysymys onkin: kun crash ja spyro tulivat sisälle jää palatsiin päävihollinen ei ollutkaan pinstripe vaan nina voitteko selittää miksi artikkelissa lukee niin että pääviholliset ovat vain pinstripe n.gin cortex ja tiny kun niitä oli pelin mukaan vain noin 4 mut siinä olivat tiny nina spyro ja 2 kertaa riptok. Petrus450 26. huhtikuuta 2010 kello 18.14 (EEST)

Kauhuelokuvat

Mua on jo mietittänyt kauan että mitä hyötyä kauhuelokuvista on kun ne vievät tai häiritsevät mm: unia töissä/koulun käyntiä mieltä tai muuta onko muita vastauksia tähän?  –Kommentin jätti Petrus450 (keskustelu – muokkaukset)

No, yksi hyöty varmaankin on se, että saadaan rahat terveydestään piittaamattomilta tomppeleilta leffamaakareitten taskuun ;D --87.93.10.239 18. huhtikuuta 2010 kello 06.27 (EEST)

Mitä hyötyä on televisioista, kun en itse sitä katso? Mitä hyötyä on huonoista elokuvista? Mitä hyötyä on majavista? Miksi ihmiset autoilevat kun voisi kävellä. Miksi elokuvat ovat ylipäätänsä keksitty? —Aku506  18. huhtikuuta 2010 kello 20.55 (EEST)

Niillä saa halvalla paljon rahaa.--80.220.253.193 18. huhtikuuta 2010 kello 22.35 (EEST)

Keskimäärin muunlaisistakaan elokuvista ei ole hyötyä, mutta ihmiset katsoo niitä silti viihteenä. Kai jotkut vaan tykkää katsoa pelottavia/jänniä juttuja? --Velma 28. huhtikuuta 2010 kello 09.00 (EEST)

Jos kauhu ei ole liian kauheaa, ihminen voi sitä kautta käsitellä (alitajuisesti) omia pelkojaan. Kirjallisuudessa ja kansantarinoissa kauhu on ikimuistoinen aihe. Kävin hyvin nuorena Kansallisoopperassa katsomassa Hannua ja Kerttua. Siinä mielestäni lapset uhattiin heittää uuniin ja pelkäsin kovasti. Tosiasiassa tarina meni toisin, mutta pienen mieli tulkitsi sen noin. Oliko se hyväksi vai pahaksi, vaikea sanoa. Grimmin sadut ovat joskus aika pelottavia. --Abc10 28. huhtikuuta 2010 kello 09.33 (EEST)

Titanicin vanhimmat matkustajat

Hei. Kuka oli vanhimmaksi elänyt Titanicin matkustaja? Guinnes World Records 2000 väittää että Edith Haisman kuoli Southamptonissa satavuotiaana vuonna 1997.--62.72.230.103 28. huhtikuuta 2010 kello 07.22 (EEST)

Vuonna 1987 kuollut Mary Davis (tai Davies) Wilburn näyttää eläneen Haismaniakin pitkäikäisemmäksi, 104-vuotiaaksi[5]. Joten lieköhän hän. --Nironen 28. huhtikuuta 2010 kello 07.53 (EEST)

Kumpikaan Taito Legends ei toimi.

Kun yritän käynnistää asennettua, ne herjaa:

"Protection System GUI Application" ja antaa komentoriviparametreja joilla käynnistää, mutta ne ei auta.

Ja:

"Protection System Fatal Error

Unhandled exception in the Protection System Host Application. Try restarting.

Detailed error information: File or function: <undefined> Line: <undefined> Message: (Null)"

Rompulta taas valittaa vshader: 309:ä, ettei ole hakemistossa \vshaders\unlit\ tiedostoa base.hvo, vaikka on.

Aiemmin oli yksi jo poistettu peli vaihtanut omin päin resoluutiota, minkä jälkeen on yritetty löytää se, mikä vastasi sitä ennen käytettyä. Johtuuko siitä?

Ei viitsisi aina asentaa uudelleen kun yrittää pelata.

Käyttis on XP SP2:lla.--80.220.253.193 4. huhtikuuta 2010 kello 16.38 (EEST)

Toinen epäillys on että kun A-Squared Free pyysi lähettämään joukon tiedostoja "tarkempaa analyysia" varten, niin niiden joukossa taisi olla yksi, jonka jälkeen kone on herjannut joka Wintoosan käynnistymisen jölkeen

svchost.exe:

"NT:n näinnäinen DOS-kone on kohdannut" jne. Kun klikkaa "Ohitaa", alaviivakursori vain poukkoilee ikkunassa ja "Suljesta" Windows itse toimii normaalisti, mutta jotkut pelit valittaa:

"Error while opening file."

Miten sen puuttuvan tiedoston saisi takaisin, kun en ole ilmoittanut sähköpostiosoitettani?--80.220.253.193 11. huhtikuuta 2010 kello 22.53 (EEST)

Nyt se ei enää tunnista romppuaan. --80.220.253.193 30. huhtikuuta 2010 kello 10.30 (EEST)

Microsoft works

Moi! Kuka neuvoisi. Worksilla pitäisi saada opinnäytetyöhön sivunumerointi,niin että kolmeen ensimmäiseen lehteen ei tule numerointia. --Keraneha 30. huhtikuuta 2010 kello 09.49 (EEST)

Jos siitä löytyy osanvaihto-toiminto, voit aloittaa sivunumeroinnin toisesta osasta. Mutta Works on yksinkertaisempi tekstinkäsittelyohjelma, eikä siinä ehkä ole tuota osanvaihtoa ja joudut tekemään alun eri tiedostona.

Parempi ratkaisu on ilmainen OpenOffice-ohjelma. Kopioi teksti sinne ja tallenna se Word-muotoon (.doc). OO:ssa sivunumeroinnin aloittaminen on yksinkertaista: Lisää > Pakotettu vaihto > Sivunvaihto > Tyyli, valitse: Ensimmäinen sivu - Rasti kohtaan Muuta sivunumero ja palkista valitaan 1. Paina OK. Sen jälkeen valitaan sivunumerot näkymään valinnalla: Lisää > Kentät > Sivunumero. Tallenna teksti. Worksia ei muutenkaan kannata käyttää yhteensopivuusongelmien vuoksi. --Abc10 30. huhtikuuta 2010 kello 15.15 (EEST)

Vasemmistolaulu Berliiniin menemisestä

Kuulin vapunpäivänä noin 15 vuotta sitten radiosta laulun, joka lienee viitannut johonkin Berliinissä - ehkä juuri Itä-Berliinissä - pidettyyn festivaaliin, juhlaan tai tapaamiseen. Laulu lienee jostakin 1970-luvulta, mutta se ei ole Agit Prop Kisällien esittämä 'Hei vaan, Berliini'. Molemmat laulut liittyvät kuitenkin ehkä samaan vuoden 1975 tapahtumaan...

Laulussa soivat naisäänet, ehkä Sinikka Sokka, ja lisäksi ehkä joku muu, yllättäen mahdollisesti oikeistolainen laulaja.

Sanat menevät jotenkin seuraavasti: Halki peltojen kullankeltaisten käymme Berliiniin rauhan kaupunkiin...

Mikä laulu on kyseessä? 80.186.92.239 1. toukokuuta 2010 kello 00.37 (EEST)

Ystävyyden juna (Heimo Anttiroiko). Kas kun sattui heti silmään. --Höyhens 2. toukokuuta 2010 kello 18.38 (EEST)

Ja se toinen laulaja on äänitearkiston mukaan Annariitta Minkkinen --Tappinen 2. toukokuuta 2010 kello 18.43 (EEST)

Suomen väestörekisteri + kansallisuus

Miksi Suomen väestörekisterikeskus (tai mikä se nyt oli) ei tilastoi asukkaita kansallisuuden mukaan? nko Suomessa asuvista kansoista mitään tilaSoja? 88.112.217.3 1. toukokuuta 2010 kello 00.45 (EEST)

Tilastokeskuksen sivuilta kohdasta "Väestörakenne" [6] löytyy tilastot Suomessa asuvista eri maiden kansalaisista nimellä "Kansalaisuus iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 - 2009". Siellä on myös tilastot äidinkielen mukaan ja syntymävaltion mukaan.--Tanár 1. toukokuuta 2010 kello 19.15 (EEST)

Löydätkö kuvan?

Aikaisemmin näin kesken kymmenien hakujen kuvan jossa esiteltiin 30-luvun sanomalehden etusivulla Australian alkuperäisasukkaita puuttuvana renkaana. Nyt sitä ei löydy millään. Osaatko auttaa kuvan etsimisessä?

Artikkelin kuvateksti mainitsi jotain 1800-luvun rotuteorioiden käytöstä tekosyynä alkuperäisasukkaiden riistolle. Kuvissa oli etu ja sivuprofiileja. Lehti tietysti australialaisittain englanniksi, ja varsinainen lähde oli joko englanniksi tai suomeksi. Aihe liittyi viimeaikaisiin muokkauksiini. --Casimirpo 2. toukokuuta 2010 kello 15.46 (EEST)

Olikin vuodelta 1924, ja löytyi vain puolen tunnin googletuksen jälkeen.

Syrjäytyneiden pakkotyö ja pakkohoito Suomeen!?

Kun liikkuu Suomessa vähän suuremmilla paikkakunnilla, törmää varsinkin tietyissä paikoissa ainekseen, joka on tavalla tai toisella syrjäytynyttä. Esimerkiksi Helsingin Kontulassa, Itäkeskuksessa ja Sörnäisten seudulla tapaa ihmisiä, jotka saavat monen "paremmalta" seudulta tulleen voimaan pahoin. Kyseessä ovat päihdeongelmaiset ja työttömät kansalaisemme, jotka käyttävät runsaasti alkoholia ja/tai huumausaineita, eivät elätä itseään työnteolla, ovat epäsiistejä ja toisinaan myös huonosti käyttäytyviä. Joukossa näkee vanhojen konkareiden lisäksi valitettavan paljon myös huonoille teille ajautuneita nuoria.

Tuntuu vahvasti siltä, että suomalainen yhteiskunta hyväksyy tällaisen kansanosan elämäntavan ja turvaa erilaisten tukimuotojen avulla sen jatkuvuuden. Koska omia tuloja ei tällaisella väellä ole, yhteiskunta tarjoaa auliisti heille täyden ylöspidon - kuten asunnon, vaatteet ym. perustarpeet ja välillisesti myös "virvokkeiden" hankkimisen.

Minua kiinnostaisi tiukka linja tällaisten tapausten suhteen. Tuntuisi järkevältä sijoittaa tällainen aines pakkohoitoon ja pakkotöihin. Se olisi parasta yhteiskunnan ja tällaisten onnettomien ihmisten itsensä kannalta. Pakkomenetelmissä olisi tarkka valvonta ja rangaistusmahdollisuudet, mutta ihmisten kohtelun tulisi kuitenkin olla ehdottoman asiallista. Päihteistä irrottautumista, kouluttautumista ja työntekohalua olisi silloin suuresti tuettava. Jos tällaiseen ryhmään kuuluva osoittaisi vahvoja merkkejä ryhtyä kunnon kansalaiseksi, olisi hänelle annettava siihen mahdollisuus. Nykyinen tilanne tuntuu vain siltä, että yhteiskunta tukee lorvimista, päihteidenkäyttöä ja veronmaksajien varoilla elämistä.

Moni työtön - suomalainen tai maahan muuttanut - elää veronmaksajien varoilla ikuista lomaa ja ränsistyy henkisesti ja fyysisesti. Eikö tällaisia ihmisiä voisi pakottaa esimerkiksi kadunlakaisu- ja lumitöihin vastapalveluksena heidän saamistaan avustuksista. Samalla he saisivat liikuntaa, kunnollisia sosiaalisia kontakteja, itsetuntoa ja hyvää mieltä. Samalla veronmaksajat tulisivat tyytyväisiksi, kun he tietäisivät, ettei heidän rahoillaan maleksita.

Onko tällaista mallia käytetty aiemmin Suomessa tai muualla maailmassa? Mitä hankaluuksia ja epäonnistumisia siihen voi liittyä?80.186.141.131 2. toukokuuta 2010 kello 18.05 (EEST)

Kukas määrittelee tiukan linjan? Tällaista malliahan on toimivasti käytetty aiemmin monissa diktatuureissa. Hehee. Joo ei, kyllä näistä on demokraattisesti päätetty ja toivottavasti jatkossakin päätetään. --Casimirpo 2. toukokuuta 2010 kello 18.23 (EEST)

Suomen työvoimapolitiikka oli 1970-luvulle asti niin sanotusti lapiolinjalla, joka muistuttaa kuvailemaasi. Artikkelissa mainittu Nenosen kirja kannattaa varmaankin lukea, jos aihe kiinnostaa. Päihdeongelmaisten hoito on yleisestikin vaikeaa ja kallista, ja pakkohoito vielä vaikeampaa ja kalliimpaa. Se lienee yksi syistä, miksi siihen ei yleisesti ole turvauduttu. Muistetaanhan näissä poliittisissa aiheissa, että poliittinen keskustelu ei kuulu Wikipediaan, sen sijaan poliittiseen keskusteluun voi toki hakea tietoja Wikipediasta. -- Piisamson 2. toukokuuta 2010 kello 18.26 (EEST)

Jeh, vasta 90-luvun lamassa luovuttiin täysmittaisesti tavoitteesta täystyöllisyyteen ja tällä hetkellä nykyinen talouspoliittinen malli jossain määrin vaatii toimiakseen korkean työttömyyden (jotta sopivaa työvoimaa on riittävästi tarjolla). Alkuperäiselle IP:lle, niin tykkäät ajatuksinesi varmaankin Maarit Verrosen Karsintavaiheesta fiktiivisenä kuvauksena siitä millainen haluamasi maailma voisi olla. --Zache 2. toukokuuta 2010 kello 18.32 (EEST)

Tietty määrä systeemin hyödyntäjiä kuuluu systeemiin. Toisaalta osa niistäkin jotka näyttää lorvivan ja käyttävän sinunkin verorahojasi, tulee sellaisista oloista, että muuta ei paljon voi odottaakaan. Kannattaa perehtyä aiheeseen muutenkin kuin nyrpistämällä nenää "aineksen" kohdalla. --Kalmo 2. toukokuuta 2010 kello 18.41 (EEST)

Miten kuvaamani kaltaisiin syrjäytyneisiin suhtauduttiin esimerkiksi Neuvostoliitossa ja Hitlerin Saksassa? Millaisia tuloksia oli Piisamsonin kuvaamasta eilispäivän Suomen lapiolinjasta? Saatiinko sillä tavalla aikaan raittiita ja ahkeria veronmaksajia? 80.186.141.131 2. toukokuuta 2010 kello 18.44 (EEST)

Luultavasti löytyy parempi paikka jostain muualta tämän selvästi tietyllä tavoin motivoituneen keskustelun käymiseen. --Kalmo 2. toukokuuta 2010 kello 18.46 (EEST)

Kyllä työpaikat ovat tätä nykyä ainakin huomattavasti raittiimmat kuin esim. 80-luvun lopulla. Natsisaksassahan monet kärkimiehet olivat juuri näitä narkomaaneja. --Casimirpo 2. toukokuuta 2010 kello 18.47 (EEST)

Lapiolinjan vaikutuksista suomeen, niin silloin oli 1-2% työttömyys, mutta kääntöpuolena oli esimerkiksi korkea inflaatio. Systeemi ei mahdollisesti myöskään olisi toiminut globaaleilla markkinoilla, mutta se on spekulaatiota koska suomessa ei edes asiaa kokeiltu. Lue aikasi kuluksi vaikka tämä. --Zache 2. toukokuuta 2010 kello 18.52 (EEST)

Jatkot tänne, kiitos. Wikipedia ei ole oikea paikka poliittiselle julistamiselle, ei silloinkaan kun se verhotaan kysymykseksi. -- Piisamson 2. toukokuuta 2010 kello 19.09 (EEST)

Blade Runnerin Coca-Cola mainos

Onkos tuo Coca-Colan logon jatkuva näyttäminen Blade Runnerissa ihan maksettu mainos vaiko pelkkä epäkaupallinen "näin tapahtuu tulevaisuudessa" -näytös?-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 2. toukokuuta 2010 kello 11.20 (EEST)

Erittäin epätodennäköistä että ohjaaja suostuisi ripottelemaan logoja ympäriinsä vain taiteellisen vaikutelman vuoksi ainakaan sillä tiheydellä ilman mainos- eli tuotesijoittelusopimusta. Välttävästi aidontuntuisen vaikutelmanhan voisi saada vaikkapa suunnittelemalla jonkin leikkimerkin Pepsistä ja Coka-Colasta risteytettyine värimaailmoineen ja logoineen... Pitke 3. toukokuuta 2010 kello 08.22 (EEST)

Kannattaako olla ahkera Suomessa?

Tämä seuraava kysymykseni ei kai oikein sovi Wikipediaan, mutta...

Minusta tuntuu siltä että syrjäytyneet, työttömät ja yhteiskunnan varoilla elävät päihdeongelmaiset elävät makeampaa elämää kuin töissä käyvät, jotka joutuvat raatamaan ja maksamaan kaiken itse. Onko asia yleisesti ottaen näin eli onko narkkari- tai juoppolorveilla pitkine aamu-unineen helpompaa kuin pienipalkkaisilla työläisillä tai opiskelijaressukoilla, jotka päivisin käyvät koulussa, illat töissä ja vielä yöllä lukevat kotona pää pyörryksissä? Minusta on ainakin toisinaan vaikuttanut töihin menneessäni ja kuvaamiani ihmisiä nähdessäni, että lorvit pärjäävät parhaiten.

Toisin sanoen, onko niin, että mitä huonommin menee sitä paremmin menee? 80.186.141.131 2. toukokuuta 2010 kello 19.24 (EEST)

Joku enemmän oppinut voi vastat kysymykseen, mutta onhan valtio silloin aivan hakoteillä jos näin on. En tosin henk. koht. pysty uskomaan tuollaiseen. Avustukset taitavat vaihdella sen mukaan, että onko esim. ahkera työnhakija. – EtäKärppä¹³ 2. toukokuuta 2010 kello 19.26 (EEST)

Samaa sanoisin kuin Piisamson ylempänä, eli jatkot jonnekin muualle, kiitos. Wikipedia ei ole tarkoitettu poliittisen agendan ajamiseen.--Tanár 2. toukokuuta 2010 kello 19.41 (EEST)

Tässähän yritetään kivasti tuhota "kysy vapaasti" ideaa... pitäiskö muuttaan "kysy vapaasi mutta älä ny helvetis politiikast"? – EtäKärppä¹³ 2. toukokuuta 2010 kello 19.43 (EEST)

Kysyä saa vapaasti, mutta eihän edellä ollut kysymys muuten kuin muodollisesti.--Tanár 2. toukokuuta 2010 kello 19.47 (EEST)

En-wikin kuvaus: ”The Wikipedia reference desk works like a library reference desk. Users leave questions on the reference desk and Wikipedia volunteers work to help you find the information you need.” --Thi 2. toukokuuta 2010 kello 19.49 (EEST)

Siinähän kysyttiin suoraan että onko näin vai eikö ole näin. Vastaukseksi olisi riittänyt kyllä tai ei. Ihme toimintaa taas täällä. Ja mitä hittoa toi en-wiki juttukin tarkotti, suomenkielinen wiki niin kiitos suomea... – EtäKärppä¹³ 2. toukokuuta 2010 kello 19.50 (EEST)

Etäkärppä – käsittääkseni täällä olisi tarkoitus vastata oikein. Väärät vastaukset poistetaan. --Casimirpo 2. toukokuuta 2010 kello 19.52 (EEST)

Aiheena tämä on sellainen kysymys että yhtä oikeaa vastausta joka löytyy kirjasta ei ole olemassa. Tuo lause kuuluu suomeksi "Wikipedian neuvonta toimii kuten kirjaston neuvonta. Käyttäjät jättävät kysymyksiä joihin Wikipedian vapaaehtoiset auttavat sinua löytämään tarvitsemasi tiedon". --Harriv 2. toukokuuta 2010 kello 21.24 (EEST)

Tämän palstan ei kai ole koskaan ollut tarkoitus olla vapaa sivusto mielipiteenvaihtoa varten, vaan erilaisten faktojen kyselyä varten. Yllä esitetty kysymys on senluontoinen, että siihen ei ole olemassa faktavastausta, siihen on olemassa vain mielipiteitä. Internetissä on lukuisia keskustelufoorumeja, joilla poliittinen keskustelu ja kaikenlainen mielipiteenvaihto toivotetaan tervetulleeksi, mutta Wikipedia ei ole yksi niistä. -- Piisamson 2. toukokuuta 2010 kello 22.02 (EEST)

Tuota, tuota. Itseasiassa huomauttaisin että rationalismi ainoana oikeana meni jo, ja että kvantitatiivisesti todennettavan tiedon lisäksi on myös muunkinlaista tietoa. Sosiologia, psykologia ja sosiaalipsykologia tieteenhaaroina kaiketi tutkivat juuri esitetyn kysymyksen kaltaista problematiikkaa. Kaikki tieto ei ole yksiselitteistä, eivätkä kaikki vastaukset 2000-luvulla tälläkään palstalla ole välttämättä totuusarvoltaan pelkästään lauseenjäsentensä summa tai edes omaa totuusarvoa. Eli jos halutaan rajoittaa keskustelu yhteen ainoaan aiheeseen, tyylilajiin tai kaavaan, kannattaisi aiheesta (kysy vapaasti)&action=edit|sitten tarkemmin kertoa. --Casimirpo 2. toukokuuta 2010 kello 22.35 (EEST)

Olet sinänsä oikeassa, että yllämainitun kaltaisia kysymyksiä voitaisiin käsitellä filosofiselta tai psykologiselta näkökannalta, mutta tässä tapauksessa on aika selvää, että alkuperäisen kirjoittajan tavoite on päästä toistamaan omaa poliittista näkemystään. Tietenkin sellaisessa keskustelussa pitäisi nojautua julkaistuihin kirjoittajiin eikä omiin mielipiteisiin. Fiktiivisenä esimerkkinä väite "A.B. Niemisen mukaan päihderiippuvainen ei ole koskaan onnellinen" on joko totta tai ei-totta. Sen sijaan väite "päihderiippuvainen ei ole koskaan onnellinen" on mielipide. -- Piisamson 3. toukokuuta 2010 kello 12.01 (EEST)

Pitkähiuksiset miehet ennen 1960-lukua

Oliko ajanjaksolla 1900–1960 länsimaissa ja varsinkin Suomessa pitkähiuksisia miehiä? Entä oliko kellään tunnetulla miehellä tuolloin pitkät hiukset? Minkälaisilla miehillä saattoi olla silloin pitkät hiukset, ja kuinka pitkiksi hiukset saattoi kasvattaa? Mikä oli ajanjakson yleinen suhtautuminen miesten pitkiin hiuksiin? Entä miten miesten pitkiin hiuksiin suhtauduttiin silloin muualla kuin länsimaissa? 85.156.2.48 2. toukokuuta 2010 kello 22.18 (EEST)

Eino Leino ja Toivo Kuula ovat valokuvissa puolipitkätukkaisia. Juuri nyt on etusivulla Leonardon omakuva tosi pitkillä hiuksilla. --Tappinen 2. toukokuuta 2010 kello 22.30 (EEST)

1800-luvun alussa pitkät hiukset olivat yleisiä mahtimiehilläkin, esim. Napoleonilla oli pitkä tukka ennen kuin se alkoi harveta. 1800-luvun loppupuolelta 1960-luvulle niitä oli lähinnä vain Oscar Wilden kaltaisilla taiteilijoilla. Täysin puhtaana arvauksena heitän, että kyse saattoi olla yleisestä asevelvollisuudesta jonka yhteydessä hiukset piti leikata, jolloin mielikuva sotilaasta muuttui lyhyttukkaiseksi. Yhteiskunnan militarisoitumisen myötä malli sitten yleistyi kaikille miehillä. Tämä voi kyllä mennä ihan metsäänkin. --ML 2. toukokuuta 2010 kello 22.55 (EEST)

Hiusten leikkaaminen on Vanhassa testamentissa vallan menettämisen metafora: voittamaton Simson onnistutaan vangitsemaan ja pahoinpitelemään, kun Delila saa selville hänen salaisuutensa ja viholliset leikkaavat Simsonin hiukset. Edelleen ainakin ortodoksien kasteessa leikataan tukko hiuksia alistumisen merkiksi, ja monissa uskonnoissa munkit ajavat päänsä kaljuksi. --Tappinen 2. toukokuuta 2010 kello 23.12 (EEST)

Tässä melkoinen liuhuletti 1800-luvulta ja korvien päälle näkyy menevän tässäkin. Kuten kaikki muotiasiat, miesten lyhyet hiukset ovat varmaan kuuluneet ensin yläluokan tapoihin. Kansan parissa ei välttämättä ollut miehillä mitään yhtenäistä tukkamuotia, kunhan leikattiin sen verran ettei pahasti ollut silmillä. Ihan järkeenkäyvältä tuntuu tuo ML:n ajatus asevelvollisuudesta, vaikka toisaalta se Suomessa tarkoittaisi että lyhyet hiukset olisivat tulleet muotiin vasta 1920-luvulta lähtien. Voi myös olla, että kansakoulussa opetettiin pitämään poikien hiukset lyhyinä. On auttanut esimerkiksi täiden torjunnassa.--Tanár 2. toukokuuta 2010 kello 23.19 (EEST)

Pojat tavattiin aiemmin ajella kaljuksi kesäaikaan. Jos se johtui täiden torjunnasta, se on epäloogista, sillä tytöt saivat pitää hiuksensa, eivätkä täit katso sukupuolta. Lyhyttukkaisuus saattaa liittyä siihen muutenkin askeettiseen miesten muotiin, joka syntyi joskus 1800-luvun alkupuolella. Kun miehet alkoivat koreilla viihdemusiikin ammattilaisten muodin perässä 1970-luvulla, hiuksetkin saivat vapaamman muodon joksikin aikaa. Nykyisin taitaa pitkähiuksisuus jälleen olla vain luovien ammattien harjoittajien yksinoikeus. --Abc10 3. toukokuuta 2010 kello 08.10 (EEST)

Ei täysin epäloogista... tytöille tukan pois leikkaaminen olisi ollut häpeä, pojille se voitiin tehdä tuosta vain. Pitke 3. toukokuuta 2010 kello 09.03 (EEST)

Artikkelissa hiukset sanotaan, että pitkä hiusmuoti oli miehillä vallitseva maailmansotiin asti muuten, paitsi antiikin Rooma levitti lyhythiuksisempaa mallia (joka nykynäkökulmasta sekin oli kohtuupitkä, vaikkei ihan beatlestukka). Rooman romahdettua vaikutus kuitenkin hiipui nopeasti. Lisäksi Egyptissähän oli tapana ajella hiukset ja karvat, tosin pidettiin peruukkia sen jälkeen. Muuten laajamittainen lyhyttukkaisuus on tiettävästi aika tuore ilmiö. Vanhassa testamentissa pitkää tukkaa suositaan, uudessa testamentissa roomalainen Paavali mainitsee, että miehillä tulee olla naisia lyhyemmät hiukset, mutta sehän on aika tulkinnanvaraista. Esim körttitukkamuoti Suomessa oli myös nykynäkökulmasta aika pitkä: Lyhdynkantajat.--BluePuddle 3. toukokuuta 2010 kello 10.02 (EEST)

Rasismia vai ei?

Rasismilla tarkoitetaan yleisesti rotuvihaa. Sanan juuret pohjautuvat rotua merkitsevään sanaan (esimerkiksi englannin race ja siitä johdettu racism).

Oletetaan, että herra Virtanen halveksii ja syrjii esimerkiksi romaneja ja somaleja, koska uskoo, että heidän kulttuurinsa ei ole tervehenkistä eikä suomalaiseen yhteiskuntaan sopivaa. Herra Virtasella ei kuitenkaan ole mitään erilaisia ihmisrotuja vastaan.

Kysymys kuuluu: Onko herra Virtanen rasisti vai ei? Kuka sitten on rasisti ja mitä rasismi oikastaan on, jos useiden nykytulkintojen mukaan ei edes ole olemassa ihmisrotuja? 85.156.9.206 3. toukokuuta 2010 kello 22.47 (EEST)

Rasisti. Kannattaa lukea tämä.--Nedergard 3. toukokuuta 2010 kello 23.01 (EEST)

Elcar

Minkämaalainen sukunimi on Elcar? Ihmemies Mac Gyverissähän esiintyi Pete Thornton, jota esitti Dana Elcar. Voisiko Elcar olla "muunnos" Elgarista (esim. säveltäjä Edward Elgar)? 80.186.110.201 6. toukokuuta 2010 kello 00.00 (EEST)

IMDB sanoo Dana Elcarin vanhempien olleen tanskalaisia siirtolaisia. Hänen isänsä oli James Aage Elcar ja äitinsä Hedwig Anderberg. Lisäksi hän oli kotoisin Michiganista, jossa lienee paljon pohjoismaalaisia siirtolaisia.

Nimi wikt:en:Elgar (jalo + keihäs) on myös muinaisenglantilaista kantaa, josta ei ole hirveän pitkä matka norjan kieleen.

Olisiko nimi jonkinlainen vääntymä jostain skandinaavisesta nimestä? Mainittakoon että Indianassa oli Elkhart Carriage Company -niminen firma, joka teki 'Elcar'-nimisiä autoja. --Mikko Paananen 6. toukokuuta 2010 kello 01.32 (EEST)

Titanicin pääportaikon seinäkello

Hei. Minua kiinnostaisi seuraava asia. Titanicissa oli pääportaikon kohdalla lasikupolin alla iso seinäkello. Mitä aikaa tämä kello näyttää? Pysähtyikö se kello 2:15-2:17 aikana jolloin sähköt sammuivat vai jatkoiko se vielä uppoamisen jälkeenkin toimintaansa jonkin aikaa? Onko sukeltajat saaneet tästä kellosta minkäänlaista kuvaa vedenalaisella kameralla?--62.72.230.103 6. toukokuuta 2010 kello 16.58 (EEST)

Vastaanväittäminen

Mahdetaankohan "vastaanväittäminen" kirjoittaa yhteen vai erikseen? 82.116.243.192 6. toukokuuta 2010 kello 19.13 (EEST)

Yhteen. Pitke 6. toukokuuta 2010 kello 20.47 (EEST)

En väitä vastaan. –Ejs-80 6. toukokuuta 2010 kello 21.03 (EEST)

Kiitos. 82.116.243.192 6. toukokuuta 2010 kello 21.25 (EEST)

Minä kyllä kirjoittaisin erikseen. Tosin ihan mutulla. "Vastaankin väittäminen on mahdollista, mutta vastaan väittäjät saavat mennä saunaan" --albval(keskustelu) 6. toukokuuta 2010 kello 21.35 (EEST)

Riippuu asiayhteydestä. Jos se kirjoitetaan yhteen, merkitys on yleisempi. Hänen ainainen vastaanväittämisensä ärsytti minua. Tätä ratkaisua vastaan väittäminen on turhaa.--Tanár 6. toukokuuta 2010 kello 21.49 (EEST)

VR:n kaukojunien tunnukset

VR käyttää pääkaupunkiseudun lähijunista pelkkää linjaa merkitsevää yksittäistä kirjainta, mutta kaukojunista junan luokkaa merkitsevän kirjaimen (tai kirjainten) ja yksittäistä junavuoroa merkitsevän numeron yhdistelmää. Näitä kirjaimia on käsittääkseni H tavallisille kaukojunille, P pikajunille, IC InterCity- tai InterCity²-junille, ja S Pendolinoille. Mutta miksi Pendolino on S? Eihän koko sanassa "Pendolino" edes ole S-kirjainta. 88.114.95.29 4. toukokuuta 2010 kello 21.21 (EEST)

S niinkuin susi.--Tanár 4. toukokuuta 2010 kello 22.43 (EEST)

VR on markkinoinut Pendolinoa nimellä "Pendolino S220", jossa 220 viittasi tarkoitettuun huippunopeuteen (jota ei sitten käytännössä Suomen radoilla pystytty käyttämään), en tiedä mistä S tuli. Irvileukojen mukaan S = rikki. --Jmk 4. toukokuuta 2010 kello 22.51 (EEST)

Junatyypin nimi on Sm3...--Nedergard 4. toukokuuta 2010 kello 23.01 (EEST)

Junatyypin nimessä se S tarkoittaa sähköä, ja se on monessa muussakin junatyypissä (Sm1, Sm2 jne). Joten tuskin aikataulun S siitä tulee, kyllä se tulee siitä S220-markkinointinimestä. --Jmk 4. toukokuuta 2010 kello 23.15 (EEST)

Voisiko S tarkoittaa tuossa markkinointinimessä ihan Suomea? --albval(keskustelu) 4. toukokuuta 2010 kello 23.20 (EEST)

Tai tulisiko se sanasta ”super”. ”Surkea” sopisi paremmin.—Aku506  7. toukokuuta 2010 kello 15.40 (EEST)

The legend of spyro 3D

Niin että onko tämän elokuvan tehnyt eragonin tekiät? Ainakin ylä puolella lukee että: same productions for eragon. Kommentin jätti Petrus450 (keskustelu – muokkaukset) 6. toukokuuta 2010 kello 11.33 (EEST)

Pjotr Tšaikovskin lukijamäärät

Mikäs nyt on kun kaverin artikkeli on luetuimpien joukossa?-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 8. toukokuuta 2010 kello 14.33 (EEST)

Syntynyt 7. toukokuuta, joten veikkaisin olleen eilen etusivulla. --Otrfan 8. toukokuuta 2010 kello 14.37 (EEST)

Jaa jaa, kiitoksia! :)-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 8. toukokuuta 2010 kello 14.37 (EEST)

VW Golfin automaattivaihteisto

Siirretty artikkelin Automaattivaihteisto keskustelusivulta --Hrrkrr31 9. toukokuuta 2010 kello 11.24 (EEST)

Haluaisin lisätietoja VW Golf:in DSG vaihteiston S- vaihteen ja D/+ ja - käytöstä Mattivei 9. toukokuuta 2010 kello 11.18 (EEST)

Saksalaiset, juutalaiset ja sekarotuiset

Voisiko joku antaa mahdollisimman tarkan kuvauksen siitä, miten Nürnbergin rotulaeissa määriteltiin, kuka on saksalainen, kuka juutalainen ja ketkä eriasteisesti sekarotuisia. Jaotteluunhan vaikutti verenperimän lisäksi myös se, mihin uskontokuntaan henkilö kuului. Voisi olettaa, että oli paljonkin hankalia tapauksia, joissa piti ikään kuin laskemalla tarkkaan selvittää, mihin "lokeroon" kukin kuului.

Miten viranomaiset saattoivat kunnolla tietää kunkin henkilön rotu- ja uskonnollisesta taustasta?

Katsottiinko ”adoptiojälkeläisyys” näissä kysymyksissä eriarvoiseksi kuin biologinen jälkeläisyys?

Miten eriasteisesti sekarotuisten henkilöiden kohtelu erosi sen mukaan, minkä verran henkilössä oli juutalaista taustaa (esim. avioliiton solmiminen, ammattien harjoittaminen, opiskelemaan pääseminen, sotaväkeen joutuminen, leireille päätyminen)?

Oliko rotulakien noudattaminen matemaattisen täsmällistä, vai oliko paikka- ja tapauskohtaisia eroja ja harkintaa?

Saattoiko rahalla tai muilla keinolla hankkia itselleen puhdasverisen saksalaisen paperit?

84.231.52.168 9. toukokuuta 2010 kello 21.44 (EEST)

Muistelisin jossain nähneeni että oli määritelty tarkasti monennessako polvessa sai olla juutalainen esivanhempi tms. Ehkä jollain on lähteitä käsillä. Tai oletko katsonut muista wikeistä? --Urjanhai 9. toukokuuta 2010 kello 21.53 (EEST)

Muistelisin että suvun puhtaus juutalaisista piti osoittaa kolmen sukupolven päähän. Tosin ei ollut täysin selvää ketää voitiin pitää juutalaisena, esim: karaiimeja ei aina katsottu juutalaisiksi. J.K Nakkila 10. toukokuuta 2010 kello 20.30 (EEST)

Kysymys: Miksi Wikipedian artikkeleissa käytetään termiä 'sekarotuinen' ihmisistä puhuttaessa? Australian aboriginaaleista kertova artikkeli sisältää vanhentunutta rotuoppia kannattavaa tietoa, johon lukijoiden ei sallita tekevän muutoksia. Miksi? Kommentin jätti 62.220.252.227 (keskustelu – muokkaukset)

Tälle kysymykselle paras paikka lienee artikkelin keskustelusivu. --PeeKoo 12. toukokuuta 2010 kello 19.09 (EEST)

Tai palautuksen tehneiltä käyttäjiltä: Keskustelu käyttäjästä:Compance ja Keskustelu käyttäjästä:Kalmo. --Harriv 12. toukokuuta 2010 kello 22.08 (EEST)

Kyseessähän on ollut yhtä paljon mystiset arjalaiskäsitteet, vanhat, motivoituneet rotukäsitteet, ja mielivalta. Katso vaikka https://secure.wikimedia.org/wikipedia/en/wiki/Aryan_race#Nazism - olisi historian vääristelyä kuvitella että määrittelyt olivat hirveän kehittyneitä tai tarkkoja. Ranskalainen kylä -sarjassahan määritelmä perustui esinahkan tarkasteluun lääkärillä, näin anekdoottina, varmaan kuvaavaa. --Casimirpo 12. toukokuuta 2010 kello 22.18 (EEST)

Hiilihydraatit

Johtuuko ns "kaksoismaha" eli suoliston turpoaminen hiilihydraattien yliannostuksesta?--62.72.230.103 10. toukokuuta 2010 kello 20.17 (EEST)

Jääkiekon MM-kisoista tippuminen

Tuossa peliä katsellessa tuli mieleen seuraavanlainen hypoteettinen probleema. Eli jos vuoden x MM-kisoissa joukkue tippuisi 1. divisioonaan, mutta olisi seuraavan vuoden (x+1) MM-isäntämaa, pääsisi joukkue mukaan luonnollisesti myös kotikisoissaan. Mutta miten seuraavan vuoden (x+2) MM-kisoissa tapahtuisi? Olisiko joukkue mukana, vai joutuisiko se 1. divisioonaan, koska se oli sinne aiemmin tippunut? --Sa^Mi ✉ 12. toukokuuta 2010 kello 22.36 (EEST)

Joukkue ei tipu. Saksahan olisi ollut tippujan paikalla viime vuonna, kun se jäi karsintasarjassa kolmanneksi. Saksa ei siis tippunut viime vuonna 1. divisioonaan, vaan Itävalta, joka oli kuitenkin paremmalla sijoituksella. Saksaa ei siis tavallaan nostettu täksi vuodeksi, vaan joku toinen tiputettiin. Saksa ei pelaa vuoden päästä 1. divisioonassa. --PtG 13. toukokuuta 2010 kello 00.40 (EEST)

Tuosta tuli tällainen kysymys mieleen: entäpä jos joukkue, joka olisi kahden vuoden päästä MM-kisaisäntä, olisi putoamassa 1. divisioonaan? Viettäisikö kyseinen joukkue yhden vuoden 1. divisioonassa, ja pääsisi automaattisesti takaisin kotikisoihin vaikka 1. divisioonassa ei menestystä tulisikaan? Tällainen tilannehan olisi ollut mahdollinen mikäli Suomi olisi näissä kisoissa joutunut karsintasarjan kautta 1. divisioonaan, eikä olisi sieltä onnistunut nousemaan takaisin pääsarjaan vuodeksi 2012. -DragonMaster- 13. toukokuuta 2010 kello 00.55 (EEST)

Kotijoukkue on kisoissa mukana. On kait näitä tilanteita ollutkin, jääkiekon MM-kisat 1999 ainakin. 1998 Norja pelasi 1. divisioonaa ja 1999 oli kotikisat. -tKahkonen 13. toukokuuta 2010 kello 01.34 (EEST)

Suomessa käy - miten olisi Saksassa

Sallittaisiinkohan oheisella sivulla oleva yrityslogo Saksassa? [7] 85.156.180.194 26. huhtikuuta 2010 kello 23.08 (EEST)

Aika todennäköisesti kiellettäisiin – lisäksi kyseinen logo olisi valtava imagotappio yhtiölle Saksassa (yleensä Keski-Euroopassa, Sveitsi, Itävalta...), joten noin tyhmää yritystä ei varmaankaan Saksan markkinoille olisi tunkemassa. – EtäKärppä¹³ 26. huhtikuuta 2010 kello 23.16 (EEST)

Olikohan ainoa, jolle ei tullut heti mieleen edes tuosta logosta sitä natsimerkkiä... --Ville Siliämaa 26. huhtikuuta 2010 kello 23.17 (EEST)

SS. – EtäKärppä¹³ 26. huhtikuuta 2010 kello 23.19 (EEST)

Aah, no niinpä tosiaan... No siinä tapauksessa, luulen sitten että Saksassa tuo kiellettäisiin, vaikka yrityksen logo ei viittane "natseihin" millään lailla. --Ville Siliämaa 26. huhtikuuta 2010 kello 23.24 (EEST)

Pitäisi seurata yhtiön kotisivuja, ties vaikka logo menisi vaihtoon. – EtäKärppä¹³ 26. huhtikuuta 2010 kello 23.27 (EEST)

Sama logo on kyseisellä yrityksellä ollut jo iät ja ajat... 85.156.180.194 26. huhtikuuta 2010 kello 23.36 (EEST)

Joo, tuo SS on varmaan ollut tunnuksena jo Sallilan Sähkölaitos Oy:llä, joka on Schutzstaffelia vanhempi (ks. yrityksen historia). --Silvonen 16. toukokuuta 2010 kello 17.10 (EEST)

Onko nämä pleikkaripelit ilmestyny Suomessa?

Minulla on huippuhyvä peli Teenage Mutant Ninja Turtles, josten saa tarpeekseni joten kysyisin, että onko Suomessa julkaistu myös sen jatko-osat: Battle Nexus ja Mutant Melee? tyhmissä artikkeleissa ei kerrota Onko kukaan nähny kaupoissa? Kommentin jätti 87.93.85.179 (keskustelu – muokkaukset)

Molemmat pelit ovat näyttävästi julkaistu myös Euroopan markkinoilla. – EtäKärppä¹³ 8. toukokuuta 2010 kello 20.05 (EEST)

Noh oot onnekas kun sul on se 1 kun mul on 2 ja 3 mutant meleestä en ole varma mut batlle nexus löytyi jyväskylän pelikeskuksesta muuten olen varma että ovat tulleet Petrus450 17. toukokuuta 2010 kello 16.40 (EEST)

Mistä tiedät? any idea missä myydään?  –Kommentin jätti 87.93.192.69 (keskustelu – muokkaukset)

Sen verran vanha että kandee etsiä käytettynä. Tuosta 3 eurolla tai huutonetistä. --Tappinen 9. toukokuuta 2010 kello 16.37 (EEST)

Hei!

Morjens, miten wikipedia puolustautuu bottihyökkäyksiltä? Onko teillä käytössä spämmibottisuoja yms. käytössä? --93.106.109.105 14. toukokuuta 2010 kello 22.46 (EEST)

Näillä MediaWikin laajennuksilla: AntiBot, AssertEdit, ConfirmEdit, SimpleAntiSpam, SpamBlacklist, Title Blacklist ja TorBlock. Löytyvät sivulta Toiminnot:Versio. --Msmppp 14. toukokuuta 2010 kello 22.58 (EEST)

Okei, kiitoksia. Mistä tuolta Mediawikistä pystyy lataamaan kielipaketteja? --93.106.65.99 18. toukokuuta 2010 kello 19.53 (EEST)

Amerikkalaisten ministerien tittelit suomeksi

Olisiko jollakulla listaa amerikkalaisten ministerien suomenkielisistä käännöksistä? Pohdin kerran esitelmää tehdessäni pääni puhki mitä "Attorney General" voisi olla (sain lopulta sattumalta tietää sen kääntyvän oikeusministeriksi) ja on mahdollista että muillekin käännöksille voisi olla käyttöä. 83.150.89.89 18. toukokuuta 2010 kello 17.23 (EEST)

Ministeriöiden nimet löytyvät tämän doc-tiedoston sivulta 27 ja ministerit sivulta 28. --PeeKoo 18. toukokuuta 2010 kello 21.23 (EEST)

Päivittäminen

Voisiko joku päivittää artikkelien Jin Kwon, Sun Kwon, Hugo Hurley Reyes ja Ben Linus juonipaljastukset samanlaisiksi, kuin amerikkalaisen wikipedian sivuilla.--62.72.230.103 19. toukokuuta 2010 kello 14.09 (EEST)

Koulun tarjoamat erityisruokavaliot

Tuleeko koulun tarjota erikoisruokavalioissa vastaavaa sapuskaa kuin normaaliruuissa? Itselläni on ollut mustan makkaran sijasta kasvispihviä, makaronin tilalla perunasiivuja jne., onko tämä ihan normaali, hyväksyttävä käytäntö?-88.112.115.158 19. toukokuuta 2010 kello 14.19 (EEST)

Ei tule ja on hyväksyttävä käytäntö. Saman ruoan tarjoaminen kasviksena tai laktoosittomana jne jne. voi olla epätarkoituksenmukaista (esim. liian kallista - mustaa kasvismakkaraa ei saata edes olla olemassa...), joten usein tarjotaan vain jotain kasvisruokavalioon sopivaa, jotain keliaakikolle sopivaa, jotain gluteenitonta. Pääasia on, että ruoka on ravitsevaa ja että sitä on riittävästi. --Ras 19. toukokuuta 2010 kello 14.40 (EEST)

Siis itse olen gluteeniton ja silti meikäläiselle on lätkitty kasvispihvejä. Joskus oli ihan oikeaa makkaraakin, tänä vuonna ei ole ollut kertaakaan.-88.112.115.158 19. toukokuuta 2010 kello 16.36 (EEST)

Tämä johtuu todennäköisesti säästösyistä. On halvempaa tehdä kasvisruuasta gluteeniton kuin, jos tarjottaisiin erikseen kasvipihvejä ja jotain muuta gluteenitonta ruokaa. --MiPe ^(wikinät) 20. toukokuuta 2010 kello 07.43 (EEST)

Mediawikin tarjoamat kielipaketit wikeille

Morjens, mistä tuolta mediawikistä löytää kielipaketti tarjonnat? Kiitos jo etukäteen avusta. --93.106.38.227 19. toukokuuta 2010 kello 19.01 (EEST)

Lista tuetuista kielistä löytyy esimerkiksi tästä. Kielipaketit ovat MediaWikin ja laajennuksien mukana. Laajennuksia saa ladattua kätevästi tästä. --Crt 19. toukokuuta 2010 kello 21.45 (EEST)

Okei, kiitoksia paljon! --88.194.177.98 20. toukokuuta 2010 kello 22.05 (EEST)

Zynga -työkalupalkin poisto (IE)

Latasin joskus Naamakirjasta tuon Zyngan työkalupalkin ties mitälie roskapeliä varten, mutta nyt sitä ei tunnu saavan millään poistettua koneelta. Olen ehtinyt jo poistaa haulla löydettyjä työkalupalkkiin liittyviä tiedostoja, mutta siinä se edelleen seisoo... :/-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 20. toukokuuta 2010 kello 22.09 (EEST)

Tästä ensimmäinen hakutulos. --Crt 20. toukokuuta 2010 kello 22.25 (EEST)

Hahaa, kiitokset päivän nauruista ja avusta! :)-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 20. toukokuuta 2010 kello 23.03 (EEST)

Ulkoiset rotuominaisuudet tietotekstissä

Vielä muutama vuosikymmen sitten oli vallitsevana käytäntönä, että tietosanakirjojen ja muiden tietoteosten teksteissä kuvattiin tarkoin eri rotujen ja kansojen edustajien ulkonäköä. Monesti mukana oli myös havainnollisina pidettyjä valokuvia. Nykyisin tällaista menettelyä ei tapaa. Ulkonäköseikkojen sivuuttamista perustellaan usein sillä, että ne antavat liiaksi yleistävän ja harhaanjohtavan kuvan siitä, miltä jonkin ihmisryhmän jäsenet näyttävät.

Mielestäni vanhan mallin mukaiset ulkonäköpiirteiden erittelyt antavat kuitenkin mainiosti suuntaa siitä, miltä jonkin rodun tai kansan edustajat tyypillisesti näyttävät. En esimerkiksi väittäisi vastaan, jos joku sanoisi vaikkapa Itä-Euroopan juutalaisten ulkonäöstä seuraavaa:

"Itä-Euroopan (ja sieltä peräisin olevien) juutalaisten tyypillisiä ulkonaisia piirteitä ovat muihin valkoihoisiin verrattuna seuraavat: Kasvot monesti leveähköt ja otsa usein taaksepäin kaareva. Nenä tyypillisesti käyrä ja monesti verraten kookas. Silmäluomet usein keskimääräistä paksummat. Tummahiuksisuus ja hiusten kiharuus ryhmän keskuudessa suhteellisen yleistä. Kansojen sekoittuminen vuosisatojen kuluessa on aiheuttanut sen, että Itä-Euroopan juutalaisissa on erittäin yleisesti havaittavissa myös muiden valkoihoisten kansojen ulkoisia piirteitä."

Kävisikö edellinen teksti Wikipediaan tai muuhun nykyajan tiedonvälityskanavaan? Jos ei, niin miksi ei? Pidetäänkö rotujen ja kansojen ulkonäön kuvaamista nykyään epäsivistyneenä? 80.186.153.48 15. toukokuuta 2010 kello 22.21 (EEST)

Epäilen että kansojen ulkonäöstä on juurikaan tehty nykyajan kriteerit täyttäviä tieteellisiä tutkimuksia. Muutenkin vähän epäoleellista asiaa. --ML 16. toukokuuta 2010 kello 14.15 (EEST)

Juutalaisten ja muiden valkoihoisten "erinäköisyys" lienee (omana mutunani) saman sarjan myytti kuin suomalaisten "mongolisuus" josta aikoinaan oltiin näkevinään monenlaisia "merkkejä", kun kerran oli tästä "mongolisuudesta" tultu vakuuttuneiksi. Suomalaisten mongolisuuden historiasta Aira Kemiläinen on kirjoittanut kirjankin, en tiedä onko joku kirjoittanut myös juutalaisten "rotumäärittelystä", voi ollakin. --Urjanhai 16. toukokuuta 2010 kello 14.46 (EEST)

Wikipedian kansa-artikkeleissa on kuvia kansan jäsenistä mutta ei tyyppikuvia: en:Swedish people, suomalaiset. -tKahkonen 18. toukokuuta 2010 kello 22.08 (EEST)

Ei käy, paitsi historiallisena tietona. Rotu tuollaisena käsitteenä on osoitettu vanhentuneeksi. Me kuuluimme esimerkiksi alempiin euripidisiin rotuihin, katso myös australidi, mongolidi tai negridi. --Casimirpo 21. toukokuuta 2010 kello 16.54 (EEST)

Suomalaiset USA:n rasistijärjestöissä

Onko kellään tietoa siitä, onko suomalaisia tai sukujuuriltaan suomalaisia kelpuutettu jäseniksi Yhdysvalloissa toimiviin rasistisiin, fasistisiin, natsistisiin jne. järjestöihin ja ryhmittymiin. Miten kyseisissä yhteisöissä ylipäätään suhtaudutaan suomalaisiin, ja onko suomalaisilla edes asiaa näihin ryhmittymiin? Entä tehdäänkö jonkinlainen sukuselvitys ennen ryhmään pääsemistä? 80.186.137.99 16. toukokuuta 2010 kello 21.37 (EEST)

Hirmu tarkkaan perimäänsä eivät tällaisia ideoita elättelevät tutki, sillä heille tulisi ikävällä tavalla selväksi samansukuisuus afrikkalaisten veljiemme kanssa; afrikkalaiset esi-isämme ovat vieläkin läsnä perimässämme, myös yhdysvaltalaisten perimässä. Euraasialaiset vain ovat menettäneet tästä perimästä viitisen prosenttia, eli perimämme on köyhtynyt – olemme primitiivisempiä? Samaten me kaikki olemme myös "sukua" neanderthalin ihmisille. Noin viisi prosenttia neanderthalinihmisen geeneistä elää meissä edelleen. http://www.guardian.co.uk/world/2007/jul/15/usa.genetics --Casimirpo 23. toukokuuta 2010 kello 15.18 (EEST)

Tupakka alkoholi ja huumeet

Niin kysyn että mitä hyötyä näistä seuraavista on hyötyä kun ne vain tappavat ihmisiä tekevät elämästä rankempaa jne. Yksi saattaa olla että valtio saisi rahaa onko muita vaihto ehtoja? Niin ja allekirjoituksesta vielä en silloin vielä tajunnut että piti laitaa neljä tämmöistä merkkiä: ~ niin että en myöskään tiedä edelleenkään miten se tehdään pcllä kertokaa jos tiedätte. Petrus450 19. huhtikuuta 2010 kello 15.52 (EEST)

Käsittääkseni tupakka- ja alkoholituotannot työllistävät aika paljon ihmisiä, ja onhan noista kummastakin myös terveydellisiä etuja, jopa tupakasta. Tosin tupakan kohdalla edut jäävät kyllä haittojen varjoon. Allekirjoituksen saat helpoiten lisättyä, kun käytät artikkelin muokkaa-sivulla valmiita painikkeita, jotka ovat sivun yläosassa, kun olet tekemässä uutta muutosta. --FnH 19. huhtikuuta 2010 kello 16.08 (EEST)

Yllättäen tupakointi voi estää ja lievittää colitis ulcerosaa, muttei sitä nyt tämän takia kannata aloittaa tai jatkaa ;). --Quadriplegia 19. huhtikuuta 2010 kello 16.13 (EEST)

Nautinto on monen mielestä tavoiteltava ja hyödyllinen asia, vaikka seuraukset eivät olisi aina positiivisia pidemmän päälle. --Harriv 19. huhtikuuta 2010 kello 16.16 (EEST)

Ei tosiaan kannata aloittaa tupakointia minkään vuoksi. Samat terveysedut saa aika varmasti jostain muualtakin (ja halvemmalla), ja kuten sanottua; tupakoinnin haitat ovat monin kerroin suurempia kuin hyödyt. --FnH 19. huhtikuuta 2010 kello 16.19 (EEST)

Alkoholilla ei yleisesti ottaen ole hyödyllisiä vaikutuksia, jossain tutkimuksissa on tosin todettu, että punaviinillä kohtuullisesti käytettynä on terveydellisiä vaikutuksia.--IA 19. huhtikuuta 2010 kello 16.26 (EEST)

Yläasteen wanhoista muistiinpanoista; nykyisin tupakanviljely on hyvin teollistunut, joten työllisyysvaikutukset näkyvät enää lähinnä kehitysmaissa.-Henswick- Sermo? 19. huhtikuuta 2010 kello 16.41 (EEST)

Kehitysmaissa näkyvät myös ympäristövaikutukset: siinä menee metsä poikineen, kun tupakkaa kuivataan. --Lax 19. huhtikuuta 2010 kello 17.48 (EEST)

En menisi vannomaan mitään alkoholin terveydeyllistä vaikutuksista, puolesta tai vastaan. Tutkimuksia on tehty paljon, mutta ovat myös ristiriitaisia; yksi sanoo että ehkäisee sepelvaltimotautia, toinen että ei. Itsestäänselvyys on kuitenkin se, että liikakäyttö ei ole kenellekään hyväksi. Tupakkateollisuudesta sen verran, että tupakkafirmojen omien sanojen mukaan se työllistää vuosittain 100 miljoonaa ihmistä. Liioteltua, tottakai. Mutta vaikka oikea luku olisi 10x vähemmän, niin työllisyysvaikutukset ovat siltikin merkittäviä --FnH 19. huhtikuuta 2010 kello 16.48 (EEST)

Alkoholin mahdolliset pienet terveysvaikutukset kohtuukäytöllä peittyvät tietysti massiivisiin aineen käytön aiheuttamiin haittoihin.--IA 20. huhtikuuta 2010 kello 21.24 (EEST)

Ei, vaan kohtuukäytön edut peittoavat haitat selvästi, suurkuluttajia on paljon vähemmän kuin kohtuukäyttäjiä. jr888 22. huhtikuuta 2010 kello 09.03 (EEST)

Tupakanpoltolla voi vaikkapa osoittaa kuuluvansa jengiin ja saada osakseen viiteryhmän arvostusta. Se rauhoittaa ja on kätevä tapa kuluttaa aikaa. Viinanjuonnista tulee hauska olo ja asiat tuntuvat sujuvan mallikkaasti. Huumeiden käyttäjä keskittyy pelkästään huumeisiin eikä murehdi juuri muusta, niin kauan kun on ainetta niin kaikki on ok. Erityisesti jos elämä ei muuten tunnu kovin kummoiselta, niin varmasti on tupakasta, viinasta ja huumeista hyötyä. --Tanár 19. huhtikuuta 2010 kello 19.50 (EEST)

Ei kannata edes röökinpolttoa aloittaa ;-) --Ville Siliämaa 20. huhtikuuta 2010 kello 14.16 (EEST)

Tosin morkkista voi varmaan tuntea kaikkia noita tehdessään, vaikka fyysisesti tai sosiaalisesti olisikin oikein mukavaa. --albval (keskustelu) 20. huhtikuuta 2010 kello 14.21 (EEST)

"Sen siitä saa kun juo paljon viinaa: ei siitä tule kuin tyhmäksi ja väsyneeksi vaan, ja taaskin meni hyvä tyttö sivu suun", laulaa Tero Vaara.--Urjanhai 20. huhtikuuta 2010 kello 23.44 (EEST)

Pienessä humalatilassa on ihminen usein luovempi kuin selvin päin. Silloin keksii uusia ratkaisuja ongelmiin ja keksii vitsejä, runoja jne. jr888 22. huhtikuuta 2010 kello 09.06 (EEST)

Niin, ja muokkaa vaikkapa wikipediaa luovemmin, ja repäisee vaikka jonkun uuden artikkelin ja välillä taisi tulla joku estokin, ja hauskaa oli, mutta kaikenkaikkiaan...selvinpäin saat enemmän ja järkevämpiä asioita aikaan. Älkää koskeko alkoholiin. Internet ja alkoholi eivät sovi yhteen. Tässä hyödyllinen ulkopuolinen linkki:[8]--IA 30. huhtikuuta 2010 kello 20.05 (EEST)

No eipä ole tullut estoja. Kukin tyylillään, minulla ainakin sujuu paremmin pienessä sievässä kuin selvinpäin. Kannattaa itse kokeilla mikä sopii parhaiten eikä uskoa kukkahattusetiä ja -tätejä. jr888 23. toukokuuta 2010 kello 21.33 (EEST)

Kannattaa myös muistaa että tutkimusten mukaan 1-2 lasillista punaviiniä päivässä on tervellistä, ja että kohtuukäyttäjät elävät keskimäärin pisempään kuin absolutistit. jr888 24. toukokuuta 2010 kello 15.14 (EEST)

Latina, taivuttelut, käännösapua?

Tragikomedia-artikkelissa on kääntämäni lainaus latinankielisestä alkuperäistekstistä. Kukas voisi tarkistella käännöksen tai olisiko se jo jossain suomeksi käännettynä? --Casimirpo 24. toukokuuta 2010 kello 01.12 (EEST)

Siirsin artikkeliin liittyvän kysymyksen artikkelin keskustelusivulle, jonne sellaiset kysymykset kuuluvatkin. --Mpadowadierf 24. toukokuuta 2010 kello 11.03 (EEST)

Miksi tikka nakuttaa lyhtypylvästä?

On jo vuosikaudet tehnyt samaa ympäri aluetta. Tekeekö tikka sen tarkoituksella vai onko se vähän pöljä (no ei vaineskaan!)? --87.93.175.13 7. huhtikuuta 2010 kello 17.15 (EEST)

Soittaa, luultavasti ilmoittaa reviiristä tai... --80.220.253.193 7. huhtikuuta 2010 kello 18.23 (EEST)

Käpytikat naputtelevat usein puisiin sähköpylväisiin koloja mihin ne voivat asetella kävyn sen siementen irroitusta varten. Toinen syy on pylväiden päässä olevan metallikuvun hyödyntäminen rummutuksessa, ääni kuuluu voimakkaammin. –☆Makele-90 9. huhtikuuta 2010 kello 21.06 (EEST)

Mutta miksi se tekee reikiä ladon seiniin? Tätä kysyin täällä jo aiemmin, mutta selkoa ei tullut.--Urjanhai 7. huhtikuuta 2010 kello 19.42 (EEST)

Jos on käpy- niin kävyille.--80.220.253.193 7. huhtikuuta 2010 kello 21.00 (EEST)

Tämähän olikin uusi näkökulma. Mutta toisaalta puiden, tai myös puhelintolppien, joissa on sopiva kolo kävylle, alle kertyy isot kasat käpyjä (pihaa siivotessa voi tulla kottikärryllinenkin yhden sähkötolpan alta), niin enpä muista nähneeni käpykasoja latojen seinän juurilla.--Urjanhai 7. huhtikuuta 2010 kello 21.11 (EEST)

Kuvittelisin, että koska ladon seinästä kuuluu koputettaessa ontto ääni, tikka luulee takana olevan tyhjä kolo jonka mato on kaivanut tai kolopesijä tehnyt -> ruokaa. Ja koska koko seinä kumisee, niin koko seinä pitää hakata. Tämä on siis minun arvioni. Eläimethän usein reagoivat "ylivoimakkaaseen" ärsykkeeseen. --albval (keskustelu) 7. huhtikuuta 2010 kello 22.18 (EEST)

Etsii luultavimmin ruokaa. Jos lauta on vaikka märkää niin tikka voi luulla sitä lahopuuksi. –☆Makele-90 9. huhtikuuta 2010 kello 21.06 (EEST)

Tästä tuli mieleen, että jollain tikka nakutti ladon seinää ja heti kun vanhat laudat vaihdettiin siitä uusiin, niin tikka ei enää tullut siihen hakkaamaan. Eli ei kai pelkästään voi olla kyse siitä kumisevasta äänestä, vaan myös lahopuun tunnusta tai jotain? --Velma 27. huhtikuuta 2010 kello 11.46 (EEST)

Kuulostaa uskottavalta. Olen täysin varma, että tätä on joskus kysytty luontoillassa. Mahtaiskohan niissä Luontoilta-kirjoissa olla asiasta lisää? --albval(keskustelu) 27. huhtikuuta 2010 kello 20.58 (EEST)

Kun metsässä näkee vierekkäin kaksi samanlaista raitaa, joista toisesta tikka on löytänyt meheviä toukkia, mutta toisen jättänyt rauhaan, tai satojen kuusien joukosta yhden, jonka tyvestä se on suurella vaivalla kaivanut joukon meheviä toukkia, niin on aivan ilmeistä, että tikka ei tee kolojaan vahingossa ja kokeilemalla, vaan se joka kerta aivan varmasti tietää jo ennalta mitä puusta löytyy, koska se juuri hiljaksiin koputtelemalla (tätä voi osua kuulemaan metsässä) kaiun perusteella tutkii, missä puussa on toukkia sisällä ja missä ei. Näin se ei missään nimessä voi hakata ohueen lautaseinään reikiä vahingossa luullen löytävänsä siitä toukkia, jos niitä ei siinä ole. Sen sijaan tiedetään, että tikat päryyttävät mielellään metallilla katettuja sähkötolppia, koska niistä lähtee kovempi ääni. Kun kovempi ääni tavalliseen puunrunkoon verrattuna oletettavasti lähtee myös kaikuvasta ladon seinästä niin yksi mahdollinen syy voisi olla tämä ääni. Toinen taas voisi olla halu päästä latoon sisälle. Sitä taas voisi selittää se, että ladoissa, varsinkin jos niissä on käytetty kuorimatonta puutavaraa, on rakenteissa kuoren alla toukkia: niiden käytäviä näkee säännöllisesti latojen rakenteissa, ja kun latoa kesällä siivoaa esimerkiksi ennen heinäntekoa, niin aikuisia papintappajia hypähtelee rakenteista. Mutta onko syy jompi kumpi näistä vai molemmat, en osaa sanoa, vaan siihen vaadittaisiin se lopullinen tieto. Joka tapauksessa tikat myös tulevat rakennuksiin, koska kerran pelastin yhden kylmäilmakuivurista kun se ei osannut lentää ulos 2 x 2 m avoimesta ovesta vaan yritti epätoivoisesti 0,5 x 1 m ikkunalasista ja toisen kerran tikka oli takertunut tiilikatosta esiin kiskomaansa narunpätkään, joka piti katkaista katolle kiipeämällä.--Urjanhai 25. toukokuuta 2010 kello 17.14 (EEST)

Valitsijayhdistyksen perustaminen

Voiko valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi haluava allekirjoittaa yhdistyksen kannattajakortin/ toimia yhdistyksen asiamiehenä tai asiamiehen varamiehenä? 101090ABC 25. toukokuuta 2010 kello 14.19 (EEST)

Käännöstä englannista

Voisiko joku kääntää mahd. tarkasti seuraavan tekstin? Itseltäni jää muutama asia hämärään... :/

The expedition of Captain Bautista, consisting of Lieutenant Fages, Father Crespi, twelve soldiers and two servants, left Monterey on March 20, 1772, and the same day reached the Salinas river, which at that time was the Santa Delfina. This is the first exploration of the region now comprised in the counties of Santa Clara, Alameda and Contra Costa.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 28. toukokuuta 2010 kello 22.19 (EEST)

Kapteeni Bautistan tutkimusretkue (parempi termi toivottava), johon kuuluivat luutnantti Fages, isä Crespi, 12 sotilasta ja 2 palvelijaa, lähti Monterysta 20 maaliskuuta 1772, ja samana päivänä saavutti Salinas-joen, jota siihen aikaan kutsuttiin Santa Delfinaksi. Tämä oli ensimmäinen tutkimusmatka alueelle, joka nykyään kuuluu Santa Claran, Alamedan ja Contra Costan piirikuntiin. Jotenkin noin - korjaukset toivottavia. --Otrfan 28. toukokuuta 2010 kello 22.33 (EEST)

Kapteeni Bautistan retkikunta, muuten en korjailisi mitään:-) --albval(keskustelu) 28. toukokuuta 2010 kello 22.53 (EEST)

Sehän se sana oli mitä hain :) Jotenkin aivot paukutti tyhjää tuon sanan kohdalla. --Otrfan 28. toukokuuta 2010 kello 23.01 (EEST)

Kiitokset kummallekkin! :)-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 29. toukokuuta 2010 kello 11.16 (EEST)

Artikkelitoiveet

Yritin etsiä artikkelitoiveista paikkaa, mihin kaupunkeja koskevat artikkelitoiveet tulisi kirjoittaa, mutten löytänyt. Eli onko kaupungeille oma paikkansa, jota en vain löytänyt vai kuuluvatko ne luokittelemattomiin artikkelitoiveisiin? Northern Lights 30. toukokuuta 2010 kello 12.12 (EEST) Northern Lights

Laita tuonne-> Wikipedia:Artikkelitoiveet/Tiede#Maantiede. --Casimirpo 30. toukokuuta 2010 kello 12.14 (EEST)

Selvä, kiitos. Northern Lights 30. toukokuuta 2010 kello 15.44 (EEST) Northern Lights

Asialliset äärioikeistolaiset?

Vuosien mittaan olen seurannut suomalaisten äärioikeistolaisten puheita ja toimintaa. Katson tähän ryhmään kuuluvaksi tahot, joiden edustajat vetoavat nationalismiin, isänmaallisuuteen, muukalaisvihaan, rotupuhtauteen ym. seikkoihin. Näissä piireissä on ollut näkyvissä enemmän tai vähemmän selviä yhtymäkohtia kansallissosialismiin ja fasismiin.

Ainakin 1990-luvulla näiden ryhmien edustajat pyrkivät kovasti vaikuttamaan maamme asioihin virallisin, parlamentaarisin keinoin. Muihin poliittisiin ryhmiin - varsinkin poliittisiin puolueisiin - nähden heidän toimintansa on kuitenkin monessa suhteessa ollut varsin omaperäisen oloista. Puhetyyli on hyökkäävä, käytetään alatyylisiä ja herjaavia sanoja ja tekstit vilisevät oikeinkirjoitusvirheitä ja ovat vailla jykeviä perusteluja. Kaiken lisäksi henkilöiden ulkoinen tyyli on usein kaikkea muuta kuin poliitikkojen perinteistä puku ja solmio -linjaa.

Haluaisinkin kysyä sitä, onko Suomessa ollut sellaisia äärioikeistolaisia, joiden esiintyminen on ollut Arkadianmäen tyylin mukaista, siis asiallista, perustelevaa ja ammattimaista?

Osaako joku sanoa, mitä suomalaisessa äärioikeistossa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pekka Siitoin kuoli 2003, mutta mitä kuuluu seuraaville enemmän tai vähemmän saman linjan miehille nykyään: - Väinö Kuisma - Matti Järviharju - Olavi Mäenpää - Kristian Arje - Kai-Michael Aalto - Seppo Lehto

80.186.182.145 30. toukokuuta 2010 kello 22.34 (EEST)

Jussi Halla-aho nyt ainakin... --ML 31. toukokuuta 2010 kello 22.21 (EEST)

Georg C. Ehrnrooth ? --Tappinen 31. toukokuuta 2010 kello 23.00 (EEST)

Enpä nyt laskisi kumpaakaan noista kahdesta, Halla-ahoa tai Ehrnroothia, äärioikeistolaisiksi siinä mielessä, mitä kirjoittaja haki. Missä ihmeen välissä kumpikaan noista herroista on "vedonnut rotupuhtauteen"? --Nironen 31. toukokuuta 2010 kello 23.10 (EEST)

Olavi löytyy Wikipediastakin ja vaikuttanee yhä Turun kunnallispolitiikassa. Mäenpäälläkin on ollut ajoittain vaikeuksia hillitä kielenkäyttöään – mies taisi viimeksi olla isommin esillä viime vuonna saatuaan sakkoja kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.

Seppo Lehto taisi lopulta saada vankilatuomion leviteltyään nettiin hurjat määrät eri vaikuttajia herjaavia blogeja, istuneekohan herra edelleen linnassa? --Louhikärmes 1. kesäkuuta 2010 kello 06.37 (EEST)

USA % ydinohjusten sijoittelu

Onko kellään minkäänlaista tietoa/todennäköisesti todellisia huhuja siitä, että missäpäin Yhdysvaltoja ydinohjuksia säilytetään? Mietin siis vain että onko ne sijoitettu jonnekkin rannikoille ohjattuna valmiiksi strategisiin paikkoihin (Kiinan ja Venäjän suuntiin nyt pääasiassa) vaiko sotilastukikohtien tapaan keskimaahan?-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 31. toukokuuta 2010 kello 20.07 (EEST)

Huomattava osa iskuvoimasta on Ohio-luokan veneissä. Yhteen Ohioon mahtuu 24 Trident-ohjusta. Näitä on käytössä 11. Ilmavoimien ohjustukikohtienkaan sijainnit eivät ole mitään salaisuuksia. (En-wikissä: LGM-30_Minuteman). Lisäksi pienempiä taktisia risteilyohjuksia lentokoneita ja hyökkäyssukellusveneitä varten on varastoitu eri tukikohtiin. "Päivystyskäytössä" näitä ei enää pidetä. --EsaL-74 31. toukokuuta 2010 kello 22.38 (EEST)

Irwin Goodmanin hakusuosio

Miksiköhän Irwin Goodman on tällä hetkellä haetuimpia artikkeleita (Wikipedia:Ajankohtaista)? --ML 2. kesäkuuta 2010 kello 13.50 (EEST)

Varmaan osin siksi, että Yle Teemalta tuli eilen parin tunnin ajan ohjelmaa Irwinistä ja osaltaan siksi, että se on tasaisen luettu niin se ei paljoa tarvitse siihen enää lisää noustakseen haetuimmaksi. --Zache 2. kesäkuuta 2010 kello 14.01 (EEST)

Mitä eroa laajakaistoilla?

Ovatko Mokkula ja Laajakaista sama asia? Eikös laajakaista ole langallinen ja mokkula langaton? Jos näin on, niin voiko kannettavaan koneeseen laittaa langallisen liittymän? Onko yhtä nopea? --87.93.125.109 3. kesäkuuta 2010 kello 21.29 (EEST)

Internetistä puhuttaessa laajakaista viittaa yhteysnopeuteen. Tarkka laajakaistan miniminopeus vaihtelee määrittelijän mukaan, mutta eiköhän kaikkia yli 500 kbit/s -yhteyksiä uskalla laajakaistayhteyksiksi nimittää. Laajakaistayhteys voi olla joko langallinen tai langaton. Kannettavan koneen voi kytkeä langalliseen liittymään. Nopeus riippuu liittymästä, mutta ei mokkulayhteyttä nopeampi lankaliittymä hirveitä maksa. --Otrfan 3. kesäkuuta 2010 kello 21.45 (EEST)

En kehtaisi sanoa 500 kbit/s -yhteyttä laajakaistaksi. Laajakaistan miniminopeusmääritelmistä 10 Mbps lienee asiallisin määritelmä. --Crt 3. kesäkuuta 2010 kello 21.57 (EEST)

Kuten sanottu, riippuu määrittelijästä. En-wikin mukaan OECD on vuonna 2006 käyttänyt rajana 256 kbit/s ja FCC on viime vuonna määritellyt peruslaajakaistan nopeudeksi 768 kbit/s. Ja sitten voidaan tietysti väitellä paluukanavan nopeudesta. --Otrfan 3. kesäkuuta 2010 kello 22.01 (EEST)

Mun mielestä 512 kiloa rittää laajakaistaksi, mutta minä olenkin maalta. Täällä ei kymppimegaa ole nähtykään. --albval(keskustelu) 3. kesäkuuta 2010 kello 22.02 (EEST)

Ja toisaalla ollaan jo tarjoamassa 1 Gbit/s -nopeuksia kotitalouksiin. Sillä on ilo selailla nettiä. --Crt 3. kesäkuuta 2010 kello 22.16 (EEST)

Minun käsittääkseni laajakaista on yhteys ja mokkula päätelaite. Eli vähän kuin kysyisi ovatko rautatie ja juna sama asia. 194.100.223.164 4. kesäkuuta 2010 kello 14.44 (EEST)

Lukiko Jokelan Auvinen Unabomberin manifestia?

Artikkelia Timo Hännikäinen lainatakseni:
Hännikäinen oli suomentanut ampujan ahkerasti lukeman Theodore ”Unabomber” Kaczynskin teoksen Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus.
Lukiko Jokelan kouluammuskelija Auvinen todellakin tätä teosta? Tuolle ei oltu merkitty lähdettä enkä missään keskustelussa siihen ole koskaan törmännyt, joten ajattelin kysäistä että pitääkö väite paikkansa.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 4. kesäkuuta 2010 kello 08.12 (EEST)

Jos on uutiseen [9] luottaminen, niin pitäisin tätä todennäköisenä. "Kotona keskusteltiin USA:ssa tapahtuneista väkivallanteoista ja Unabomber-kirjasta". Hesarissa olleen jutun mukaan Hännikäinen on puolestaan kirjoittanut, että "jälkeenjääneessä manifestissaan Pekka-Eric Auvinen antoi tunnustusta esimerkiksi amerikkalaisen pommiterroristin Theodore Kaczynskin teksteille"[10]. Ja vielä uutisesta [11]: "Oksanen kirjoittaa tuoreessa Äärimmäistä kulttuuria -kirjassaan Pekka-Eric Auvisen jättämän manifestin yhteyksistä Unabomberina tunnetun Ted Kaczynskin kirjoituksiin." --Nironen 4. kesäkuuta 2010 kello 08.36 (EEST)

Auvinen ei silti tainnut arvostaa Unabomberin ajatusta teollisen yhteiskunnan romahtamisesta? Itse ainakin kuvittelisin Auvisen lukeneen kyseisen manifestin vain sen takia, että sen on kirjoittanut joku (Auvisen omasta mielestään) hänen kaltaisensa ihminen (Anarkisti, jonka ÄO päälle 160), vai kannattiko Auvinen todella koko teollis-teknologisen yhteiskunnan tuhoamista vallankumouksella?-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 4. kesäkuuta 2010 kello 16.35 (EEST)

Ystävyys

Niin että kuuluuko ystävyteen tai liittyykö ystävyyteen toisen huolehteleminen tai auttaminen? Petrus450 4. kesäkuuta 2010 kello 14.17 (EEST)

Ystävyys auttanee. --albval(keskustelu) 4. kesäkuuta 2010 kello 19.48 (EEST)

Lääketeollisuus manipuloi hallitukset influenssarokoteostoihin

Tämän Guardianin artikkelin (englanniksi) mukaan WHO:n sikainfluenssasta varoittava raportti oli lääketeollisuuden lobbareiden tekemä. Paljonko tämä ooppera maksoi Suomessa? Ja mitä mieltä olette, ovatko lääketehtailijoiden lonkerot liian harallaan? --Casimirpo 5. kesäkuuta 2010 kello 11.56 (EEST)

Ylen mukaan rokotteiden hinta oli 45 milj. e. Välillisiä kustannuksia lienee myös syntynyt melko lailla. Mielipidepalsta tämä ei kuitenkaan ole, joten lonkeronäkemykset eivät kuulu tänne vaan mieluummin vaikka suomi24:een. --albval(keskustelu) 5. kesäkuuta 2010 kello 12.32 (EEST)

Pekilosieni

Kuka muistaa tämmöisen? Edes Google ei anna oikein mitään. Joka tapauksessa Mäntän paperitehtaalla kentis 1960-luvulla syntyi kaiketi vahingossa proteiinia tuottava sieni, josta suunniteltiin laajamittaista karjanrehua. Taisipa sitä maistaa joku insinöörikin. Mutta nyt ei ole kuulunut aikoihin mitään. Lähteitä artikkelia varten tai muuta muistikuvaa? --Höyhens 5. kesäkuuta 2010 kello 12.01 (EEST)

Ahaa, nyt rupes löytymään http://www.museo24.fi/?action[]=INavigation::viewArticle%284623%29. Vielä sienen taksonomiasta kun sais vai onkohan se liikesalaisuus.. --Höyhens 6. kesäkuuta 2010 kello 12.09 (EEST)

Ei jukoliste noitten hakasulkujen kanssa pärjää.. --Höyhens 6. kesäkuuta 2010 kello 12.10 (EEST)

Joo, nyt rupee oleen artikkeliksi asti, kiitos mielenkiinnosta. [12] --Höyhens 6. kesäkuuta 2010 kello 12.26 (EEST)