Hannu ja Kerttu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo sadusta. Muissa merkityksissä katso Hannu ja Kerttu (täsmennyssivu)
Arthur Rackhamin piirros vuodelta 1909: Hannu ja Kerttu noidan ovella.

Hannu ja Kerttu (saks. Hänsel und Gretel) on Grimmin veljesten satu, joka kertoo neuvokkaista sisaruksista.[1]

Grimmin veljesten tarinakokoelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grimmin veljesten tarinakokoelman ensimmäinen laitos ilmestyi vuonna 1812. Akateemisella tyylillä kirjoitettu Hannun ja Kertun tarina sisältyi teokseen. Alkuperäinen versio oli nykyään tunnettua versiota huomattavasti moniulotteisempi, käsitellen köyhyyden ja nälän ihmisille aiheuttamia epätoivoisia ratkaisuja. Inhimillisesti kuvailtu äiti vaihtuu kokoelman neljännessä laitoksessa pahaksi ja itsekkääksi äitipuoleksi.[1]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hannu ja Kerttu ovat köyhän puunhakkaajan lapsia. Nälkäkuolemansa pelossa heidän äitipuolensa vakuuttelee isän viemään lapset metsään ja jättämään heidät sinne. Lapset kuitenkin kuulevat suunnitelmasta ja osaavat varautua siihen. He pudottelevat kiviä matkan aikana ja osaavat niiden perusteella takaisin. Äitipuoli saa isän viemään lapset uudelleen metsään. Tällä kertaa he voivat pudottaa vain leivänpalasia. Isän jätettyä heidät he eivät voikaan palata takaisin, koska linnut ovat syöneet palaset.

Metsässä harhaillessaan he löytävät piparkakkutalon. Hannu ja Kerttu alkavat syödä sitä, mutta talossa asuva noita, Getchen, panee Hannun häkkiin ja tekee Kertusta orjansa. Noita aikoo syödä molemmat ja lihottaa heitä. Kun noita pyytää Kerttua tarkistamaan uunia, Kerttu huijaakin noidan sinne. Hannu ja Kerttu palaavat kotiin, missä äitipuoli on kuollut ja isä ottaa heidät iloiten vastaan.

Piparkakkutalot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satu on innostanut saksalaisia kotileipureita tekemään jouluisin noita-akan mökkejä, piparkakkutaloja.[2]

Tarina sadun alkuperästä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1963 julkaisiin kirja Die Wahrheit über Hänsel und Gretel, jossa amatööriarkeologi "Georg Ossegg" kertoi löytäneensä sadun piparkakkutalon ja noidan ruumiin Spessartin vuoristosta. Kirjan julkaisu tapahtui Grimmin veljesten kuoleman satavuotisvuoden aikana.

Kirjan mukaan satu perustuu tapahtumaan 1600-luvulta. Katarina Schrader oli leipuri Nürnbergistä ja saanut piparkakkureseptin läheisestä luostarista. Tämä herätti kateutta toisessa leipurissa Hans Metzlerissä. Schrader muutti pois kaupungista, mutta vihanpito jatkui. Metzler levitti huhuja, että Schrader on noita ja houkuttelee lapsia taloonsa ja syö heidät. Schrader joutui oikeuteen, jossa häntä kidutettiin peukaloruuvilla, mutta oikeus vapautti hänet. Vapauttavan tuomion jälkeen Hans Meztler meni sisarensa Greten kanssa Katarina Schraderin mökille ja tappoi hänet ja poltti ruumiin uunissa.[2] Tarinaa julkaistaan edelleen totena useissa suomalaisissakin lehdissä lähinnä joulun alla ilmeisesti Verkkouutisten vuoden 2000 juttuun perustuen.

Tosiasiassa Georg Osseggia ei ollut olemassa, vaan kirja on humoristi Hans Traxlerin sepittämä. Kirja sai suuren suosion, ja 18 ulkomaista kustantajaa halusi ostaa käännösoikeudet ennen huijauksen paljastumista. Myöhemmin kirjasta on vielä tehty elokuva, jossa Jean-Pierre Léaud esittää Osseggia[3]. Kirjassa julkaistun alkuperäisen piparkakkureseptin Traxler kopioi Dr. Oetkerin keittokirjasta. "Osseggista" julkaistuissa valokuvissa Traxler esiintyi tekoparta ja lasit päällä. Traxler sai aikoinaan myös petossyyteen, mutta jäi tuomiotta. Myöhempiin painoksiin on lisätty Traxlerin kirjoittama esipuhe, jossa hän kertoo kirjan aiheuttamasta kohusta.[4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tieteen kuvalehti Historia 14/2013, s.43
  2. a b Piparkakkutalon taustalla leipurin kaamea kohtalo 22.12.2000. Verkkouutiset. Viitattu 28.6.2017.
  3. http://www.imdb.com/title/tt0093684/?ref_=nm_flmg_act_37
  4. Die angebliche Hexe war eine Bäckerin deutschlandfunkkultur.de.
  5. HÄNSEL UND GRETEL Mit falschem Bart 8.7.1964. spiegel.