Ohio-luokka
| Ohio-luokka | |
|---|---|
.jpg) Ohio-luokan sukellusvene laukaisee Trident SLBM-ohjuksia (taiteilijan tekemä kuva) |
|
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
16 764 t (pinnalla) 18 750 t (sukelluksissa) |
| Pituus | 170 m |
| Leveys | 13 m |
| Syväys | 10,8 m |
| Koneteho |
1 x S8G-painevesireaktori ja 2 x turbiinia 60 000 shp (45 MW) 1 x Fairbanks Morse -dieselmoottori 325 hv |
| Nopeus |
12 solmua (pinnalla) 20 solmua (sukelluksissa) |
| Miehistöä | 15 upseeria ja 140 miehistönjäsentä |
| Aseistus | |
| Meritorjunta |
4 x 21" (533 mm) Mk48 torpedoputkea SSGN:154 BGM-109 Tomahawk SSBN: 24 x Trident II D5 SLBM |
Ohio-luokka on Yhdysvaltain laivaston 18 ydinsukellusveneen muodostama alusluokka, jonka alukset suunniteltiin alun perin strategisiksi ydinohjusveneiksi. Maailmanpolitiikan muutosten takia osa veneistä on varusteltu taktisiin erikoisoperaatioihin. Muutostöiden jälkeen 14 venettä on aseistettu 24 ballistisella Trident II -ohjuksella ja loput neljä ovat Tomahawk-risteilyohjuksin varustettuja hyökkäysveneitä. Luokan alukset ovat Yhdysvaltain laivaston suurimpia sukellusveneitä.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Kun Yhdysvaltain laivasto ryhtyi suunnittelemaan uutta ohjusveneluokkaa korvaamaan ikääntyviä, 1960-luvulla rakennettuja strategisia ohjusveneitä (George Washington-, Ethan Allen-, Lafayette- ja James Madison -luokkia), määräävänä kriteerinä oli veneiden taloudellisuus. Jotta selvittäisiin mahdollisimman pienellä luokalla, veneiden haluttiin pystyvän kuljettamaan mahdollisimman monta ohjusta ja pystyvän tekemään entistä pidempiä partiomatkoja. Tästä seurasi luonnollisesti, että veneistä tuli huomattavasti suurempia kuin edeltäjistään. USS Ohio olikin valmistuessaan maailman suurin sukellusvene, joskin tittelin peri hyvin pian Neuvostoliiton laivaston Typhoon-luokka.
Alun perin oli tarkoituksena rakentaa vain kymmenen venettä. Vuosien mittaan suunniteltu määrä kasvoi aina 24 veneeseen. Vuonna 1991 päätettiin lopulliseksi valmistusmääräksi 18 Trident-ohjuksin varustettua venettä, mutta kesäkuussa 1992 allekirjoitettu START-1-sopimus rajasi strategisten ydinsukellusveneiden määrän vuodesta 2002 alkaen neljääntoista. Ensimmäiset kahdeksan venettä varustettiin aluksi Trident C4 -ohjuksin, mutta loppuihin asennettiin kehittyneemmät Trident D5 -ohjukset. Osa alkupään veneistä on peruskorjausten yhteydessä varustettu uudemmilla D5-ohjuksilla.
Laivasto päätti palveluksesta poistamisen sijasta muuttaa neljä vanhinta venettä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana SSGN-veneiksi. Muutostyössä strategiset ohjusten tilalle asennettiin yli 150 BGM-109 Tomahawk -risteilyohjusta. Lisäksi veneet varustetaan SEAL-erikoisjoukkojen operointiin soveltuviksi mm. lisäämällä majoitustiloja sekä sukeltajien käyttöön tarvittavat sulkukammiot. Ensimmäinen muunnettu vene, Ohio, palautettiin laivastolle 7. helmikuuta 2006 sen oltua telakalla vuodesta 2002. Muut muunnellut alukset (USS Michigan, USS Florida ja USS Georgia) luovutettiin vuosina 2006 ja 2007.[1]
Sensorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- IBM BQQ-6, keulaan sijoitettu kuuntelulaite
- Raytheon BQS-13, aktiivinen korkeataajuuskaikuluotain
- Raytheon BQS-15, kuuntelulaite
- Western Electric BQR-15, passiivinen, hinattava kuuntelulaite
- Raytheon BQR-19, aktiivinen navigointikaikuluotain
- Lockheed Martin AN/BQQ-10(V4), sonar-hallintajärjestelmä
- BPS 15A I/J -taajuusalueella toimiva valvonta-, merenkulku-, ja tulenjohtotutka
- Erillinen merenkulkututka
- elektroninen tiedustelu- ja valvontajärjestelmä (ESM) GTE AN/WLR-8(V)
- varoitusjärjestelmä GTE WLR-10
- torpedohyökkäysten automaattinen vastatoimintajärjestelmä Northrop Grumman AN/WLY-1
- periskoopit: Kollmorgen 152 ja Kollmorgen 82.
Alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Nimi | Telakka | Kölinlasku | Vesille | Valmis | Kohtalo |
|---|---|---|---|---|---|
| USS Ohio | General Dynamics Electric Boat Division, Groton | 10. huhtikuuta 1976 | 7. huhtikuuta 1979 | 11. marraskuuta 1981 | poistettu alusluettelosta 1. lokakuuta 2002 palautettu palvelukseen risteilyohjuksin varustettuna 7. helmikuuta 2006 |
| USS Michigan | Electric Boat | 4. huhtikuuta 1977 | 6. huhtikuuta 1980 | 11. syyskuuta 1982 | poistettu alusluettelosta 1. lokakuuta 2002 palautettu palvelukseen risteilyohjuksin varustettuna 25. toukokuuta 2006 |
| USS Florida | Electric Boat | 4. heinäkuuta 1976 | 14. marraskuuta 1981 | 18. kesäkuuta 1983 | poistettu alusluettelosta 1. lokakuuta 2002 palautettu palvelukseen risteilyohjuksin varustettuna 25. toukokuuta 2006 |
| USS Georgia | Electric Boat | 7. huhtikuuta 1979 | 6. marraskuuta 1982 | 11. helmikuuta 1984 | poistettu alusluettelosta lokakuussa 2004 palautettu palvelukseen risteilyohjuksin varustettuna 28. maaliskuuta 2008 |
| USS Henry M. Jackson | Electric Boat | 19. tammikuuta 1981 | 15. lokakuuta 1983 | 6. lokakuuta 1984 | - |
| USS Alabama | Electric Boat | 14. lokakuuta 1980 | 19. toukokuuta 1984 | 25. toukokuuta 1985 | - |
| USS Alaska | Electric Boat | 9. maaliskuuta 1983 | 12. tammikuuta 1985 | 25. tammikuuta 1986 | - |
| USS Nevada | Electric Boat | 8. elokuuta 1983 | 14. syyskuuta 1985 | 16. elokuuta 1986 | - |
| USS Tennessee | Electric Boat | - | - | 1988 | - |
| USS Pennsylvania | Electric Boat | - | - | 1989 | - |
| USS West Virginia | Electric Boat | - | - | 1990 | - |
| USS Kentucky | Electric Boat | - | - | 1991 | - |
| USS Maryland | Electric Boat | - | - | 1992 | - |
| USS Nebraska | Electric Boat | - | - | 1993 | - |
| USS Rhode Island | Electric Boat | - | - | 1994 | - |
| USS Maine | Electric Boat | - | - | 1995 | - |
| USS Wyoming | Electric Boat | - | - | 1996 | - |
| USS Louisiana | Electric Boat | 23. lokakuuta 1992 | 27. heinäkuuta 1996 | 6. syyskuuta 1997 | - |
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luokan veneet on sijoitettu Bangorin ja King's Bayn laivastotukikohtiin.
Luokan päätehtävä on toimia strategisena ydinasepelotteena. Käytännössä veneet hoitavat tätä tehtävää rauhan aikana siten, että noin 2/3 niistä on jatkuvasti partioimassa merellä. Jotta tämä olisi mahdollista, jokaisella veneellä on kaksi nimettyä miehistöä, ns. blue crew ja gold crew. Partiomatkat kestävät tyypillisesti noin 77 vuorokautta. Sen jälkeen seuraa 35 vuorokauden huoltojakso, jolloin partiosta saapuva miehistö luovuttaa veneen lähtevälle miehistölle, joka vuorostaan suorittaa veneen huoltotoimet ennen merelle lähtöä.
