Siirry sisältöön

Lafayette-luokka

Wikipediasta
Lafayette-luokka
USS Lafayette
USS Lafayette
Tekniset tiedot
Uppouma 7 443 t (pinnalla)
8 251 t (sukellus)
Pituus 130 m
Leveys 10 m
Syväys 8,69 m
Koneteho 11 MW
Propulsio 1 × S5W - painevesireaktori
2 × turbiinimoottoria
Nopeus 16 solmua (pinnalla)
21 solmua (sukellus)
Miehistöä 2 × 14 upseeria ja 126 miehistönjäsentä
Aseistus
Meritorjunta 16 × Polaris A2/A3 tai Poseidon C3
4 × 21" torpedoputkea

Lafayette-luokka oli Yhdysvaltain laivaston kolmas strateginen ydinsukellusveneluokka.

Luokka oli alun perin Yhdysvaltojen suurilukuisin strateginen sukellusveneluokka. Siinä piti olla 19 venettä, mutta 1980-luvun lopulla kymmenen modernisoitua venettä erotettiin erilliseksi James Madison-luokaksi.

Myös Royal Navy kehitti myöhemmin luokan pohjalta Resolution-luokkansa.

Voimanlähteenä oli Westinghouse S5W-painevesireaktori, joka tuotti höyryn kahdelle höyryturbiinille. USS James Monroe, USS Henry Clay ja USS Daniel Webster oli varustettu Westinghousen turbiineilla, USS Nathan Halen voimanlähteenä toimi yksi DeLavalin valmistama turbiini, ja lopuissa veneissä oli kaksi General Electricin turbiinia. Turbiinit pyörittivät yhtä potkuriakselia ja 7-lapaista potkuria. Alusten nopeudeksi sukelluksissa ilmoitettiin yli 20 solmua.

USS Daniel Webster elokuussa 1985.

Viimeisenä valmistuneessa Daniel Websterissä kokeiltiin alkuvaiheessa veneen keulaan sijoitettuja syvyysperäsimiä. Kaikissa aikaisemmissa ohjussukellusveneissä aluksen syvyysperäsimistä keulimmaiset oli sijoitettu torniin, mikä aiheutti ongelmia veneen pituussuuntaisen vakauden suhteen. Ongelmasta pyrittiin kokeilulla pääsemään eroon. Kokeilun seurauksena aluksen huippunopeus kuitenkin laski lisääntyneen vastuksen takia. Tämän vuoksi ajatuksesta luovuttiin, joten Daniel Websterin syvyysperäsimet siirrettiin muiden veneiden tapaan torniin ensimmäisen ison huoltojakson yhteydessä vuonna 1969.

Luokan aluksissa oli 16 ohjussiiloa, jotka alun perin suunniteltiin uudelle Poseidon C3 SLBM-ohjukselle. Ohjusjärjestelmän kehitystyö ei kuitenkaan ollut vielä veneiden rakennusvaiheessa valmis, jolloin luokan veneisiin asennettiin Polaris A2-ohjukset ja päätettiin asentaa Poseidon-ohjukset myöhemmin jälkiasennuksena. Tämä ohjusjärjestelmän vaihto toteutuinkin kaikkiin veneisiin 1970-luvun puolivälissä. Lafayette, Alexander Hamilton ja Woodrow Wilson aseistettiin 1980-luvulla vielä uusilla Trident C4 -ohjuksilla.

Taktisena aseistuksena oli 4 torpedoputkea.

Veneet valmistuivat 1960-luvun alussa neljältä telakalta: General Dynamics Electric Boat Grotonissa, Connecticutissa, Mare Island Naval Shipyard Kaliforniassa, Portsmouth Naval Shipyard Mainessa ja Newport News Shipbuilding and Drydock Company Virginiassa.

Lafayette-luokan sukellusveneet[1]
Nimi Numero Rakentajatelakka Tilattu Kölinlasku Vesillelasku Käyttöönotto Poistettu käytöstä
USS LafayetteSSBN-616Electric Boat22. heinäkuuta 196017. tammikuuta 19618. toukokuuta 196223. huhtikuuta 19638. joulukuuta 1991
USS Alexander HamiltonSSBN-617Electric Boat22. heinäkuuta 196026. kesäkuuta 196118. elokuuta 196227. kesäkuuta 196323. helmikuuta 1993
USS Andrew JacksonSSBN-619Mare Island22. heinäkuuta 196026. huhtikuuta 196115. syyskuuta 19623. kesäkuuta 196331. elokuuta 1989
USS John AdamsSSBN-620Portsmouth22. heinäkuuta 196019. toukokuuta 196112. tammikuuta 196212. toukokuuta 196424. maaliskuuta 1989
USS James MonroeSSBN-622Newport News3. helmikuuta 196131. heinäkuuta 19614. elokuuta 19627. joulukuuta 196325.syyskuuta 1990
USS Nathan HaleSSBN-623Electric Boat3. helmikuuta 19612. lokakuuta 196212. tammikuuta 196323. marraskuuta 196331. tammikuuta 1987
USS Woodrow WilsonSSBN-624Mare Island9. helmikuuta 196113.syyskuuta 196122. helmikuuta 196327. joulukuuta 19631.syyskuuta 1994
USS Henry ClaySSBN-625Newport News3. helmikuuta 196123. lokakuuta 196130. marraskuuta 196220. helmikuuta 19645. marraskuuta 1990
USS Daniel WebsterSSBN-626Electric Boat3. helmikuuta 196128. joulukuuta 196127. huhtikuuta 19639. huhtikuuta 196430. elokuuta 1990
  • Al Adcock: U.S. Ballistic Missile Subs in action. Carrolton, Texas: Squadron signal Publications, 1993. 0-89747-293-4
  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947–1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1 (englanniksi)
  1. Gardiner, Robert s. 612

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]