Turun Sanomien toimitalo
| Turun Sanomien toimitalo | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Kauppiaskatu 5 |
| Sijainti | Turku |
| Rakennustyyppi | toimistotalo |
| Valmistumisvuosi | 1930 |
| Suunnittelija | Alvar Aalto |
| Rakennuttaja | TS-Yhtymä |
| Julkisivumateriaali | betoni |
| Kerrosluku | 6 |
 |
|
Turun Sanomien toimitalo on Turun keskustassa sijaitseva arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema toimisto- ja liikerakennus, joka rakennettiin Turun Sanomien käyttöön vuonna 1930. Se on Suomen ensimmäisiä funktionalismia edustavia rakennuksia ja tiettävästi jopa ensimmäinen kokonaan funktionalistinen rakennus.
Turun Sanomien toimitalo kuuluu yhdessä Aallon suunnittelemien Lounais-Suomen Maalaistentalon ja Standardivuokratalon kanssa Museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Ne kuuluvat myös kansainvälisen Docomomo-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin 1920–1970-lukujen merkkiteosten listaan.[1] Toimitalo suojeltiin asemakaavalla, joka vahvistettiin vuonna 2012.[2][3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päätös Turun Sanomien uuden toimitalon rakentamisesta tehtiin syyskuussa 1927. Sopivaa arkkitehtia rakennuksen suunnittelijaksi etsinyt toimitusjohtaja Arvo Ketonen ja Alvar Aalto tapasivat ensimmäisen kerran seuraavan vuoden tammikuussa, ja sopimus toimitalon piirtämisestä tehtiin vielä saman kevään aikana. Turussa vuodet 1927–1933[4] asunut Aalto oli tuolloin 29-vuotias, eikä hän ollut tiettävästi koskaan nähnyt funktionalistista rakennusta todellisuudessa. Ketonen ja Aalto vierailivat Ruotsissa ja Norjassa tutustumassa paikallisiin lehtitaloihin ja etsimässä niistä vaikutteita Turun Sanomien rakennukseen. Sen suunnittelussa avustivat Aallon puoliso Aino Aalto sekä hänen toimistossaan työskennelleet norjalaiset arkkitehdit Erling Bjertnäs ja Harald Wildhagen.[5] Lisäksi rakennesuunnittelussa oli mukana insinööri Emil Henriksson.[1]
Piirustukset valmistuivat elokuussa 1928, ja rakennustyöt aloitettiin syyskuussa. Toimitalo rakennettiin Kauppiaskadulle aivan Turun kauppatorin tuntumaan. Se valmistui kahdeksassa kuukaudessa toukokuussa 1929, mutta vesi- ja lämpöjohtotöiden viivästymisen vuoksi rakennus otettiin käyttöön vasta tammikuussa 1930. Lehden toimitus ja kirjapaino pääsivät muuttamaan uusiin tiloihinsa kevättalven aikana.[5]
Turun Sanomien toimitus oli Aallon suunnittelemassa toimitalossa vuoteen 2011 saakka, jolloin se muutti painotalon yhteyteen Artukaisten kaupunginosaan, noin kuuden kilometrin päähän keskustasta. Rakennukseen jäivät vielä Turun Sanomien asiakaspalvelu sekä tilat yhdelle keskustassa päivystävälle toimittajalle.[6][7] Lehden painokone oli siirretty Artukaisiin jo vuonna 1978.[8] Keväällä 2013 Turun Sanomien toimitalossa avattiin kahdessa kerroksessa toimiva ravintola.[9]
Arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väliseinien sijaan Aalto suunnitteli talon kantaviksi rakenteiksi tukipilarijärjestelmän, joka mahdollisti väliseinien siirtelyn kulloisenkin tarpeen mukaan. Painosalin katon korottamisen johdosta alkuperäisiä pylväitä ei kuitenkaan enää ole jäljellä kuin yksi, joka on säilytetty entisöitynä.[5] Rakennuksessa on kuusi maanpäällistä kerrosta sekä kaksi sisäpihan puolella sijaitsevaa kellarikerrosta. Sen suunnittelussa on noudatettu sveitsiläisen arkkitehdin Le Corbusierin viittä perusperiaatetta, joihin pilarijärjestelmän lisäksi kuuluvat muun muassa vaakasuorat yhtenäiset nauhaikkunat sekä kattoterassi.[1]
Toimitalon yläkerroksissa on yhteensä 47 asuntoa, joista yksi oli alun perin varattu TS-Yhtymän johtajalle Arvo Ketoselle.[5] Katutasossa toimi asiakaspalvelukonttorin ohella ravintola Tarina. Kaksi muuta ravintolaa olivat työmaaruokala Vihreä Lyhty sekä kuudenteen kerroksen suunniteltu laaturavintola. Sen piti olla toisinto Helsingin Savoysta, jonka sisustuksen Aalto oli piirtänyt,[10] mutta tilaa ei kuitenkaan otettu ravintolakäyttöön. Sen sijaan ylimmässä kerroksessa sijaitsevat TS-Yhtymän edustustilat.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Turun Sanomien toimitalo, Maalaistentalo ja Standardivuokratalo Museovirasto. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Torinkulman talot matalampaan kuosiin 25.5.2011. Yle Uutiset. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Turun keskustan ilme muuttuu 4.12.2012. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 26.2.2015. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Rauno Lahtisen luento Alvar Aalto ja moderni Turku to 3.2. klo 18. Turun kaupunginkirjasto. 4.2.2011. Arkistoitu 26.6.2014. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ a b c d e Lehtinen, Seppo: Alvar Aallon taidonnäyte. 2.1.2005. Turun Sanomat. Arkistoitu 26.6.2014. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Turun Sanomat rakentaa uuden monimediatoimituksen Artukaisiin 22.4.2010. Turun Sanomat. Arkistoitu 6.10.2015. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ "Toimitukset palaavat keskustaan (Arkistoitu – Internet Archive) Journalisti 14/2012. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Turun Sanomat tehdään pian kokonaan Artukaisissa 26.9.2011. Turun Sanomat. Arkistoitu 6.10.2015. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ TS:n vanhassa asiakaskonttorissa avautui ravintola Fontti 21.3.2013. Turun Sanomat. Arkistoitu 16.3.2015. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Fontin tarina Ravintola Fontti. Viitattu 26.6.2014 (Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turun Sanomien toimitalo Wikimedia Commonsissa
