Savoy (ravintola)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ravintola Savoyn sisäänkäynti

Savoy on Helsingin Eteläesplanadilla sijaitseva ravintola. Ravintola avattiin 3. kesäkuuta 1937[1] A. Ahlström Osakeyhtiön Walter Jungin suunnittelemassa uudessa rakennuksessa Eteläesplanadin varrella. Sisustuksesta vastasivat Aino Aalto ja Alvar Aalto yhteistyössä tekstiilitaiteilija Dora Jungin ja vastaperustetun Artek-yhtiön kanssa. Yleensä Aalto suunnitteli sekä rakennuksen että sen sisustuksen itselähde?. Savoy mainitaan kirjallisuudessa eräänä hänen huomattavimmista erillistä sisustussuunnitelmistaanlähde?. Siitä, missä määrin hän itse tosiasiassa osallistui Savoy suunnitteluun, on olemassa erilaisia käsityksiä, mm. arkkitehtien Jung & Jungin paljon nykyistä kalustepohjaa muistuttava piirustuslähde?.

Savoyn ravintolasali muistuttaa muodoltaan pitkänä ja kapeana rautatievaunua tai laivan salonkia. Alkuperäinen, funktionaalinen sisustus on säilytetty pääpiirteissään: vaneria, puuta, slammattua tiiltä. Ravintola tunnetaan myös lempinimillä Aallon talli, kirahvitalli ja elefanttitallilähde?. Myöhemmin lempinimenä vilahtaa "Savo OY". Salin kadun puolella olevista ikkunoista avautuu näköala Esplanadin puistoon. Kerrosta alempana on juhlakerros. Erikoista Savoyssa vuonna 1937 olivat neljä pikahissiä sekä ilmanpuhdistuslaite, joka piti salin raikkaana sikarinsavusta.[2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savoyn ensimmäiset ravintoloitsijat olivat ruotsalaissyntyinen Gustav Rasmussen sekä Runar Björklund. Kummallakin oli Helsingissä myös muita ravintoloita. Sittemmin Savoysta ovat vastanneet Yhtyneet Ravintolat eli sittemmin Arctia, Scandic ja maaliskuusta 1999 alkaen Royal Ravintolat Oy.

Savoyn perinteet ja maine perustuvat suurelta osin sen tunnettuihin kanta-asiakkaisiin. Kaikkein tunnetuin oli marsalkka Mannerheim, joka nautti ravintolassa ensimmäisen lounaansa kaksi päivää avajaisten jälkeen ja jäi kanta-asiakkaaksi. Marski oli tuolloin juuri täyttänyt 70. Savoyssa voi edelleen istua Marskin pöydässä ja syödä vorschmackia, jonka reseptin Mannerheimin väitetään itse tuoneen Varsovan Upseeriklubiltalähde?. Kesällä 1977 Savoyn nurkkapöydän seinälle ripustettiin Mannerheimin valokuva sekä pieni laatta, joka kertoo Marskin kanta-asiakkuudesta.

Ruoat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savoyn tunnettuja ruokia ovat vorschmackin ohella Savoyn silakat ja kuhaa Mannerheimin tapaan.

Kunnianosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Gastronomien Seura on valinnut ravintola Savoyn Vuoden ravintolaksi 1999 ja 2007.[3]

Ravintola Savoylle on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki Joutsenmerkki.

Keraamikko Karin Widnäs on suunnitellut Savoylle astiaston For Savoy, joka valmistetaan käsityönä. Siihen kuuluu 16 osaa, suunnittelutyössä on ollut mukana Savoyn keittiöpäällikkö Kari Aihinen. Astiasto on valkoinen ja muodoltaan yksinkertainen. Sarja on osa Helsingin designpääkaupunkivuotta.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Karin Widnäs suunnitteli Savoylle uniikin design-astiaston, HS 27.1.2012 sivu C1
  2. Savoy – ravintolalegenda joka elää http://www.ravintolasavoy.fi/design/historia
  3. Vuoden ravintolat Suomen gastronomien seura, gastronomit.fi. Viitattu 8.12.2017.


  • Larnemaa, Ritvos, Hedenström: Suomalainen ruokaretki, Tammi 2001
  • Lahtonen Hannu, Larnemaa Ari: Upeat salit. Kauppalehti Optio 16.12.1999
  • Tolvanen Juhani, Järvinen Ilari (1999) Saunasta Savoyhin – Sisätilojen Helsinkiä. Tammi/Finnreklama
  • Tanttu Juha (1997) Siis Savoy. Ravintola Savoyn 60-vuotisjuhlakirja. Otava, ISBN 951-1-14795-1.
    • Käännös englanniksi: Juha Tanttu, Philip Binham & Timothy Binham (1997) Ah, the Savoy : fine dining in Helsinki. (Alkuteos: Siis Savoy). Otava, ISBN 951-1-15069-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]