Savoy (ravintola)
Savoy on Helsingin Eteläesplanadilla sijaitseva ravintola. Ravintola avattiin 3. kesäkuuta 1937[1] A. Ahlström Osakeyhtiön Walter Jungin suunnittelemassa uudessa rakennuksessa Eteläesplanadin varrella. Vuodesta 2019 lähtien Savoyn chef patron on ollut Helena Puolakka. [2] Ravintolan vieressä rapussa toimii Savoy-teatteri.
Ravintolan alkuperäisestä sisustuksesta vastasivat Aino Aalto ja Alvar Aalto yhteistyössä tekstiilitaiteilija Dora Jungin ja vastaperustetun Artek-yhtiön kanssa. 2020-luvun alussa ravintola koki mittavan remontin, jossa kahdeksannen kerroksen ravintolasali sekä seitsemännen kerroksen yksityisille illallisille tarkoitettu seitsemäs kerros uudistettiin sisustussuunnittelija Ilse Crawfordin johdolla. [1]
Savoyn ravintolasali muistuttaa muodoltaan pitkänä ja kapeana rautatievaunua tai laivan salonkia. Alkuperäinen, funktionaalinen sisustus on säilytetty pääpiirteissään: vaneria, puuta, slammattua tiiltä. Ravintola tunnetaan myös lempinimillä Aallon talli, kirahvitalli ja elefanttitallilähde?. Myöhemmin lempinimenä vilahtaa "Savo OY". Salin kadun puolella olevista ikkunoista avautuu näköala Esplanadin puistoon. Kerrosta alempana on juhlakerros. Erikoista Savoyssa vuonna 1937 olivat neljä pikahissiä sekä ilmanpuhdistuslaite, joka piti salin raikkaana sikarinsavusta.[3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Savoyn ensimmäiset ravintoloitsijat olivat ruotsalaissyntyinen Gustav Rasmussen sekä Runar Björklund. Kummallakin oli Helsingissä myös muita ravintoloita. Myöhemmin Savoysta ovat vastanneet Yhtyneet Ravintolat eli sittemmin Arctia, Scandic ja NoHo Partnerisin Royal Ravintolat Oy. Vuonna 2019 alkaen NoHo Partners perusti uuden ravintolayhtiön, jota omistaa Savoyn, Palacen, Café Savoyn sekä Shiin. Omistajina yhtiössä ovat NoHo Partners, Helena Puolakka, Eero Vottonen, Saku Tuominen ja Jyrki Sukula. [4]
Savoyn perinteet ja maine perustuvat suurelta osin sen tunnettuihin kanta-asiakkaisiin. Kaikkein tunnetuin oli marsalkka Mannerheim, joka nautti ravintolassa ensimmäisen lounaansa kaksi päivää avajaisten jälkeen ja jäi kanta-asiakkaaksi. Marski oli tuolloin juuri täyttänyt 70. Savoyssa voi edelleen istua Marskin pöydässä ja syödä vorschmackia, jonka reseptin Mannerheimin väitetään itse tuoneen Varsovan Upseeriklubiltalähde?. Kesällä 1977 Savoyn nurkkapöydän seinälle ripustettiin Mannerheimin valokuva sekä pieni laatta, joka kertoo Marskin kanta-asiakkuudesta.
Ruoat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Savoyn tunnettuja ruokia ovat vorschmackin ohella Savoyn silakat ja kuhaa Mannerheimin tapaan.
Kunnianosoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Gastronomien Seura on valinnut ravintola Savoyn Vuoden ravintolaksi 1999 ja 2007.[5]
Ravintola Savoylle on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki Joutsenmerkki.
Keraamikko Karin Widnäs on suunnitellut Savoylle astiaston For Savoy, joka valmistetaan käsityönä. Siihen kuuluu 16 osaa, suunnittelutyössä on ollut mukana Savoyn keittiöpäällikkö Kari Aihinen. Astiasto on valkoinen ja muodoltaan yksinkertainen. Sarja on osa Helsingin designpääkaupunkivuotta.[1]
Mehiläistarha
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ravintola Savoyn katolla on toiminut jo yli 15 vuoden ajan mehiläistarha, jossa noin 200 000 mehiläistä tuottaa hunajaa ravintolan käyttöön. Hunajaa hyödynnetään ruoanlaitossa, leivonnassa ja tarjoiluissa. Kattopuutarha edistää ekologisuutta, ja mehiläiset pölyttävät kasveja jopa kolmen kilometrin säteellä.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Karin Widnäs suunnitteli Savoylle uniikin design-astiaston, HS 27.1.2012 sivu C1
- ↑ Savoyn uudistaja Helena Puolakka www.kespro.com. 28.11.2019. Viitattu 21.7.2025.
- ↑ Savoy – ravintolalegenda joka elää http://www.ravintolasavoy.fi/design/historia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Savoylle ja Palacelle kovan tason omistajajoukko: Uusi ravintolayhtiö tähtää maailman huipulle Noho Hospitality Partners. Viitattu 21.7.2025.
- ↑ Arkistoitu kopio Suomen gastronomien seura, gastronomit.fi. Arkistoitu 4.12.2017. Viitattu 8.12.2017.
- ↑ Hyönteiset | 200 000 mehiläistä pitää huolen, että Savoyssa syödään hyvin Helsingin Sanomat. 28.6.2025. Viitattu 29.6.2025.
 | Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Larnemaa, Ritvos, Hedenström: Suomalainen ruokaretki, Tammi 2001
- Lahtonen Hannu, Larnemaa Ari: Upeat salit. Kauppalehti Optio 16.12.1999
- Tolvanen Juhani, Järvinen Ilari (1999) Saunasta Savoyhin – Sisätilojen Helsinkiä. Tammi/Finnreklama
- Tanttu Juha (1997) Siis Savoy. Ravintola Savoyn 60-vuotisjuhlakirja. Otava, ISBN 951-1-14795-1.
- Käännös englanniksi: Juha Tanttu, Philip Binham & Timothy Binham (1997) Ah, the Savoy : fine dining in Helsinki. (Alkuteos: Siis Savoy). Otava, ISBN 951-1-15069-3.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ravintola Savoyn verkkosivut
- Savoyn mainosfilmi vuodelta 1958, Elävä muisti -sivusto
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kari Aihinen, Sami Repo: Savoy – Matkalla huipulle. ISBN 978-952-5856-54-5. Paasilinna, 2012.