Arctia (hotelli- ja ravintolayhtiö)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo hotelli- ja ravintolayhtiöstä. Valtion jäänmurtajavarustamosta kertoo artikkeli Arctia.
Arctia Oy
Arctialogo.png
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1935
Lakkautettu 1997
Toimitusjohtaja Per-Olof Kreander (1985–1997)
Kotipaikka Helsinki
Toiminta-alue Suomi
Toimiala hotelli- ja ravintolatoiminta
Liikevaihto 959 milj. mk (1997)
Henkilökuntaa 1 677 (1997)
Emoyhtiö Oy Alko Ab
Omistaja Suomen valtio
Huomioitavaa 1935–41 Alkon Kansanravintolat Oy
1941–54 Alkon Ravintolat Oy
1954–81 Yhtyneet Ravintolat Oy
1981-97 Arctia Oy

Arctia Oy oli suomalainen valtionyhtiö Alkon tytäryhtiö, joka omisti hotelleja ja ravintoloita vuoteen 1997 saakka, jolloin sen liiketoiminta myytiin ruotsalaiselle Scandic-hotelliketjulle.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arctia sai alkunsa vuonna 1935 nimellä Alkon Kansanravintolat Oy. Kieltolain jälkeen 1932 Oy Alkoholiliike Ab sai yksinoikeuden alkoholijuomien vähittäismyynnissä. Ruotsista saadun mallin mukaan haluttiin Alkon ottavan toimintansa piiriin myös niin sanotut ”kansanravintolat”. Alko ehdotti yhteistyötä ravintolatoimintaa harjoittavan osuusliike Elannon kanssa, joka kuitenkin kieltäytyi, koska halusi ravintoloidensa pysyvän alkoholittomina kieltolain jälkeenkin.[1] Yhteistyökumppanien puutteessa Alkoholiliike perusti syyskuussa 1933 Ravintola Alkon Helsingin Siltasaareen, aivan Elannon raittiusravintolan viereen. Arkkitehti Kaarlo Borgin suunnittelema ravintola jakaantui katutason kansanravintolaan ja 53 porrasaskelmaa ylempänä sijainneeseen pöytiintarjoilusaliin. Yhteensä asiakaspaikkoja oli noin 400.[2] Pian kuitenkin huomattiin, että Alkoholiliikkeen ravintolatoiminta kannattaisi siirtää tytäryhtiön hoidettavaksi, jolloin syntyi Alkon Kansanravintolat Oy.

Ravintola Alkon jälkeen toinen toimipiste oli Iso-Roobertinkatu 28:aan perustettu Alkola, joka avattiin vappuna 1937. Myöhemmin alkoholiviittauksista yhtiön ravintoloiden nimissä haluttiin luopua, ja Alkolasta tuli ensin Vanha Robert ja vuonna 1978 pelkkä Robert.[3]

Alkuperäinen Pohjanhovi ennen vuotta 1944.

Matkailuhotellibisnekseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingistä Alkon Kansanravintolat alkoi edetä muualle Suomeen ja hotellitoimintaan. Vuonna 1936 valmistui Rovaniemelle Hotelli Pohjanhovi, ja seuraavaksi yhtiö meni mukaan Hämeenlinnan Hotelli Aulankoon. Sotien jälkeen Alkoholiliike ja Kansanravintolat kuitenkin myivät osuutensa molemmissa hotelleissa yhteistyökumppanille, Suomen Matkailijayhdistykselle.[4] Niiden sijaan Alkon ravintolayhtiö otti 1945 haltuunsa Imatran Valtionhotellin, joka kunnostettiin perusteellisesti Alkon 50-vuotisjuhlavuonna 1982.[5]

Imatran Valtionhotelli.

Vuonna 1941 Alkon Kansanravintolat hankki omistukseensa helsinkiläisravintola Tenhon Helsinginkatu 15:ssä ja vuonna 1943 Töölöntorin laidalta ravintola Bon Goût’n, jonka nimi kansanomaistettiin Keltaiseksi Lyhdyksi. Tästä kuitenkin luovuttiin sen pienuuden takia jo 1949. Tampereelta hankittiin välirauhan aikaan ravintola Hämeensilta, ja samoihin aikoihin yhtiön nimeksi tuli Alkon Ravintolat Oy.[6]

Sotien jälkeen ravintola Hämeensilta saatiin lopulta avatuksi, ja lisäksi otettiin yhtiön hoitoon Tampereen vanha Teatteriravintola, josta tuli nimikilpailun jälkeen Tillikka. Nimikilpailun voitti ehdotus Koskenkorva, mutta tuolle nimelle emoyhtiöllä oli suunnitteilla muuta käyttöä.[7] Helsingissä Alkon Ravintolat Oy otti hoitoonsa Mannerheimintielle valmistuneen Messuhallin Messuravintolan, joka rakennuksen muututtua Töölön kisahalliksi tunnettiin nimellä City Marathon. Kun Messukeskus muutti Pasilaan 1975, Arctia sai hoidettavakseen myös uusien tilojen ravintolatoiminnan.[8]

Sotien jälkeen Alkon Ravintolat Oy:lle tarjottiin ostettavaksi ja hoidettavaksi niin monia ravintoloita ja hotelleja, että tarjouksia piti harkita huolella. Uusiksi toimipaikoiksi valikoituivat Haminan Seurahuone 1948, Kemiin rakennettu Hotelli Merihovi 1949, Kulosaaren Casino 1951 ja sittemmin Arctian lippulaivahotelliksi muodostunut Helsingin Kalastajatorppa olympiavuonna 1952.[9]

Yhtyneet Ravintolat Oy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1951 toimitusjohtajaksi tuli monien upseerien tavoin sotien jälkeen liike-elämään siirtynyt Aki Marte, joka nosti yhtiön seuraavien kymmenen vuoden kuluessa maan suurimmaksi hotelli- ja ravintolayhtiöksi.[10]

Vuonna 1954 yritys ryhtyi käyttämään uutta ”alkoholitonta” nimeä Oy Yhtyneet Ravintolat Ab.[11] Loppuvuodesta 1956 valmistui suuri Sillankorva-ravintolakokonaisuus Helsingin Siltasaareen. Rovaniemelle valmistui Hotelli Polar vuonna 1960, jonka kumppaniksi rakennettiin 30 kilometrin päähän hirsimaja Karhunpesä. Polarin moniin arvovieraisiin lukeutuu Persian šaahi vuonna 1970. Helsingin Mannerheimintien alkupäähän valmistui 1962 Hotelli Marski, joka tuli tunnetuksi Suomen ensimmäisestä klubimaisesta yökerhosta M-klubista sekä toimittajille tarkoitetusta Pressiklubista. Yhtyneiden Ravintoloiden toimitusjohtaja Marte luovutti Helsingin Kansainvälisen Lehdistöklubin käyttöön ”lehdistökabinetin” uuden hotellinsa tiloista, mistä hyvästä Helsingin Sanomalehtimiesyhdistys nimitti Marten kunnialehtimieheksi.[10] Vuonna 1974 Yhtyneet Ravintolat osti Helsingin Eteläesplanadilta gourmet-ravintola Savoyn.[12]

Alvar Aallon suunnittelema Savoyn ravintolasali.
Jazzravintola Groovyn vetäjä Juha Lehto helmikuussa 1978.

Kantaravintolat Oy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luvulla Alkossa alettiin kiinnittää huomiota maaseutupaikkakuntien anniskeluravintoloiden puutteeseen. Yhtyneiden Ravintoloiden rinnalle perustettiin ”olutravintolakokeilun 1963–1965” toteuttamiseksi Kantaravintolat Oy, joka alkoi perustaa Kantakrouvin tai Kantakievarin nimellä tunnettuja ravintoloita suomalaisiin maalaispitäjin. Vuoteen 1974 mennessä, kun Kantaravintoloiden ensimmäinen toimitusjohtaja kauppaneuvos Aarne Alestalo (1914–1992) jäi eläkkeelle, niitä oli 34 ympäri maata ja yksi Tukholmassakin. Ne työllistivät noin 850 henkeä.[13] Vuonna 1977 Kantaravintolat Oy perusti Helsingin Ruoholahdenkatu neljään jazzravintola Groovyn. Alkuinnostuksen jälkeen sen suosio alkoi kuitenkin hiipua niin, että paikka suljettiin 1986.[14] Olutravintoloiden menestys maaseudulla poiki Tampereelle Pispalan Pulterin ja Helsingin Malmille Tillikan, jonka seinänaapureina olivat Alko ja poliisilaitoksen putka.[15][16]

Kantaravintoloiden olutravintolat syntyivät Alkon pyrkiessä ohjaamaan kulutusta miedompiin juomiin, kuten keskiolueen.

Motorest ja Liikenneravintolat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Automatkailun kasvu sai Alkon vuonna 1965 perustamaan Motorest Oy:n rakentaakseen valtateiden varsille motelleja. Osakkaiksi siihen tulivat myös Kesko, Kesoil-huoltamoketju, Neste, Finnlines ja Autoliitto. Ensimmäinen liikepaikka oli Viitasaari, jonka jälkeen seurasivat Naantalin Kultainen Aurinko, Rovaniemen Polar Ounasvaara, Lappeenrannan Polar Lappenranta, Espoon Polar Espoo sekä Kuhmoinen, Pietarsaaren maalaiskunta ja Lapväärtti. Samoihin aikoihin Yhtyneet Ravintolat hankki Porista Hotelli Juhana Herttuan ja Teljänhovin, ja rakennutti Turkuun Aurajoen rannalle suuren Marina Palace -hotellin.[15] Vuonna 1977, Matkaravinto Oy:n luovuttua junaravintoloistaan, Yhtyneet Ravintolat ja VR perustivat Liikenneravintolat Oy:n, joka junien ravintolavaunujen ohella hoiti asemaravintoloita parhaimmillaan 18 paikkakunnalla.[17]

Turun Hotel Marina Palace vuonna 2012.

1970–1980-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luvun alussa Yhtyneet Ravintolat rakennutti Tampereelle professori Jaakko Laapotin piirtämän Hotelli Rosendalin ja alkoi pyörittää 1972 valmistuneen Näsinneulan pyörivää näköalaravintolaa, kahvilaa ja baaria. Seksikkäästi puetuista baaritytöistä huolimatta Näsinneulan uutuudenviehätys karisi pian, ja yhtiö vetäytyi sen ravintoloiden hoitamisesta.

Yhtiön loppuvaiheen nimi Arctia Oy otettiin käyttöön 1980-luvun alussa. Vuonna 1980 Arctia osti Tampereen rautatieasemaa vastapäätä sijainneen perinteikkään funkishotelli Emmauksen ja teki siitä Hotelli Tampereen. Vaasasta ostettiin Hotelli Wasa. Samoihin aikoihin 1980-luvun alussa Arctia laajeni Tampereen seudulla myös olutravintoloiden alalla hankkimalla Ohranjyvän, kahvila Tavastian ja perusti Ylöjärvelle Klubin. Jo 1970-luvulla oli hankittu vaikeuksiin joutuneelta kuopiolaiselta Saastamoinen-yhtymältä Tampereen Stoppari, Vantaan Karhuntassu ja Don Antonio sekä Helsingin Fleminginkadun Cella. Vuonna 1984 avattiin Vantaan Tikkurilaan korkeatasoinen Pingviini ja otettiin hoidettavaksi Tampereen työväentalon ravintolat. Helsingin Arkadiankadun Hankkijan taloon perustettiin ravintola Kamppi ja koruton oluttupa Kampinkorva. Kruununhakaan avattiin holviravintola Välskärin Kellari.

Vuonna 1979 Arctia perusti henkilöstöravintoloihin erikoistuneen yhteisyrityksen Polarkesti Oy yhdessä Rautakirjan tytäryhtiön Kesti-Herkku Oy:n ja Matkailuliiton kanssa. Se sai liikevaihtoverollista ravintolatoimintaa varten tytäryhtiön Polarrest Oy 1980-luvun puolivälissä.[18]

1980-luvun alussa Arctia solmi lisenssisopimuksen ruotsalaisen Clock-hampurilaisketjun tuomisesta Suomeen. Sopimuskumppanina oli ruotsalainen SARA, joka Arctian tavoin oli valtio-omisteinen ravintolayhtiö. Ensimmäiset Clockit perustettiin 1980-luvun alkupuolella Helsingin Erottajalle ja Itäkeskukseen.[19] Sittemmin niitä avattiin vielä Helsingin Messukeskuksessa Pasilassa, Espoon Tapiolan Sampokujalla sekä Keravalla sisähuvipuisto Fanfaarissa.

Myynti Scandicille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo 1980-luvulla, mutta etenkin Suomen 1990-luvun alun lamavuosina hotelli- ja ravintola-alan yritykset kritisoivat voimakkaasti valtion vahvaa roolia alan markkinoilla. Alko toimi Arctian ja Kantaravintoloiden kautta joka osa-alueella loistohotelleista pikaruokaloihin. Valtiolla oli myös Valtion ravitsemiskeskus, sittemmin Kulinaari. VR:n ja Arctian yhteisyritys Avecra, aiemmin Liikenneravintolat, hoiti juna- ja joitakin asemaravintoloita, aluksi myös yhtä hotellia. Tämä alkoi olla ETA-sopimuksen vastaista kilpailua vääristävää toimintaa. Suomen EU-jäsenyysneuvottelujen johdosta Arctia ja Kantaravintolat päätettiin yhdistää ja vuonna 1997 koko toiminta myytiin Scandicille. Myös Kulinaari yksityistettiin myymällä se Fazer Cateringille.[20]

Viimeisenä toimintavuotenaan 1997 Arctialla oli Suomessa 21 hotellia ja 22 ravintolaa. Arctian liikevaihto oli 959 miljoonaa markkaa, josta 94 % tuli kotimaasta. Arctian palveluksessa oli keskimäärin 1 677 henkilöä. Arctian 21 hotelleista 11 sijaitsi Helsingin, Turun ja Tampereen talousalueilla. Helsingissä se omisti Mannerheimintien Hotelli Marskin, Katajanokan Grand Marinan ja Munkkiniemen Kalastajatorpan, jonka kiinteistökin oli Arctian omistuksessa. Lisäksi Arctia oli vielä vuonna 1996 hankkinut Finnairilta Helsingin kahden Inter-Continental-hotellin liiketoiminnan. Niiden kiinteistöjen omistamiseen oli perustettu uusi kiinteistöyhtiö, jonka omistivat Arctian emoyhtiö Alko, Mannerheimin Inter-Continentalin omistanut Finnair ja Hakaniemen Strand-hotellikiinteistön omistanut Metra.[21] 22 ravintolasta 17 sijaitsi Helsingissä. Arctialla oli hotellit myös Tukholmassa ja Brysselissä.[22]

Vuonna 1997 ruotsalainen Scandic-ketju osti Arctian 22 hotellia, mutta ilmoitti pian luopuvansa niiden mukana tulleista ravintoloista, joita ei katsonut ydinliiketoimintaansa kuuluviksi.[23] Valtaosan ravintoloista osti Royal Ravintolat Oy yhdessä pääomasijoitusyhtiö Capmanin kanssa.[24]

Arctian viimeisenä toimintavuonna sen toimintaan kuuluivat seuraavat hotellit ja ravintolat:[25][26]

Arctia-hotellit 1997[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arctia Hotelli Espoo
  • Arctia Hotel Grand Marina
  • Arctia Hotel Kalastajatorppa
  • Arctia Hotel Marski, Helsinki
  • Arctia Imatran Valtionhotelli
  • Arctia Hotelli Jyväskylä
  • Arctia Hotel Kajanus, Kajaani
  • Arctia Hotelli Kuopio
  • Arctia Hotelli Patria, Lappeenranta
  • Arctia Hotelli Luosto
  • Karhunpesä, Rovaniemi
  • Arctia Hotel Tampere
  • Arctia Hotel Rosendahl, Tampere
  • Arctia Hotel Ateljee, Turku
  • Arctia Hotel Julia, Turku
  • Arctia Hotel Marina Palace, Turku
  • Arctia Kylpylähotelli Mesikämmen, Ähtäri
  • Arctia Kylpylähotelli Kiannon Kuohut, Ämmänsaari

Hotellit ulkomailla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteistyöhotellit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hotelli Salpaus, Lahti
  • Hotell Arkipelag, Maarianhamina
  • Hotel Palace, Tallinna

Arctia-ravintolat 1997[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alexander Nevski, Pohjoisesplanadi
  • Café Strindberg, Pohjoisesplanadi
  • G.W.Sundmans, Eteläranta
  • Elite, Runeberginkatu
  • Happy Days, Esplanadin puisto
  • Havis Amanda, Pohjoisesplanadi
  • Katajanokan Kasino
  • Kellarikrouvi, Pohjoinen Makasiinikatu
  • Royal Cotton Club, Pohjoisesplanadi
  • Savoy, Eteläesplanadi
  • Brasserie Arctia Pörssitalo, Fabianinkatu
  • City Marathon, Mannerheimintie
  • Banketti
  • Halliravintolat
  • Linnanmäen Ravintolat, Linnanmäki
  • Messukeskuksen Ravintolat
  • Piratti, Gyldenintie, Lauttasaari
  • Robert Ravintolat, Iso-Roobertinkatu
  • Sillankorvan Ravintolat, Siltasaarenkatu
  • Stockmannin 6.krs ravintolat, Mannerheimintie
  • Tenkka, Helsinginkatu

Muu Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Leonardo, Jyväskylä
  • Kantakrouvi, Lahti
  • Kantakrouvi, Oulu
  • Brasserie Arctia Teatteritalo, Tampere
  • Hot Sugar, Tampere
  • Hämeensilta, Tampere
  • Tampere-talo
  • Brasserie Arctia Napapiiri, Rovaniemi

Kantaravintolat Oy:n toimipaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet:[27] [28]

  • Alajärvi: Kantakievari, 1971–1991
  • Alajärvi: Kantakrouvi
  • Espoo: Kantakrouvi, Maapallonkuja 1, Olari, 1976–1991
  • Haapajärvi: Kantakievari-Kantakrouvi, Puistokatu 91, 1976–1991
  • Helsinki: Kantakrouvi, Ruoholahdenkatu 4, 1964–1991, vuosina 1977–1986 jazzklubi Groovy[14]
  • Helsinki: Kellarikrouvi, Fabianinkatu 17, 1965–1991
  • Helsinki: Kipakka / Kultainen kulaus, 1977–1991
  • Helsinki: Wossikka, 1977–1991
  • Helsinki: Piratti / F.I.S.H., Lauttasaari, 1982–1991
  • Helsinki: Ateljé, Arkadiankatu, 1982–1991
  • Helsinki: Happy Days, Esplanadinpuisto, 1983–1991
  • Helsinki: Pam Pam, Hallituskatu, 1983–1991
  • Helsinki: Bistro, 1983–1991
  • Helsinki: Naapuri, 1983–1984
  • Helsinki: Elite, Runeberginkatu, 1985–1991
  • Ilmajoki: Kantakrouvi, 1965–1991
  • Inkeroinen: Kantakievari, 1971–1991
  • Jurva: Kantakievari, 1976-1983
  • Jyväskylä: Kantakrouvi, Hannikaisenkatu 27-29, 1963–1991
  • Kangasala: Kantakrouvi, 1964–1991
  • Kankaanpää, Kantakievari, Hotelli Pohjanlinna, 1989–1991
  • Kankaanpää, Kantakrouvi Kestitupa, 1989–1991
  • Karstula: Kantakrouvi, 1963–1974
  • Kauhajoki: Kantakrouvi 1963–1991; asuntohotelli 1971–1980
  • Kauhava: Kantakievari, Lauttamus, 1972–1991
  • Kauhava: Kantakrouvi, Lauttamus
  • Kitee: Kantakievari, Päätye, 1969–1991
  • Kitee: Kantakrouvi, Päätye
  • Kittilä: Kantakrouvi, Kirkonkylä, 1963–1982
  • Kotka: Kantakrouvi, Kymenlaaksonkatu l6, –1981
  • Kotka: Kantakrouvi Hamlet, 1977–1981
  • Kotka: Kairo, 1977–1991
  • Kouvola: Kummitäti, 1977–1981
  • Kuopio, Kummeli, 1977–1991
  • Kurikka: Kantakrouvi, 1965–1978
  • Kärkölä, Kantakrouvi, Järvelä, 1967–1991
  • Lahti: Kantakrouvi, 1988–1991
  • Laitila: Kantakievari, Kirkonkylä, 1970–1991
  • Laitila: Kantakrouvi, Kirkonkylä
  • Lappajärvi: Kantakrouvi, 1967–1991
  • Leppävirta: Kantakievari Leppäkerttu 1976–1990
  • Mäntyharju: Kantakrouvi, Kauppatie, 1967–1982
  • Närpiö: Gästgivars, 1966–1980
  • Orimattila: Kantakrouvi, 1966–1977
  • Oulu: Kantakrouvi, Suomalainen Klubi, 1987–1991
  • Paltamo: Kantakrouvi, Kirkonkylä, 1974–
  • Paltamo: Kantakievari, 1974–1984
  • Rovaniemi: Kantakrouvi, Hartsuherra, 1985–1991
  • Ruovesi: Kantakrouvi / Kantakievari, Kirkonkylä, 1964–1983
  • Seinäjoki: Kantakrouvi, Kalevankatu 10, 1967–1991
  • Seinäjoki: Kantakievari, Hotelli Aapo, 1984–1991
  • Sodankylä: Kantakrouvi, Kirkonkylä, 1968–1991
  • Sodankylä: Kantakievari, Luosto, 1970–1991
  • Sodankylä: Hotelli Luostonhovi, 1980–
  • Sodankylä: Revontuli, 1974–1978
  • Sotkamo: Kantakrouvi, Kirkonkylä, 1969–1991
  • Sotkamo: Kantakievari Hiukanhovi, 1974–1981
  • Sysmä: Kantakievari, 1966–1977
  • Tammisaari: Torg Café / Old Oaks, 1982–1989
  • Tukholma, Ruotsi: Karelia, 1974–1979
  • Turku: Kantakrouvi, Humalistonkatu 18, 1963–1987
  • Turku: Olavin Krouvi, Hämeenkatu 30, 1964–1991
  • Turku: Kantakievari Hotelli Henrik, 1986–1991
  • Vantaa: Toppari, 1977–1991
  • Vimpeli: Kantakrouvi, Kirkonkylä, 1962–1991
  • Ähtäri: Kantakrouvi, 1965–1991
  • Ähtäri: Kantakievari Mesikämmen, 1976–1991
  • Ämmänsaari: Kantakievari 1969–1991, Kiannon Kuohut -kylpylä 1988–
  • Ämmänsaari: Kantakrouvi

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Saarenheimo, Eero: Kruunun krouvari, Arctia Oy:n vaiheita 1935–1985. Arctia Oy, 1985. ISBN 951996620X.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Saarenheimo 1985, s. 15
  2. Saarenheimo 1985, s. 19
  3. Saarenheimo 1985, s. 29–30
  4. Saarenheimo 1985 s. 35–37
  5. Saarenheimo 1985, s. 45
  6. Saarenheimo 1985, s. 48–49
  7. Saarenheimo 1985, s. 57
  8. Saarenheimo 1985, s. 60–61
  9. Saarenheimo 1985, s. 62–76
  10. a b Jarmo Seppälä: Kauppaneuvos Aki Marte (1916–1995) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2011. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  11. Saarenheimo 1985, s. 95
  12. Saarenheimo 1985, s. 81–92
  13. Jarmo Seppälä: Kauppaneuvos Aarne Alestalo (1914–1992) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2011. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 17.9.2013.
  14. a b Storgårds, Maaret: Ravintola Groovy – jazzin tyyssija 70–80-luvun Helsingissä 19.08.2009. Jazzrytmit.com. Viitattu 19.9.2013.
  15. a b Saarenheimo 1985 s. 99–100
  16. Stiina-Liisa Pirkkamaa: Malmia 1960-luvulla (Julkaistu aiemmin Malmin Kuvalehdessä 1990) MaTaPuPu Kansalaishistoria. Viitattu 16.9.2013.
  17. Saarenheimo 1985, s. 117–119
  18. Saarenheimo 1985 s. 121
  19. Saarenheimo 1985, s. 122
  20. Jorma Latvus: Terveen kilpailun uhkaajia hotelli- ja ravintola-alalla Suomen Matkalijayhdistys SMY ry. Viitattu 17.9.2013.
  21. Pekka Virolainen: Hinta- ja laatutaso halutaan Euroopan tasolle, Alkon Arctia Inter-hotellien omistajaksi 3.12.1996. Kauppalehti. Viitattu 19.9.2013.
  22. Alko-Yhtiöt-konserni lyhyesti. Helsinki: Alko-Yhtiöt, 1998. Vuosikertomus verkossa (pdf) (viitattu 9.9.2013).
  23. Olli-Pekka Tiainen: Scandic myynee ravintolansa edelleen, Ruotsalaiset ostivat Alkon ravintola- ja hotelliketjun 20.12.1997. Taloussanomat. Viitattu 19.9.2013.
  24. Tuomo Väliaho: Kasperi Saari haalii huippuravintoloita, vaikka Suomen talous piiputtaa 18.9.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.9.2013.
  25. Hotellit Arctia Oy. Viitattu 22.9.2013.
  26. Ravintolat Arctia Oy. Viitattu 22.9.2013.
  27. Anniskeluravintolat Suomessa vuoden 1977 lopussa (PDF), Alkoholipolitiikka-lehden 1/1978 liite. Viitattu 11.11.2017.
  28. Lilius, Anna-Liisa: Oluesta se alkoi: Kantaravintoloiden historiikki 1962–1991 2014. Alko Oy. Viitattu 11.11.2017.