Holsteinin herttuakunta
| Holsteinin herttuakunta Herzogtum Holstein |
|||
|---|---|---|---|
1474–1864 |
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | feodaalinen monarkia | ||
| Pääkaupunki | Kiel | ||
| Uskonnot | luterilaisuus | ||
| Viralliset kielet | alasaksa, tanska | ||
| Valuutta | Tanskan riikintaaleri | ||
.svg)
Schleswig ja Holstein sijoitettuna nykypäivän Saksaan ja Tanskaan.
Holsteinin herttuakunta (['holʃtain], alasaksaksi Holsteen, tansk. Holsten, latinaksi ja historialliseksi englanniksi Holsatia) oli herttuakunta Elbe- ja Eider-jokien välissä.
Nykyinen saksankielinen Holsteinin maakunta oli hallinnollisesti 1470-luvulta Holsteinin kreivikunta (saks. Grafschaft Holstein), myöhemmin Holstein herttuakunta (saks. Herzogtum Holstein), ja se oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan pohjoisin alue. Holsteinin historia kietoutuu läheisesti tanskalaisen Schleswigin herttuakunnan kanssa. Holsteinin pääkaupunki on Kiel.
Herttuakunnan muodostuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Holstein, joka oli olennainen osa vanhaa Saksia, sijaitsi Elbejoen pohjoispuolella. Kaarle Suuri valtasi sen noin vuonna 800. Se oli kreivikunta 1111–1474. Aluksi se oli Saksin herttuakunnan, sittemmin Lauenburgin herttuakunnan, ja lopulta Lyypekin hiippakunnan lääni.
Holsteinin kreivikuntaa johti Schauenburgin suku, ja sen ensimmäinen kreivi oli Adolf I. Tanska valtasi Holsteinin Stellaun taistelun jälkeen 1201, mutta Schauenburg valloitti sen takaisin Bornhövedin taistelussa 1227. 1300-luvulla Holsteinin kreivit hankkivat Schleswigin herttuakunnan, Tanskan kuningaskunnan läänin. Kun Schauenburgin kreivit loppuivat 1459, Holstein ja Schleswig siirtyivät Tanskan kuninkaalle Riben sopimuksella 1460. Vuonna 1474 Holstein ylennettiin herttuakunnaksi ja siitä tuli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan osavaltio (reichsunmittelbar), jona se säilyi keisarikunnan hajoamiseen asti 1806.
Vuonna 1490 Holstein jaettiin Holstein-Segebergiin ja Holstein-Gottorpiin. Holstein-Segeberg säilyi Tanskan kuninkaalla ja se tunnettiin myös kuninkaallisena Holsteinina, myöhemmin Holstein-Glückstadtina. Holstein-Gottorp, joka tunnettiin myös herttuallisena Holsteinina, annettiin vuonna 1544 Tanskaa hallinneen Oldenburgin suvun nuoremmalle haaralle, Holstein-Gottorpin suvulle. Holstein-Gottorp käsitti myös osan Schleswigin herttuakunnasta, mutta Tanska valloitti sen suuressa Pohjan sodassa ja schleswigiläinen osa liitettiin pysyvästi Tanskaan Frederiksborgin rauhassa vuonna 1720.
Holstein-Gottorpin herttuasta Karl Peter Ulrichista tuli vuonna 1762 Venäjän keisari Pietari III, ja hän suunnitteli hyökkäystä Tanskaan saadakseen takaisin menetetyt Holstein-Gottorpin maat Schleswigissä. Vaikka Pietari III:n vaimo Katariina II syrjäytti hänet, tanskalaiset päättivät ratkaista ongelman pysyvästi. Vuonna 1773 he vaihtoivat Pietari III:n pojan Paavalin kanssa tehdyllä Tsarskoje Selon sopimuksella Tanskalle kuuluneen Oldenburgin herttuakunnan Holstein-Gottorpiin, ja saivat siten kaikki Holsteinin alueet hallintaansa. Täten Holstein yhdistettiin jälleen yhdeksi valtioksi.
Holsteinista muodostui liikenteellisesti tärkeä alue, kun sen läpi tehtiin kanava Itämereltä Pohjanmerelle. Ensimmäinen, vuonna 1784 valmistunut kanava kulki Eiderjokea pitkin. Vuonna 1887 alkoivat uuden, entistä lyhyemmän Kielin kanavan rakennustyöt. Kielin kanava otettiin käyttöön vuonna 1895. Nykyisin se on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä kanavista.
Holstein suurvaltojen pelinappulana 1800-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Holsteinin herttuakunta ei joutunut Ranskan vallan alle Napoleonin aikana Tanskan-liittonsa takia. Vuodesta 1815 vuoteen 1864 se oli Saksan liiton jäsen, vaikka se oli liittoutunut Tanskan kanssa (Tanskan kuningas oli myös Holsteinin herttua). Tanskan kuninkaan Fredrik VII:n kuoltua ja Oldenburgin suvun alkuperäisen päähaaran sammuttua vuonna 1863 Schleswigin ja Holsteinin perimisestä kiisteltiin. Uudeksi kuninkaaksi valittiin Glücksburgin sukuhaaraa edustanut Kristian IX, joka ei ollut ensimmäisenä perimysjärjestyksessä.
Toista sukuhaaraa edustanut Augustenborgin herttua Fredrik vaati tällöin herttuakuntia itselleen, ja pian Saksan liitto julisti Preussin ja Itävallan johtamana sodan Tanskalle pakottaen sen luovuttamaan herttuakunnat. Herttuakuntia ei kuitenkaan annettu Augustenborgin herttualle. Vuonna 1865 Preussi ja Itävalta sopivat välillään järjestelystä: itävaltalaiset valloittivat ja hallinnoivat Holsteinia, kun taas preussilaiset tekivät samoin Schleswigille. Tämä järjestely päättyi vuonna 1866 Preussin–Itävallan sotaan, jonka tuloksena Schleswig ja Holstein yhdistettiin Preussiin, jolloin niistä tuli Schleswig-Holsteinin provinssi.
Saksan tappio toisessa maailmansodassa johti siihen, että Saksalle kuulunut Schleswig jaettiin kahtia: Tanska sai pohjoisosan (Slesvig) ja Saksalle jäänyt osa yhdistettiin Holsteinin kanssa Saksan liittotasavallan osavaltioksi Schleswig-Holstein.
| ||||||||||||||||||||||||
