Preussin–Itävallan sota

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee vuoden 1866 sotaa. Preussi ja Itävalta sotivat toisiaan vastaan myös useissa 1700-luvun sodissa, kuten Itävallan perimyssodassa, seitsenvuotisessa sodassa ja Baijerin perimyssodassa.
Preussi liittolaisineen sinisellä, Itävalta ja sen liittolaiset punaisella, kiistellyt alueet keltaisella.

Itävallan ja Preussin sota käytiin seitsemässä viikossa vuonna 1866 Itävallan keisarikunnan ja Preussin kuningaskunnan ja sen liittolaisten välillä. Sota päättyi Prahan rauhaan ja johti Preussin nousuun johtavaan asemaan Pohjois-Saksassa.

Muodollisesti syynä oli Napoleonin sotien seurauksena Itävallan keisarikunnan syntyminen kukistuneen Pyhän Rooman valtakunnan tilalle vuonna 1806[1][2]. Sodan välitön syy oli Preussin halu liittää Holsteinin ruhtinaskunta itsensä. Itävalta ja Preussi olivat sotineet lyhyen sodan Tanskaa vastaan vuonna 1864 saadakseen enimmäkseen saksalaiset Schleswigin ja Holsteinin ruhtinaskunnat hallintaansa. Ennen lopullista päätöstä maiden kohtalosta Preussi otti Schleswigin hallintaansa ja Itävalta Holsteinin. Huhtikuussa 1866 Preussi kuitenkin juonitteli Italian kanssa kahden rintaman sodan Itävaltaa vastaan saadakseen Holsteinin ja Italia Venetsian. Itävalta yritti pitää Italian pois sodasta myöntymällä viime hetkellä luovuttamaan Venetsian sille, mutta Italia liittyi silti sotaan Preussin rinnalla. Itävalta voitti taisteluja Italiaa vastaan, mutta hävisi ratkaisevan Königgrätzin taistelun (nykyisessä Hradec Královéssa Tšekissä) Preussia vastaan heinäkuussa 1866.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Peter H. Wilson, The Holy Roman Empire, 1495–1806 (Basingstoke: Macmillan, 1999)
  2. Charles Ingrao, The Habsburg Monarchy, 1618-1815 (Cambridge: 2000) pp. 229–30.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.