Ninive

Osa artikkelisarjaa
Mesopotamia
Eufrat – Tigris Assyriologia
Imperiumit ja kaupungit Sumer Uruk Ur Eridu Kiš Lagaš Nippur Akkadin valtakunta Akkad Babylon Isin Susa Assyria Assur Ninive Dur-Šarrukin Nimrud Babylonia Kaldea Elam Amorilaiset Hurrilaiset Mitanni Kassiitit Urartu
Kronologia Sumerin kuninkaat Assyrian kuninkaat Babylonian kuninkaat
Kieli Nuolenpääkirjoitus Sumeri – Akkadi Elamiitti – Hurri
Mytologia Enūma Eliš Gilgameš – Marduk Sumerien uskonto Babylonian uskonto
Kulttuuri Taide – Kirjallisuus – Musiikki Babylonialaiset numerot Hammurabin laki

Ninive on yksi Mesopotamian vanhimmista kaupungeista ja muinaisen Assyrian pääkaupunki.

Assyrian kuningas Sanherib teki Ninivestä pääkaupunkinsa kahdeksannella vuosisadalla eaa. Hän parannutti kaupungin kastelujärjestelmää ja rakennutti ”palatsin vailla vertaa”. Se oli kooltaan 210x200 metriä. Palatsi koostui yli 80 huoneesta, joista suurin osa oli koristeltu veistoksin. Tuohon aikaan Ninive oli noin seitsemän neliökilometrin laajuinen, siellä oli 15 porttia ja 18 kanavaa toi vettä kaupunkiin.

Meedialaiset hävittivät Niniven maan tasalle vuonna 612 eaa. Jäljelle ei jäänyt edes raunioita.

Niniven kaupunkia on kaivettu esiin 1800-luvulta alkaen.

Maantiede

Antiikin Ninive sijaitsi Tigris- ja Khosr-jokien rannalla. Sen pinta-ala oli 7 neliökilometriä. Kaupungin pituus oli 12 kilometriä. Rauniot sijaitsevat nykyisen Mosulin laitamilla.

Ninive sijoittui tärkeän Välimereltä Intian valtameren rannikolle johtavan maantien varrelle, minkä kautta kulki rikkauksia ja kauppatavaraa.

Historia

Muinaisen Niniven yksinkertaistettu kartta kaupunginmuureineen ja portteineen

Niniven varhaishistoria alkaa 6 000-luvulla eaa, jolloin alueen ensimmäiset asukkaat rakensivat paikalle neoliittisen maatalouskylän. Asuttaminen ajoittuu samoihin aikoihin läheisten Hassunan ja Samarran kulttuurien kanssa, joiden katsotaan kuuluvan kupari-kivikauden ensivaiheisiin. Sittemmin kylällä oli yhteyksiä eteläiseen Mesopotamiaan, minkä voi päätellä kivisirppien ja myöhemmin keramiikan tyylistä. Vuoden 3 000 eaa tienoilla keramiikka sai sumerilaisia vaikutteita, ja akkadilaisella kaudella se lienee joutunut etelästä tulleiden vaikutteiden kohteeksi. Vaikka Ninive olikin vanha kaupunki, vielä Vanhan Assurian aikana se ei ollut kovin merkittävä kaupunki, vaan tuonaikaiset hallitsijat keskittyivät kehittämään muita keskuksia.

1930-luvulla tehtyjen kaivausten perusteella yli 80% kaupungin kukoistuksesta näyttää sijoittuneen esihistorialliselle kaudelle. Ninive mainitaan vuodesta 1800 eaa. lähtien. Niniven perustajana pidetään Mesopotamian kuningas Nimrodia. Ninive oli Ištar-jumalattaren palvonnan keskus. Niniven kaupunki oli yksi Mitannin vasalleista 14.vuosisadalla eaa. (lähde?)

Kaupungin vahva laajentuminen alkoi 800-luvulla eaa. Sanherib rakennutti kaupungista 700-luvulla eaa. todella ihmeellisen ja rakensi sinne vertaansa vailla olevan palatsinsa. Niniven kaupunginmuurissa oli 15 porttia, ja 18 kanavaa ohjasi sinne vettä ympäröiviltä kukkuloilta. Sanheribin poika Assarhaddon rakensi kaupunkiin suuren kirjaston ja määräsi vanhoja kirjoituksia kerättäväksi ja kopioitavaksi sen aarteiksi. Kaupungista onkin löydetty yli 20 000 tekstin kokoelma. Vuonna 612 eaa. Assyriaan tuskastuneet naapurikansat tuhosivat sen yhteisvoimin, vain 14 vuotta Assarhaddonin kuoleman jälkeen. Tästä tuhosta kaupunki ei enää koskaan toipunut entiselleen. Kaupungin alueella asuttiin kuitenkin vielä pitkään.

Maininnat Raamatussa

Muinainen Lähi-Itä israelilaisten näkökulmasta, Raamatussa käytetyt maiden nimet

Raamatussa Ninive mainitaan ensimmäisen kerran Ensimmäisen Mooseksen kirjan jakeessa 10:11: "Ashur lähti maasta ja rakensi Niniven." Koska ei ole selvää, tarkoittaako Ashur tässä henkilöä vai assyrialaisia kansana, on samassa luvussa mainittua Mesopotamian kuningasta Nimrodia myös pidetty Niniven perustajana.

Ninive mainitaan Raamatussa Israelin pitkäaikaisen vihollisvaltion, Assyrian, pääkaupunkina useita kertoja, etenkin Kuningasten kirjoissa ja Aikakirjoissa. Esimerkiksi jakeissa 2. Kun. 19:36 ja Jes. 37:37 se mainitaan Assyrian kukoistavana pääkaupunkina. Se mainitaan myös Joonan kirjan jakeissa 3:3 ja 4:1, joiden mukaan Joona itsekin asui siellä jonkin aikaa. Näiden kohtien mukaan kaupunki olisi ollut niin laaja, että kävelymatka sen ympäri olisi kestänyt kolme päivää, mikä merkitsisi, että Niniven ympärysmitta olisi ollut noin 100 kilometriä. Todennäköisesti tähän on kuitenkin luettu itse kaupungin ohella myös sen lähiseudun kylät. Siinä tapauksessa tämä suunnilleen pitäisikin paikkansa, mikäli rajana pidetään kaupungin läheisyydessä eri puolilla sijainneita Kouyunjikin, Nimrudin, Karamlesin ja Khorsabadin linnakkeita. Joonan kirjassa Niniveä pidettiin jumalattomana ja syntisenä kaupunkina, jonka Herra uhkasi tuomita, mutta sitä ennen hän oli lähettänyt Joonan sinne saarnaamaan, jotta niniveläiset katuisivat syntejään.

Naahumin kirja sisältää lähes yksinomaan Niniveä vastaan suunnattuja profeetallisia ennustuksia. Esimerkiksi jakeissa 1:14 ja 3:19 sen ennustetaan täydellisesti tuhoutuvan. Näin tapahtuikin, mitä myöhäisemmätkin profeetat, esimerkiksi Sefanja pitivät jumalallisena rangaistuksena Assyrian ylpeydestä.

Uudessa testamentissa Niniven katumukseen viitataan jakeissa Matt. 12:41 ja Luuk. 11:32.

Arkeologia

Osittain irakilaisten entisöimä Niniven Adadin portti ja kaupunginmuuria

Nykyisin Niniven sijainti yhdistetään kahteen kumpulöydökseen, Koyunnjihin ja Nabi Yunaniin, ja kaupungin muureihin. Vuonna 1847 nuori brittiläinen tutkija Sir Austen Henry Layard löysi rauniot. Hän löysi Sanheribin palatsin, jossa on yli 80 huonetta ja valtavat reliefit. Hän löysi myös kuuluisan Assurbanipalin kirjaston.

Nykyajan Ninive

15. lokakuuta 2005, Niniven (Ninawan) maakunta sai virallisen aseman. Alue on yksi tärkeimmistä sunniarabiprovinsseista. Väestö koostuu pääosin sunniarabeista ja etnisistä vähemmistöistä kuten kurdit ja Assyrian kristityt. Öljytuotannon keskus Mosul on Niniven (Niniwan) maakunnan pääkaupunki. Niniven maakunnalla tulee olemaan suurempi rooli Irakin politiikassa tulevaisuudessa.