Ero sivun ”Kilo (Espoo)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Espoossa suurpiirejä kutsutaan suuralueiksi. |
Varastojen tilannetta. |
||
| Rivi 39: | Rivi 39: | ||
Kilon aseman asemarakennuksena ollut iso puutalo purettiin 1980-luvun alussa. Sen tilalle tuli moniksi vuosiksi pelkkä pieni puinen koppi, kunnes uusi asema alikulkutunneleineen ja kellotorneineen valmistui 1990-luvun alussa. Asemalta lopetettiin lipunmyynti 2000-luvun alussa, jonka jälkeen asemarakennuksessa toimi kioski, joka siirrettiin Lansanpurontien toiselle puolelle pellolle ja kesällä 2010 poistettiin kokonaan. Nykyään asemalla ei ole palveluja eikä muita kiinteitä rakennuksia kuin katokset. Kilon infrastruktuurissa tapahtui merkittävä muutos 1990-luvun puolivälissä, kun radan tasoristeys lopetettiin ja liikenne ohjattiin kiertämään toiselta puolen Kilon asemaa tuolloin valmistuneen alikulkutunnelin kautta, mikä toi noin puoli kilometriä lisää matkaa radan ylittäjille.{{Lähde||28. kesäkuuta 2019|vuosi=2019}} |
Kilon aseman asemarakennuksena ollut iso puutalo purettiin 1980-luvun alussa. Sen tilalle tuli moniksi vuosiksi pelkkä pieni puinen koppi, kunnes uusi asema alikulkutunneleineen ja kellotorneineen valmistui 1990-luvun alussa. Asemalta lopetettiin lipunmyynti 2000-luvun alussa, jonka jälkeen asemarakennuksessa toimi kioski, joka siirrettiin Lansanpurontien toiselle puolelle pellolle ja kesällä 2010 poistettiin kokonaan. Nykyään asemalla ei ole palveluja eikä muita kiinteitä rakennuksia kuin katokset. Kilon infrastruktuurissa tapahtui merkittävä muutos 1990-luvun puolivälissä, kun radan tasoristeys lopetettiin ja liikenne ohjattiin kiertämään toiselta puolen Kilon asemaa tuolloin valmistuneen alikulkutunnelin kautta, mikä toi noin puoli kilometriä lisää matkaa radan ylittäjille.{{Lähde||28. kesäkuuta 2019|vuosi=2019}} |
||
Kilon länsipuolella on teollisuusalue, jonka yhteydessä on [[Keran rautatieasema|Keran asema]]. Teollisuusalueella sijaitsi vuoteen 2018 saakka esimerkiksi [[Inex]]in varasto, jonka hyvin monet pääkaupunkiseudun asukkaat tuntevat suurena työnantajana kesätyöläisille ja |
Kilon länsipuolella on teollisuusalue, jonka yhteydessä on [[Keran rautatieasema|Keran asema]]. Teollisuusalueella sijaitsi vuoteen 2018 saakka esimerkiksi [[Inex]]in varasto, jonka hyvin monet pääkaupunkiseudun asukkaat tuntevat suurena työnantajana kesätyöläisille ja vähän koulutetuille. Inexin varasto muutti Sipooseen uuteen SOKn automatisoituun logistiikkakeskukseen. Keran hallit ovat tyhjiä ja niihin tilapäisesti sijoittunut liikunta-alan toimijoita mutta ne on tarkoitus purkaa uuden Keran asuinalueen edestä.{{Lähde||28. kesäkuuta 2019|vuosi=2019}} |
||
Keran lueella oli [[AGA (yhtiö)|AGA]]n kaasutehdas, joka siirsi tehdastoimintansa 1990-luvun lopulla Riihimäelle. Kevyenliikenteenväylä Kilon asemalta Keran asemalle ja sieltä edelleen Kauniaisten asemalle valmistui 2000-vuosikymmenen puolivälissä. Leppävaaran ja Kilon aseman välissä ei ole kulkureittiä radan varrella, mutta vuonna 2007 tehtiin kunnollinen soratie Kilonpuiston koulun takana sijaitsevasta metsiköstä pellon yli Leppävaaraan. Vuonna 2009 ko. kävelytietä parannettiin entisestään asfaltoinnilla nykyisen golfkentän syrjään asti, josta tie jatkuu hiekkapolkuna/kevyen liikenteen väylänä aina Leppävaaraan asti, noin kilometri.{{Lähde||28. kesäkuuta 2019|vuosi=2019}} |
Keran lueella oli [[AGA (yhtiö)|AGA]]n kaasutehdas, joka siirsi tehdastoimintansa 1990-luvun lopulla Riihimäelle. Kevyenliikenteenväylä Kilon asemalta Keran asemalle ja sieltä edelleen Kauniaisten asemalle valmistui 2000-vuosikymmenen puolivälissä. Leppävaaran ja Kilon aseman välissä ei ole kulkureittiä radan varrella, mutta vuonna 2007 tehtiin kunnollinen soratie Kilonpuiston koulun takana sijaitsevasta metsiköstä pellon yli Leppävaaraan. Vuonna 2009 ko. kävelytietä parannettiin entisestään asfaltoinnilla nykyisen golfkentän syrjään asti, josta tie jatkuu hiekkapolkuna/kevyen liikenteen väylänä aina Leppävaaraan asti, noin kilometri.{{Lähde||28. kesäkuuta 2019|vuosi=2019}} |
||
Versio 18. toukokuuta 2020 kello 01.35
| Kilo | |
|---|---|
| Kilo | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Kilo korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Espoo |
| Suuralue | Suur-Leppävaara |
| Kaupunginosa nro | 54[1] |
| Pinta-ala | 6,1 km² [2] |
| Väkiluku | 14 667[3] |
| Osa-alueet | Kuninkainen, Nuijala |
| Postinumero(t) | 02610, 02630 |
| Lähialueet | Kauniainen, Viherlaakso, Karakallio, Leppävaara, Laajalahti, Mankkaa, Sepänkylä |
Kilo on Suur-Leppävaaran alueeseen kuuluva Espoon kaupunginosa. Kilon naapurikaupunginosia ovat Viherlaakso, Karakallio, Leppävaara, Laajalahti, Mankkaa ja Sepänkylä. Myös Kauniaisten pieni kaupunki on Kilon naapurina. Kilossa on nykyään kerrostalojakin, mutta aikaisemmin se oli vain omakotitaloalue. Alueen koulut, urheilupuiston läheisyys sekä Kilon tallit ovat houkutelleet paikalle paljon lapsiperheitä.
Kilon koulun lähiympäristössä on edelleen viljelyyn käytettäviä peltoja. Näiden peltojen keskellä on Käärmekalliona tunnettu kallioinen metsäalue, joka nousee parikymmentä metriä pellon tasolta. Kilon maaston tyypillisiä piirteitä ovat suuret korkeuden vaihtelut. Lansan osa-alue sijaitsee suuren mäen päällä, joka laskeutuu suhteellisen jyrkkänä etelään Kilon koululle sekä itään Karamalmin teollisuusalueen suuntaan. Rantarata sijaitsee matalalla, ja sen molemmin puolin ovat mäet.
Kilossa on Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen pääpoliisiasema (Kilon poliisi) ja Espoon käräjäoikeus.
Historiaa
Ensimmäiset merkinnät Kilosta löytyvät jo 1500-luvulla, esim. Kijlaby (1543), Kiloby (1544) ja Kilo (1547).[4]
Alue oli 1980-luvun alkaessa lähinnä omakotitaloaluetta, mutta tuohon aikaan alettiin rakentaa kerrostaloja kiihtyvällä tahdilla. Samoin uusia rivi- ja paritaloja rakennettiin. Tämä rakentaminen jatkui läpi 1990-luvun, mikä on muuttanut Kilon luonnetta suuresti. Entiset omakotitaloalueet ovat kuitenkin yhä jäljellä. Lansan ostoskeskus ruokakauppoineen (ensin T-Kauppa, myöhemmin Rabatti, Spar ja Alepa) avattiin vuonna 1988. Sitä ennen Lansasta oli useamman kilometrin pituinen matka lähimpään ruokakauppaan, joskin kauppa-auto kävi alueella toisinaan. Kilon aseman lähellä sijaitsi aikoinaan myös Varuboden kauppa (myöhemmin Penni), jonka toiminta lopetettiin 2000-luvun alussa. Myöhemmin kaupparakennus purettiin paikalle rakennettujen kerrostalojen tieltä. Nykyään aseman vieressä, sen pohjoispuolella, toimii Alepa. Pari sataa metriä Turuntielle päin sijaitsi myös Elanto. Myöhemmin Elannon rakennuksessa toimi Posti.
Vanhimmat Kilon rakennukset ovat vanhoja puurakenteisia villoja 1900-luvun alusta. Kilon vanhoista taloista mainittavimpia ovat Kilon kartano sekä taiteilija Albert Edelfeltin talo. Kilossa sijaitsee myös Espoon ainoa tuulimylly.[5]
Kilossa toimi Merivoimien Tutkimuslaitoksen osastoja sekä Puolustusvoimien Tiedustelukeskus vuoteen 2014 saakka, jolloin yksiköt liitettiin osaksi Puolustusvoimien tiedustelulaitosta.[6][7]
Kouluja Kilossa on kaksi. Kilon koulu (luokat 1-6) rakennettiin 1980-luvun puolivälissä. Se kävi pian ahtaaksi yhä lisääntyneen kerrostalojen rakentamisen myötä. Nykyisin Kilon koululla on jo lisärakennus, joka silloin teki Kilon koulusta Espoon suurimman koulun. Kiloon on rakennettu myöhemmin myös toinen koulu, Kilonpuiston koulu (luokat 0-9). Kilonpuiston koulussa on myös englanninkielisiä luokkia.
Rautatieasemat
Kilon aseman asemarakennuksena ollut iso puutalo purettiin 1980-luvun alussa. Sen tilalle tuli moniksi vuosiksi pelkkä pieni puinen koppi, kunnes uusi asema alikulkutunneleineen ja kellotorneineen valmistui 1990-luvun alussa. Asemalta lopetettiin lipunmyynti 2000-luvun alussa, jonka jälkeen asemarakennuksessa toimi kioski, joka siirrettiin Lansanpurontien toiselle puolelle pellolle ja kesällä 2010 poistettiin kokonaan. Nykyään asemalla ei ole palveluja eikä muita kiinteitä rakennuksia kuin katokset. Kilon infrastruktuurissa tapahtui merkittävä muutos 1990-luvun puolivälissä, kun radan tasoristeys lopetettiin ja liikenne ohjattiin kiertämään toiselta puolen Kilon asemaa tuolloin valmistuneen alikulkutunnelin kautta, mikä toi noin puoli kilometriä lisää matkaa radan ylittäjille.
Kilon länsipuolella on teollisuusalue, jonka yhteydessä on Keran asema. Teollisuusalueella sijaitsi vuoteen 2018 saakka esimerkiksi Inexin varasto, jonka hyvin monet pääkaupunkiseudun asukkaat tuntevat suurena työnantajana kesätyöläisille ja vähän koulutetuille. Inexin varasto muutti Sipooseen uuteen SOKn automatisoituun logistiikkakeskukseen. Keran hallit ovat tyhjiä ja niihin tilapäisesti sijoittunut liikunta-alan toimijoita mutta ne on tarkoitus purkaa uuden Keran asuinalueen edestä.
Keran lueella oli AGAn kaasutehdas, joka siirsi tehdastoimintansa 1990-luvun lopulla Riihimäelle. Kevyenliikenteenväylä Kilon asemalta Keran asemalle ja sieltä edelleen Kauniaisten asemalle valmistui 2000-vuosikymmenen puolivälissä. Leppävaaran ja Kilon aseman välissä ei ole kulkureittiä radan varrella, mutta vuonna 2007 tehtiin kunnollinen soratie Kilonpuiston koulun takana sijaitsevasta metsiköstä pellon yli Leppävaaraan. Vuonna 2009 ko. kävelytietä parannettiin entisestään asfaltoinnilla nykyisen golfkentän syrjään asti, josta tie jatkuu hiekkapolkuna/kevyen liikenteen väylänä aina Leppävaaraan asti, noin kilometri.
Liikenne
Kilo sijaitsee rantaradan varrella. Kilon ja Keran rautatieasemilla pysähtyvät pääkaupunkiseudun lähiliikenteen paikallisjunat E, L ja U.[8]
Bussi 206 tarjoaa yhteyden länsiosaan, bussit 114 ja 206A koko alueelle. Yöllä Kiloon pääsee bussilla 114N.
Lähteet
- ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Viitattu 23.10.2014.
- ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2013/2014 (PDF) (Sivu 2) 11.4.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ Espoon kaupunginosien nimet: nimien juuret
- ↑ https://www.lansivayla.fi/artikkeli/122452-espoon-ainoa-tuulimylly-pyorii-kilossa-katso-kuvat
- ↑ Muita yhteystietoja (Arkistoitu linkki) 28.5.2010. Puolustusvoimat. Viitattu 19.9.2016.
- ↑ Puolustusvoimien tiedustelukeskus ja Viestikoelaitos yhdistyvät Kainuun Sanomat. 16.4.2014. Viitattu 22.5.2014.
- ↑ Lähiliikenteen reittikartta 15.8.2016. VR-Yhtymä Oy. Viitattu 15.12.2016.
Aiheesta muualla
| Pohjois-Espoo |
Bodom · Kalajärvi · Lahnus · Lakisto · Luukki · Niipperi · Perusmäki · Röylä · Vanhakartano · Velskola |
|---|---|
| Suur-Espoonlahti |
Espoonlahti · Kaitaa · Latokaski · Nöykkiö · Saunalahti · Soukka · Suvisaaristo |
| Suur-Kauklahti | |
| Suur-Leppävaara |
Karakallio · Kilo · Laaksolahti · Leppävaara · Lintuvaara · Lippajärvi · Sepänkylä · Viherlaakso |
| Suur-Matinkylä | |
| Suur-Tapiola |
Haukilahti · Laajalahti · Mankkaa · Niittykumpu · Otaniemi · Pohjois-Tapiola · Tapiola · Westend |
| Vanha-Espoo |
Espoon keskus · Gumböle · Högnäs · Järvenperä · Karhusuo · Karvasmäki · Kaupunginkallio · Kolmperä · Kuurinniitty · Muurala · Nupuri · Kunnarla · Nuuksio · Siikajärvi · Vanha-Nuuksio · Ämmässuo |