Raviurheilu Suomessa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomenhevosen käyttö on Suomen raviurheilun ainutlaatuinen piirre.

Suomen raviurheilua leimaa suomenhevosen käyttö modernien lämminveristen rotujen kuten amerikanravurin ohella. Laukkaurheilun puuttuessa Suomesta kokonaan on raviurheilu Suomen tärkein hevosurheilulaji. Peitsareilla ei Suomessa kilpailla lainkaan.

Ajaminen kilpaa kirkolta kotiin oli ollut perinne jo kauan ennen kuin Suomen ensimmäinen organisoitu ravikilpailu järjestettiin vuonna 1817. Nykyaikainen kilpa-ajo alkoi 1960-luvulla, kun lämminveriset rodut saivat osallistumisluvan ja totovedonlyönti sai suosiota. Nykyisin raviurheilu on suosittu laji, ja tärkeimmissä tapahtumissa on jopa kymmeniä tuhansia katsojia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raviurheilu Suomessa alkoi tavasta ajaa kilpaa kotiin kirkossakäynnin jälkeen. Kilpa-ajo oli suosittu perinteinen hupi maanviljelijöiden keskuudessa. Ensimmäinen järjestetty kilpailu ajettiin Turussa vuonna 1817.[1][2] Vuonna 1865 aloitettiin läänien hallintokaupungeissa järjestämään valtionajoja ja 1884 järjestetettiin ensimmäinen keisarillisella asetuksella perustettu Suuri orikilpailu. Sen seuraajaksi puolestaan perustettiin Kuninkuusravit vuonna 1924. Maaseudun koneellistuessa 1900-luvulla työhevosten tarve väheni, ja myös raviurheilu alkoi taantua. 1950-luvulle tultaessa vuosittain järjestettiin vain puolet niin paljon paikallisraveja kuin lajin suosion huippukautena edellisinä vuosikymmeninä. Myös suomenhevosten määrä romahti, koska hevosilla ylipäätään ei vaikuttanut olevan sijaa modernissa yhteiskunnassa.[2]

Vuoteen 1959 asti Suomessa sai kilpailla raveissa vain suomenhevosilla. 1960-luvun alusta lähtien raveja ja totovedonlyöntiä alettiin tarjota kaupunkilaisille uutena huvittelun muotona. Uusia raviratoja rakennettiin ja vanhoja kunnostettiin, ja maahantuodut ravurirodut antoivat kilpailuihin uudenlaista tunnelmaa. Aiemmin lähinnä maanviljelijöiden harrastuksena olleesta raviurheilusta tuli ammattimaisempaa kun erityisesti juoksemaan jalostetut kevyet rodut kuten orlovravuri ja amerikanravuri ilmestyivät radoille.[3] Vuonna 1965 Suomen totovedonlyöntiä koskevia säännöksiä muutettiin siten, että pelin vaihdosta suurempi osa maksettiin voittoina. Tämä lisäsi entisestään kiinnostusta vedonlyöntiin, ja kasvava pelivaihto puolestaan mahdollisti useammat lähdöt ja korkeammat palkintosummat, mikä antoi ravurien kasvattajille uusia mahdollisuuksia ja kannustimia.[4] 1960-luvulta 1970-luvulle tultaessa ravien katsojamäärät olivat viisinkertaistuneet, ja suomenhevonen vakiinnuttti asemansa ravurina.[3]

Vuonna 1965 suomenhevoskantakirjan yleishevossuunta muutettiin ravurisuunnaksi. Vaikka suomenhevosten määrä väheni aina vuoteen 1987 asti, raviurheilun suosio käänsi rodun varsamäärät uuteen nousuun vuoden 1970 historiallisen alhaisista luvuista.[3]

Raviurheilu on nykyäänkin suosittu yleisölaji, ja Kuninkuusraveihin on 2000-luvun alussa osallistunut jopa yli 50 000 katsojaa.[5] 8 000 hevosta osallistuu kilpailuihin vuosittain ja ravilähtöjä järjestetään vuoden jokaisena päivänä joulua lukuun ottamatta. Ravit ovat Suomen toiseksi seuratuin urheilulaji jääkiekon jälkeen noin 800 000 vuosittaisella katsojalla.[6]

Lämminveriset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lämminveriravurit saivat osallistua Suomessa raveihin ensi kertaa vuonna 1960.[3] Ensimmäinen merkittävä lämminverirotu oli venäläinen orlovravuri.[7] Nopeampi risteytys venäjänravuri sai pian jalansijaa, ja myöhemmin sen tärkeä vaikute amerikanravuri. Alkuaikoina ulkomailta saatu hevosmateriaali oli alhaista tasoa, ja suomalainen lämminverikasvatus toimi tuontimaiden "roskakorina".[7] Tuontivaatimuksia kiristettiin, mutta jalostustyö oli jo ehditty alkaa huonolaatuisella hevoskannalla.[7] Noin vuosikymmenen ajan harjoitettiin risteytystä venäjän-, ranskan- ja amerikanravurirotujen välillä, kunnes 1980-luvulla puhdasveriset amerikanravurit valtasivat radat lopullisesti.

Kylmäveriset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on järjestetty erikseen suomenhevosille tarkoitettyja lähtöjä 1900-luvun keskivaiheilta lähtien, ja suomenhevosten virallisia suomenmestaruusajoja eli kuninkuusraveja on pidetty vuodesta 1924 lähtien. Raviurheilu on säilyttänyt suosionsa yleisölajina, ja 2000-luvun alussa Kuninkuusraveihin saapui yli 50 000 katsojaa.[5]

Suomenhevonen on ainoa Suomessa kasvatettava kylmäveriravurirotu.[8] Johtuen sen nopeudesta rotu ei yleensä saa osallistua muiden maiden kylmäverilähtöihin.[9] Suomen raviurheilusääntöjen suomenhevosia koskevat kohdat kattavat kuitenkin myös muut kylmäverirodut, ja ruotsalaiset ja norjalaiset kylmäveriset saavatkin osallistua suomalaisiin kylmäverilähtöihin, jos niitä ei ole erityisesti rajattu vain suomenhevosille.[8]

Nykyään noin 2 000:a suomenhevosta valmennetaan ja 3 000:a kilpailutetaan ravikäytössä. Hiljattain suomenhevosen ravikäyttö on kuitenkin vähentynyt hieman, ja kylmäverilähtöjä joudutaan peruuttamaan silloin tällöin osallistujapulan vuoksi. Raviurheilu sinänsä ei kärsi tällaisesta laskusuhdanteesta. Suomenhevosten suosion laskua voidaan selittää monilla tekijöillä. Hevosten ylläpitokulut esimerkiksi ovat Suomessa korkeat, joten aikaisemmin kilpailemaan kykenevät lämminveriset ovat taloudellisesti haluttavampia. Lämminverilähtöjen palkinnot ovat myös korkeammat, koska niissä on enemmän osallistujia ja täten enemmän osallistumismaksutuloja. Suomenhevosten kilpailuttaminen ei silti välttämättä ole vähemmän kannattavaa: rodun rakenne kestää kilpailujen rasitusta lämminverisiä paremmin ja voi siksi kilpailla kauemmin.[3] Menestys suomenhevosella saattaa myös olla helpommin saavutettavissa, koska monia suomenhevosia harjoitetaan ja kilpailutetaan lähinnä harrastuksenomaisesti, joten menestymiseen ei välttämättä tarvita täysimittaista ammattimaista paneutumista.[10]

Parhaat kylmäveriset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toistaiseksi menestynein suomenhevosravuri on ori Viesker.[11] Se voitti ravikuninkuuden viidesti peräkkäin vuosina 1996–2000 ja oli vuoden 2002 ajallaan 1:19,9a ensimmäinen suomenhevonen, joka rikkoi 1:20,0 haamurajan.[12] Lopettaessaan kilpauransa 15 vuoden iässä Viesker oli ensimmäinen miljoonan euron voittosummarajan ylittänyt hevonen Suomessa.[12]

Toistaiseksi menestynein suomenhevosravuritamma on vuonna 1988 syntynyt I.P. Sukkula. Se oli ravikuningatar vuosina 1996, 1999, ja 2000, ja sen ennätys oli 1.23,2aly.[13]

Nykyinen suomenhevosten nopeusennätys on ori Vitterin aika 1.18,5aly (laskettu kilometriä kohden, lyhyen matkan juoksu) vuodelta 2016.

Raviradat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vermon ravirata alkukesällä 2004.

Suomessa on yhteensä 43 totoraveja järjestävää ravirataa, jotka Suomen Hippos on jakanut kolmeen luokkaan. Suomen pääratana toimii Helsingin Vermo, jonka lisäksi on 19 maakuntarataa sekä 23 kesärataa. Maakuntaradat järjestävät kilpailuja pääsääntöisesti ympärivuotisesi ja kesäradat nimensä mukaisesti vain kesäkautena.

Alla lueteltujen 43 raviradan ohella Suomessa on lukuisia harjoitus- ja paikallisraviratoja, joilla ei järjestetä totoraveja.

Suomessa kilpaillaan talvisin myös ns. jääraveissa, joissa väliaikainen rata on tehty jonkin vesistön, yleensä järven jäälle. Myöskään näissä kilpailuissa ei järjestetä verdonlyöntiä, poikkeuksena maaliskuussa 2011 ensimmäistä kertaa järjestetyt Levin jääravit. [14]

Keskusravirata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkakunta Ravirata Omistaja Rakennettu Kilpailupäivien
määrä 2013
Helsinki Vermon ravirata Vermon ravirata Oy 1977 67

Maakuntaradat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkakunta Rata Omistaja Rakennettu Kilpailupäivien
määrä 2013
Forssa Pilvenmäen ravirata Forssan Seudun Hippos ry 1949 22
Joensuu Joensuun ravirata Joensuun Ravirata Oy 1974 21
Jyväskylä Killerin ravirata Keski-Suomen Ravirata Oy 1974 27
Kajaani Kajaanin ravirata Kainuun Ravirata Oy 9
Kaustinen Kaustisen ravirata Kaustisen Seudun Raviseura ry 24
Kouvola Kouvolan ravirata Valkealan Hevosystäväinseura ry 26
Kuopio Kuopion ravirata Kuopion Ravirata Oy 1980 27
Lahti Jokimaan ravirata Lahden Hevosystäväinseura ry 1981 32
Lappeenranta Lappeenrannan ravirata Lappeenrannan Ravirata Oy 1973 20
Mikkeli Mikkelin ravirata Mikkelin Ravirata Oy 1975 19
Oulu Äimäraution ravirata Pohjolan Hevosystävät ry 1908 45
Pori Porin ravirata Porin Ravit Oy 1950 28
Rovaniemi Mäntyvaaran ravirata Rovaniemen Ravirata Oy 1979 17
Seinäjoki Seinäjoen ravikeskus Etelä-Pohjanmaan Hevosjalostusliitto ry 32
Tornio Laivakankaan ravirata Länsipohjan Hevosurheilukeskus Oy 1974 8
Turku Metsämäen ravirata Turun Hippos ry 1978 28
Ylivieska Ravikeskus Keskinen Pohjanmaan Ravi Ry 12
Ylöjärvi Teivon ravirata Tampereen Ravirata Oy 1976 45

Kesäradat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkakunta Rata Omistaja Rakennettu Kilpailupäivien
määrä 2013
Alahärmä (Kauhava) Härmän ravirata Härmän Ravirata Oy 1943 1
Haapajärvi Haapajärven ravirata Haapajärven Ravi ry 1949 2
Halsua Halsuan ravirata Halsuan Hevosjalostusyhdistys 1
Hankasalmi Hankasalmen ravirata Hankasalmen Hevosystäväinseura 1
Härmä (Kauhava) Power Park ravirata Power Park Oy 2016 3
Jämsä Jämsän ravirata Jämsän Ravi ry 1946 2
Kalajoki Kalajoen ravirata Kalajoen Hevosystäväinseura ry 1967 3
Kannus Kannuksen ravirata Kannuksen Keskusravirata Oy 1
Kauhava Kauhavan ravirata Kauhavan Ravirata Oy 1948 1
Kausala (Iitti) Kausalan ravirata Iitin Hevosystäväinseura 1
Kemijärvi Kemijärven ravirata Kemijärven Ravi ry 1
Kittilä Kaukonen Kittilän Hevosjalostusyhdistys ry 1
Kokemäki Kokemäen ravirata Sataravi Oy 1947 4
Kokkola Heimarin ravirata Kokkolanseudun Hippos ry 1989 2
Kolari Kurtakko Ylläksen Ravi ry 1966 1
Lapua Lapuan ravirata Lapuan Hevosjalostusyhdistys ry 1
Lieksa Lieksan ravirata Pielisjärven Hevosystäväinseura ry 1966 4
Loviisa Loviisan ravirata Itä-Uudenmaan Oriyhdistys ry 1950 5
Maarianhamina Maarianhaminan ravirata Ålands Hästsportsförening r.f. 6
Pihtipudas Pihtiputaan ravirata Pihtiputaan Hevosystäväinseura ry 2
Riihimäki Riihimäen ravirata Riihimäen Raviseura ry 1930 6
Sodankylä Sodankylän ravirata Lapin Ravi ry 1998 1
Suonenjoki Suonenjoen ravirata Suonenjoen Hevosystäväinseura ry 2
Vieremä Vieremän ravirata Ylä-Savon Hippos ry 1965 6

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuhannen voiton klubi

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Saastamoinen (toim.), s. 68.
  2. a b Pesonen et al., s. 198.
  3. a b c d e Pesonen et al., s. 199.
  4. Pesonen et al., s. 161.
  5. a b Finnhorse Suomen Hippos ry. Viitattu 18.12.2009.
  6. Raviurheilu Viitattu 23.1.2011.
  7. a b c Korkala 1976, s. 12.
  8. a b Raviurheilusäännöt: rekisteröinti ja kilpailurekisteri Suomen Hippos. Viitattu 6.4.2011.
  9. Korkala 1976, s. 9.
  10. Pesonen et al., s. 200.
  11. Vieskerin tiedot Sukuposti.net-sukutietokannassa
  12. a b Saastamoinen (toim.), s. 232.
  13. I.P. Sukkula Sukuposti.net-sukutietokannassa
  14. Levin jääravit