Porin prikaati
Porin prikaati | |
---|---|
Porin prikaatin joukko-osastotunnus. |
|
Toiminnassa |
1626–1809 Porin rykmentti 1881–1901 Suomen 2. tarkk'ampujapataljoona 1918–1945 Porin rykmentti 1946–1957 Jalkaväkirykmentti 6 1957– Porin prikaati |
Valtio | Suomi |
Puolustushaarat | Maavoimat |
Rooli | Valmiusyhtymä |
Tukikohta |
Huovinrinne, Säkylä Niinisalo, Kankaanpää |
Kalusto | Panssaroidut miehistönkuljetusajoneuvot (XA-185, XA-203 ja XA-360) |
Motto | "Kunnia, velvollisuus, tahto" |
Värit | |
Marssi | Uudenmaan Tarkka-ampujapataljoonan kunniamarssi |
Ansiomerkit | Porilaisristi |
Komentajat | |
Nykyinen komentaja | prikaatikenraali Jami Virta |
Tunnettuja komentajia | Yrjö Keinonen, Arto Räty |
Porin prikaati (lyhenne PORPR,[1] aik. PorPr[2]) on Suomen maavoimien suurin yksittäinen joukko-osasto ja yksi maavoimien kolmesta valmiusyhtymästä.[3]
Yleistietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prikaatin joukot on sijoitettu kahdelle varuskunta-alueille Satakunnassa Säkylän Huovinrinteelle sekä Kankaanpään Niinisaloon. Varusmieskoulutuksen sekä kansainvälisen koulutuksen (SKVJ-koulutus) lisäksi prikaatin tehtäviin kuuluvat muun muassa Suomen kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin valitun henkilöstön koulutus.[1]
Yhdysvaltojen kanssa vuonna 2023 solmitun DCA-sopimuksen perusteella Yhdysvaltojen käyttöön annetaan tarvittaessa Niinisalon varuskunta-alue sekä Pohjankangas-Hämeenkangas harjoitusalueet.[4]
Kokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prikaatin organisaatioon kuuluvat asevelvollisuusasioita hoitavat aluetoimistot, Vaasan aluetoimisto Vaasassa ja Lounais-Suomen aluetoimisto Turussa.[1]
Porin prikaatille kuuluvat Pohjankankaan ampuma-alue sekä Säkylän Huovinrinteen, Hämeenkankaan, Raasin, Oripään, Piikajärven ja Maalahden harjoitusalueet.[5]
Prikaatiin kuuluu esikunta (PORPRE) sekä seuraavat joukkoyksiköt:[6]
Satakunnan jääkäripataljoona, Säkylä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Satakunnan jääkäripataljoona (SATJP) kouluttaa varusmiehiä jääkäriprikaatin sekä alueellisten joukkojen jääkäri-, tulenjohto-, tuliasema-, tiedustelu- ja panssarintorjuntatehtäviin. Lisäksi koulutetaan varusmiehiä Suomen kansainvälisten valmiusjoukkojen (SKVJ) tarpeisiin.[7]
Pohjanmaan jääkäripataljoona, Niinisalo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjanmaan jääkäripataljoona (POHMJP) antaa varusmieskoulutusta 3. jääkärikomppaniassa (3.JK), Tiedustelukomppaniassa (TIEDK) ja Lentotiedustelukomppaniassa (LNTTIEDK). Koulutetut sijoitetaan taisteluosaston jääkärikomppaniaan sekä tiedustelu- ja lentotiedustelualan eri tehtäviin sekä sotakoiranohjaajiksi.[7]
Satakunnan tykistörykmentti, Niinisalo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Satakunnan tykistörykmentti (SATTR) antaa varusmieskoulutusta 1. patterissa (1.PTRI), 2. patterissa (2.PTRI), Kranaatinheitinkomppaniassa (KRHK) sekä Raketinheitinpatterissa (RAKHPTRI). Kouluetut sijoitetaan tuliasema-, tulenjohto-, mittaus-, komentopaikka-, viesti-, ja huoltotehtäviin sekä ballistisiin sääpalvelutehtäviin.[7]
Satakunnan pioneeri- ja viestipataljoona, Säkylä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Satakunnan pioneeri- ja viestipataljoona (SATPIONVP) antaa varusmieskoulutusta Esikuntakomppaniassa (EK), Viestikomppaniassa (VK), 1. pioneerikomppaniassa (1.PIONK) ja Suojelukomppaniassa (SLUK). Koulutetut sijoitetaan esikunta-, viesti-, pioneeri-, sotilaspoliisi- ja suojeluyksiköihin.[7]
Varsinais-Suomen huoltopataljoona, Säkylä ja Niinisalo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varsinais-Suomen huoltopataljoonassa (V-SHP) on kaksi varusmieskoulutusta antavaa perusyksikköä, 1. huoltokomppania (1.HK) ja 2. huoltokomppania (2.HK). Lisäksi huoltopataljoonaan kuuluu huollon laitoksia. [7] Ne antavat koulutusta lääkintähuollossa, huoltopalvelussa, täydennys-, kunnossapito- ja kuljettajatehtävissä.[8]
Kriisinhallintakeskus, Säkylä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2008 alusta lähtien prikaatista on muodostunut kansainvälisen koulutuksen keskus. Kriisinhallintakeskus (KRIHAK) vastaa kriisinhallintaoperaatioihin lähtevän henkilöstön operaatioon valmistavasta koulutuksesta.[9] Kriisinhallintaoperaatioita johtaa kuitenkin Maavoimien esikunta.[10]
Suojelun osaamiskeskus, Säkylä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suojelun osaamiskeskus (SOK) ylläpitää valtakunnallista CBRN (Chemical, Biological, Radiological, Nuclear) valmiutta, kouluttaa palkattua henkilökuntaa suojelu- ja pelastusalan täydennyskoulutuksissa sekä toteuttaa CBRN viranomaisyhteistyötä. Se osallistuu myös alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.[11]
Prikaatin johto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiemmat komentajat ovat olleet (sotilasarvo tuolloin):
- eversti (1942) Yrjö Valkama 6.12.1944–3.7.1945
- everstiluutnantti (1942) Auno Kuiri vs. komentaja 30.4.1945–10.1.1947
- eversti (1942) Armas Pihlajamaa 28.11.1946–1.12.1952
- eversti (1944) Albert Ravila 1.12.1952–19.2.1954
- eversti (1952) Reino Reunanen 19.2.1954–30.3.1955
- eversti (1955) Ilmari Kunnas 1.4.–15.9.1955
- eversti (1955) Veikko Korttila 16.9.1955–29.4.1958
- eversti (1958) Mikko Sisto 30.4.–18.10.1958
- eversti (1958) Ville-Poju Somerkari 19.10.1958–17.12.1960
- eversti (1961) Yrjö Keinonen 18.12.1960–22.10.1963
- eversti (1963) Väinö Salmela 23.10.1963–10.12.1966
- eversti (1966) Martti Frick 11.12.1966–1.6.1968
- eversti (1962) Erkki Setälä 1.6.1968–4.4.1970
- eversti (1963) Holger Krogerus 5.4.–4.9.1970
- eversti (1970) Tauno Sutela 5.9.1970–15.1.1975
- eversti (1974) Jukka Suviniemi 16.1.1975–13.1.1978
- eversti (1978) Olli Rekola 13.1.1978–28.2.1980
- eversti (1980) Markku Salonen 29.2.1980–5.7.1984
- eversti (1982) Raimo Jokinen 6.7.1984–1.9.1988
- eversti (1988) Olli Nepponen 2.9.1988–31.12.1992
- eversti (1993) Kauko Taskila 1.1.1993–31.12.1996
- eversti (1997) Olli-Matti Multamäki 1.1.1997–31.8.2000
- eversti (2000) Arto Räty 1.9.2000–31.12.2002
- eversti (2001) Markku Aherto 1.1.2003–31.10.2005
- prikaatikenraali (2006) Markku Nikkilä 1.11.2005–30.6.2008
- eversti (2006) Eero Pyötsiä 1.7.2008–31.5.2011
- prikaatikenraali (2014) Juha Pyykönen 1.6.2011–31.8.2014[12]
- eversti (2008) Arto-Pekka Nurminen 1.9.2014–31.12.2016[12]
- prikaatikenraali (2018) Rami Saari 1.1.2017–30.6.2018
- prikaatikenraali (2019) Mika Kalliomaa 1.7.2018–30.6.2021
- prikaatikenraali (2022) Vesa Valtonen 1.7.2021[13]–31.12.2023
- prikaatikenraali (2024) Jami Virta 1.1.2024–[14]
Prikaatin esikuntapäällikköinä ovat toimineet muun muassa seuraavat upseerit:
- everstiluutnantti Taisto Mäki 1983–1988
- everstiluutnantti Jari Kytölä 2003–2005
- everstiluutnantti Mauri Koskela 2005–2006
- eversti (6.12.2007) Sakari Wallinmaa (s.1960) 1.1.2007–31.8.2008
- eversti (4.6.2009) Pekka Saariaho (s.1961) 1.9.2008–31.12.2011
- eversti (4.6.2012) Mikael Feldt (s.1965) 1.1.2012–31.10.2013
- eversti (4.6.2014) Janne Jaakkola 1.11.2013–31.5.2015
- eversti (4.6.2016) Tommi Haapala 1.6.2015–31.1.2017
- eversti (6.12.2017) Mika Holma 1.2.2017–31.12.2017
- everstiluutnantti Torsti Astren 1.1.2018–31.7.2019
- everstiluutnantti Ari-Pekka Väänänen 1.10.2019–31.7.2021
- eversti (4.6.2023) Matti Honko 1.8.2021–30.6.2023
- everstiluutnantti Jani Reijonen 1.7.–30.9.2023
- everstiluutnantti Teemu Hokkanen 1.10.2023 alkaen
Apulaiskomentajana ovat toimineet
- eversti Petri Kosonen 1.9.2014–31.7.2017
- eversti Asko Valta 1.8.2017–31.12.2019
- eversti Riku Suikkanen 1.1.2020–31.12.2022
- eversti Marko Kivelä 1.1.2023 alkaen
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Porin prikaatin perinteet ulottuvat pitkälle historiaan. Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin käskystä 16. helmikuuta 1626 perustettiin Kuninkaallinen Porin Jalkaväkirykmentti, joka on prikaatin perinneyksikkö.
Rykmentin perustamispäivää juhlitaan yhä edelleen Porin prikaatin vuosipäivänä. Porin Rykmentti nimettiin 1957 uudelleen Porin prikaatiksi. Joukko-osaston kotipaikka oli itsenäisyyden ajan ollut Turussa Heikkilän kasarmilla ja Turun kasarmilla, mutta kaupungin laajentuessa prikaatin oli siirryttävä Säkylän Huovinrinteelle, johon vuosina 1959–1966 rakennettiin uusi ja moderni varuskunta-alue.
Prikaatin koko kasvoi Puolustusvoimauudistuksen seurauksena vuonna 2015, kun Tykistöprikaatin toiminnot yhdistettiin Porin prikaatiin.[15][16]
Entiset joukkoyksiköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prikaatiin on aikaisemmin kuulunut myös oma patteristonsa, Porin Prikaatin Patteristo, joka sittemmin siirrettiin Kajaaniin ja toimii nyt Kainuun Prikaatin alaisena Kainuun Tykistörykmenttinä.[17]
Lippu ja kunniamarssi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Porin prikaatin lippu on kaksipuolinen ja -värinen. Lipun yläosan muodostaa sininen ja alaosan keltainen vaakapalkki. Prikaatin lipun etupuolella on kuvattuna Satakunnan ja kääntöpuolella tammenoksin reunustettu Varsinais-Suomen vaakuna. Lipun on alun perin suunnitellut Carolus Lindberg joukko-osaston edeltäjälle Porin Rykmentille 14. toukokuuta 1919. Se perustuu jo Ruotsin vallan aikana vuonna 1686 käyttöön otettuun Porin jalkaväkirykmentin kompanialippuun, jonka molemmin puolin oli miekkaa pitelevä Satakunnan karhu. Lippu vahvistettiin Porin prikaatin joukko-osastolipuksi 27. marraskuuta 1956.[18]
Satakunnan karhu on myös Porin prikaatin joukko-osastotunnuksen erikoismerkinnä. Tunnus vahvistettiin käyttöön 8. lokakuuta 1967.[18]
Lipputangon kaulaan on kiinnitetty vapaudenristin nauha, jossa on teksti Satakunta, Pori. Vapaudenristi myönnettiin 20. toukokuuta 1919 Porin Rykmentille kunnostautumisesta Suomen sisällissodan Satakunnan rintamalla.[18]
Porin prikaatin kunniamarssina on sen edeltäjän, Porin Rykmentin kunniamarssi. Porin Rykmentti peri kyseisen marssin aikanaan Uudenmaan Tarkk'ampujapataljoonalta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Tietoa meistä - Porin prikaati Maavoimat. Viitattu 13.12.2023.
- ↑ Sotilaslyhenteet. Arkistolaitos (Web Archive 2016).
- ↑ Satakunnan kansa: Porin prikaatista maavoimien suurin joukko-osasto Satakunnan kansa. 31.12.2014. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 27.8.2015.
- ↑ Lakka, Päivi. Toivonen, Terhi. Valta, Laura: DCA-sopimus julki: Nämä 15 aluetta Suomi avaa Yhdysvaltain joukoille – puolustusministeri: ”Kriisitilanteissa voidaan ryhtyä tositoimiin” Yle Uutiset. 14.12.2023. Viitattu 15.12.2023.
- ↑ Porin prikaatin harjoitusalueet. Maavoimat.fi (PDF).
- ↑ Tietoa meistä : Porin prikaati Puolustusvoimat. Viitattu 25.8.2021.
- ↑ a b c d e Porin prikaatin alokasinfo Maavoimat. Viitattu 13.12.2023.
- ↑ Varusmiehenä meillä - Porin prikaati Maavoimat. Viitattu 13.12.2023.
- ↑ Porin prikaatin Kriisinhallintakeskus Maavoimat. Viitattu 13.12.2023.
- ↑ Tietoa meistä Maavoimat. Viitattu 13.12.2023.
- ↑ Suojelun osaamiskeskus Maavoimat. Viitattu 13.12.2023.
- ↑ a b Porin prikaatin komentaja vaihtuu 15.8.2014. Länsi-Suomi. Viitattu 26.8.2014.
- ↑ Pukkila, Tapio: Porin prikaatin komentajaksi eversti Vesa Valtonen Yle Uutiset. 24.3.2021. Viitattu 30.6.2021.
- ↑ Porin prikaatin komentaja vaihtuu 1.1.2024 - Maavoimat. 18.12.2023. Viitattu 1.1.2024.
- ↑ Anneli Kallioniemi: Jalkaväki marssii tykkimiesten rinnalle Niinisaloon Satakunnan kansa. 3.12.2014. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 27.8.2015.
- ↑ YLE Satakunta: Tykistöprikaati yhteen Porin Prikaatin kanssa YLE. 8.2.2012. Viitattu 27.8.2015.
- ↑ Kainuun Tykistörykmentin perinteitä. Kainuun Tykistö- ja Heittimistökilta ry. 1.1.2007. Viitattu 5.11.2015
- ↑ a b c Marko Palokangas: Suomen puolustusvoimien joukko-osastoperinteet : puolustusvoimat 90 vuotta, 1918-2008, s. 164-165 doria.fi. Viitattu 12.11.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Porin prikaati (verkkosivut)
- Iskanius, Markku: Porilaisten marssi - Kuninkaan joukoista kansainväliseksi kouluttajaksi. Porin Prikaatin perinneyhdistys ry, 2016. ISBN 9789529367504
- Sutela, Tauno ja Mikkola, Antti: Kunnia, Velvollisuus, Tahto - Porin Prikaatin historia 1626-1985. Hämeenlinna: Porin Prikaatin perinneyhdistys ry, 1986. ISBN 951-99718-4-X
|