Armas Pihlajamaa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Armas Pihlajamaa (alkujaan Rönnmark, 26. syyskuuta 1896 Mikkeli – 1952) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja sodanaikainen jalkaväkirykmentin komentaja.

Pihlajamaa kävi Kadettikoulun ns. ulkopuolelta komennettujen kurssin 1922-1923. Jo aiemmin hän oli toiminut vuoden 1918 sisällissodassa joukkueenjohtajana ja osallistunut Aunuksen retkelle. Rauhan aikana hän palveli 1919-1924 Pohjanmaan jääkäripataljoonassa, 1924-1927 Polkupyöräpataljoona 3:ssa, 1927-1933 Taistelukoulussa sekä 1933-1939 Kadettikoulussa.

Talvisodan alussa Pihlajamaa toimi Sotakoulukeskuksen päällikkönä ja myöhemmin JR 37:ssa pataljoonan sekä rykmentinkomentajana. Välirauhan aikana hän komensi Pohjois-Pohjanmaan suojeluskuntapiiriä. Jatkosodan alussa hän komensi 22.3.1942 asti JR 54:ää. Joukot oli koottu Kemin ja Tornion alueelta. Jatkosodan alussa joukot osallistuivat Sallan suunnan taisteluihin. Joukot lähtivät hyökkäykseen Kuusamon Liikasenvaarasta ensimmäinen heinäkuuta 1941, myös pääosa 6. divisioonan joukoista, johon JR 54 kuului. 17.8.1942 alkaen hän komensi JR 5:ä rykmentin kotiuttamiseen asti 14.11.1944.

Sodan jälkeen Pihlajamaa toimi Kemin Sotilaspiirin päällikkönä. JR 6:n komentajana hän oli vuodesta 1948 kuolemaansa 1952 asti.

Ylennykset: vänrikki 24.9.1919, luutnantti ?, kapteeni 6.12.1924, majuri 16.5.1928, everstiluutnantti 9.11.1940, eversti 14.8.1942.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raunio Ari & Kilin, Juri: Jatkosodan torjuntataisteluja 1942-1944. Karttakeskus, 2013, 2. painos, s. 188. ISBN 978-951-593-070-5.