Jalkaväkirykmentti 25 (jatkosota)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jalkaväkirykmentti 25 (jatkosota)
Toiminnassa 1941 - 1944
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Maavoimat
Aselajit Jalkaväki
Lempinimi Piikkirykmentti

Jatkosodan Jalkaväkirykmentti 25 (JR 25) oli jatkosodan rykmentti, joka oli koottu Kymenlaakson reserviläisistä. Rykmenttiä kutsuttiin Piikkirykmentiksi vanhan kappalemitan, piikin, mukaan, joka tarkoittaa 25 kappaletta.

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rykmentti perustettiin Kymenlaaksossa 18. kesäkuuta 1941 pääosin Anjalan, Sippolan, Iitin, Jaalan ja Valkealan miehistä.

Komentaja(t)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rykmentin komentajaksi tuli everstiluutnantti Ilmari Pallari, joka joutui väistymään 20. kesäkuuta 1944 komentajan tehtävistä, kun hän joutui 4. divisioonan komentajan Pietari Autin hampaisiin. Seuraajakseen hän sai Jalkaväkirykmentti 5:n pataljoonan komentajan Auno Kuirin, joka ei nauttinut Piikissä miesten suosiota.

Rykmentin taistelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rykmentti taisteli jatkosodan alussa Nuijamaalta Viipuriin ja oli purkamassa Sommeen suurmottia. Rykmentti siirrettiin Itä-Karjalaan, jossa se koki kovia verisissä Villavaaran taisteluissa. Piikkirykmentti jatkoi etenemistä aina Karhumäkeen ja sieltä Hiisjärvelle koviin taisteluihin. JR 25 oli asemasodan ajan asemissa Seesjärven ja Maaselän alueella. Kesäkuussa Piikkirykmentti oli matkalla Syvärille, kun suurhyökkäys Kannaksella alkoi ja rykmentti vietiin Kannakselle. Pataljoonat purettiin Kämärällä 16. kesäkuuta 1944, josta marssien siirtyivät Kaukjärvi-Mikkeljärvi kannakselle. Rykmentti koki siellä kovia jääden mottiin, josta pitkin metsiä miehet vaelsivat uusiin asemiin Talin maastoon. Taistelut jatkuivat Tali-Karisalmi-Ihantala alueella sodan loppuun asti. Rykmentti kotiutettiin 4. marraskuuta 1944 mennessä Kymenlaaksossa.

Sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan jälkeen miehet kokoontuivat rykmentin perustamispäivänä 18. kesäkuuta Kouvolassa. Tilaisuuteen kuului mm.seppeleen laskut ja ohimarssi, jonka otti vastaan aina kuolemaansa asti eversti Ilmari Pallari. Myöhemmin ohimarssi on jäänyt ja tilaisuudessa vain seppeleen laskut mm. Pallarin haudalla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eino Ojala: JR 25 sotaveteraanit kertovat 1941-1944 taisteluista. (omakustanne), 2000. ISBN 952-91-3016-3.
  • Tauno Porkka: Piikin tie: (1941-1944). Piikkirykmentin historiatoimikunta, 1974. ISBN 951-99044-5-X.
  • Pertti Kilkki: "Muistakaa, heille kallis on maa..." : Piikkirykmentti Kannaksella 1944. 2. painos. Otava, 1998. ISBN 951-1-15645-4.