Mauri Koskela
| Mauri Koskela | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. syyskuuta 1960 Lappajärvi |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Ammatti | kunnanjohtaja |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusvuodet | 1980–2015 |
| Komentajuudet |
Puolustusvoimien kansainvälinen keskus 2007–2009 Jääkäriprikaati 2009–2012 |
| Sotilasarvo | prikaatikenraali |
| Kunniamerkit | SVR K |
Mauri Tapani Koskela[1] (s. 19. syyskuuta 1960 Lappajärvi)[2] on suomalainen prikaatikenraali (evp). Sotilasuransa jälkeen hän on toiminut Enontekiön kunnanjohtajana ja Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajana.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koskela kävi Kadettikoulun 1980–1983 ja Sotakorkeakoulun 1993–1995. Hän toimi opetusupseerina Kymen jääkäripataljoonassa 1983–1985 sekä linjan johtajana Reserviupseerikoulussa 1985–1987. Seinäjoen sotilaspiirissä hän työskenteli toimistoupseerina ja toimistopäällikkönä 1987–1993 sekä Vaasan sotilasläänissä osastopäällikkönä ja esikuntapäällikkönä 1995–2000. Porin prikaatissa hän toimi Satakunnan jääkäripataljoonan komentajana 2000–2003 ja esikuntapäällikkönä 2005–2007. Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen apulaisjohtajana Koskela oli 2003–2005 ja johtajana 2007–2009 vastaten keskuksen siirrosta Niinisalosta Tuusulaan ja kriisinhallintaoperaatioiden johtovastuun siirrosta Puolustusvoimien kansainväliseltä keskukselta Porin prikaatille. Vuonna 2009 hänet määrättiin Jääkäriprikaatin komentajaksi, josta Koskela siirtyi Maavoimien henkilöstöpäälliköksi 2012.
Kansainvälisissä tehtävissä Koskela on toiminut Lähi-idässä, Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa. Hän toimi mm. UNMIL-operaation sotilaskomponentin esikuntapäällikkönä Liberiassa 2013–2014[3] ja UNDOF-operaation apulaiskomentajana[1] Lähi-idässä 2016-2018. Koskela oli ensimmäinen suomalaisen osaston vanhin Afganistanissa 2002, jossa hän toimi myös ISAF-operaation siviili-sotilasyhteistyöosaston päällikkönä. Koskela oli mukana perustamassa Suomen ensimmäisiä EU:n taisteluosastoja sekä Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamiskeskusta yhdessä CMC-Finlandin kanssa.
Reserviin Koskela siirtyi vuoden 2015 alusta, jonka jälkeen hän on toiminut mm. Enontekiön kunnanjohtajana 2015–2016.[4] Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajana hän aloitti 2018.[2] Vuonna 2020 Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä tasavallan presidentti myönsi Koskelalle Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkin.[5]
Koskela tuomittiin syyskuussa 2023 Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa raiskauksesta ja ampuma-aserikoksesta vuodeksi ja 11 kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen. Oikeuden antaman julkisen selosteen mukaan Koskela sitoi uhrinsa sänkyyn solmioilla, löi piiskalla, kuristi kaulasta ja oli häneen sukupuoliyhteydessä.[6][7]
Ylennykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1980 vänrikki
- 1983 luutnantti
- 1985 yliluutnantti
- 1990 kapteeni
- 1994 majuri
- 2000 everstiluutnantti
- 2006 eversti
- 2013 prikaatikenraali [8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Prikaatikenraali Mauri Koskela UNDOF-operaation apulaiskomentajaksi 24.5.2016. Valtioneuvosto. Viitattu 23.12.2021.
- ↑ a b Mauri Koskela teki pitkän uran rauhanturvaajana – Suomalaisten rauhallisuus saa maailmalla kiitosta: ”Kun muut jo ampuvat, suomalainen vielä keskustelee” Seura.fi. 12.10.2018. Viitattu 23.12.2021.
- ↑ Kehityslehti.fi − Kriisinhallinnan konkari totuttelee rauhan aikaan (17.3.2015) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ylönen, Jorma: Mauri Koskela jättää Enontekiön Kuntalehti. 18.1.2016. Viitattu 9.7.2020.
- ↑ Ritarikuntien kunniamerkkejä KRIHA-veteraaneille 4.6.2020. Rauhanturvaajaliitto. Viitattu 23.12.2021.
- ↑ Evp. prikaatikenraali Mauri Koskela sitoi uhrin sänkyyn kravateilla ja raiskasi – Lähes 2 vuotta vankeutta www.iltalehti.fi. Viitattu 5.9.2023.
- ↑ Törkeästä raiskauksesta syytetty kenraali Mauri Koskela lausui oikeudessa synkän kommentin www.iltalehti.fi. Viitattu 22.8.2023.
- ↑ Puolustusministeriö: Mauri Koskelasta kenraali ja YK:n UNMIL-operaation esikuntapäällikkö (15.11.2013)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Korpela, Juho: Prikaatikenraalista käsivarren johtajaksi. Ruotuväki, 15.10.2015.