Peloponnesos
| Peloponnesos | |
|---|---|
| Πελοπόννησος | |
 Peloponnesoksen niemimaa satelliittikuvassa. |
|
.svg) |
|
| Sijainti | |
| Pinta-ala | 21 439 km² |
| Korkein kohta | Taÿ́getos, 2 407 m |
| Valtio | |
| Valtio |
 Kreikka |
| Alueet |
Peloponnesos Länsi-Kreikka (osa) Attika (Troizinía-Méthana) |
| Väestö | |
| Väkiluku | noin 1 054 000 |
| Suurin kaupunki | Patras |
| Asutuskeskukset | Kalamáta, Trípoli, Kórinthos |
Peloponnesos (kreik. Πελοπόννησος, Pelopónnisos) on niemimaa Etelä-Kreikassa. Se on Balkanin niemimaan ja Manner-Kreikan eteläisin osa, ja vain kapea Korintin kannas yhdistää sen muuhun mantereeseen ja Keski-Kreikkaan.[1] Peloponnesos on Kreikan suurin niemimaa ja sen pinta-ala on 21 439 neliökilometriä.[2] Niemimaan yhteenlaskettu väkiluku on noin 1 054 000 (vuonna 2011).[3]
Peloponnesoksen nimi tarkoittaa "Pelopsin saarta", mikä liittyy kreikkalaisen mytologian kertomuksiin alueen myyttisestä historiasta.[4]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luonnonmaantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Peloponnesoksen saarenkaltaisen niemimaan itäpuolella sijaitsee Egeanmeri, länsipuolella Joonianmeri ja pohjoispuolella Joonianmerestä erkaneva Korintinlahti, joka erottaa niemimaan muusta Manner-Kreikasta. Koillispuolella sijaitsee Saroninlahti. Peloponnesoksen eteläosassa on kolme laajaa niemimaata, jotka ovat lännestä itään Messenian niemimaa, Mánin niemimaa sekä Maléan niemimaa. Niiden väliin jäävät Messenianlahti ja Lakonianlahti. Mánin niemimaan eteläisin kärki ja samalla Peloponnesoksen ja koko Manner-Kreikan eteläisin kohta tunnetaan nimellä Taínaro. Peloponnesoksen koillisosassa on Argoliin niemimaa ja sen eteläpuolella Argoliinlahti. Itärannikolla sijaitsee myös Epídavros Limirán lahti, länsirannikolla Kyparissiakóslahti ja luoteisrannikolla Korintinlahden suulla Patraksenlahti.
Korintin kannas yhdistää Peloponnesoksen Manner-Kreikkaan niemimaan koillisosassa. Kannaksen poikki johtaa Korintin kanava. Ennen vuonna 2004 avattua Akhaiasta mantereelle johtavaa Ríon–Antírrion siltaa oli Peloponnesokselta mahdollista päästä maitse muualle Manner-Kreikkaan vain Korintin kannaksen kautta.[2]
Peloponnesos on vuoristoista aluetta, ja kalkkikivikallioiset vuoret hallitsevat erityisesti sen keskiosia.[1] Niemimaan korkeimmat vuoret ovat Taÿ́getos (2 407 m), Kyllíni (Zíreia, 2 376 m) ja Aroánia (Chelmós, 2 355 m).[5] Vuorten välissä on suuria laaksoja ja rannikoilla laajempia tasankoalueita.[1][2] Niemimaan pisimmät joet ovat Alfeiós, Evrótas ja Pineiós. Peloponnesoksen ilmasto on itäosassa kuiva, länsiosassa sateisempi, ja keskiosan vuoristoalueilla viileä ja talvella kylmä.[6]
Peloponnesoksen koillisrannikolla sijaitsevat monet Argo-Saronisten saarten saarista, kuten Póros, Hydra, Spétses ja Dokós, sekä niihin läheisesti liittyvä tuliperäinen Méthanan niemi. Maléan niemimaan edustalla niemimaan etelärannikolla sijaitsevat Jooniansaariin kuuluva Kytheran saari sekä Elafónisos. Länsirannikon edustalla hieman kauempana sijaitsee Zákynthos. Myös aivan niemimaan rannikolla Zákynthoksen ja Kytheran välisellä alueella sijaitsee pienempiä Jooniansaariin luettavia saaria.
Hallinto ja kaupungit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Peloponnesos koostuu seitsemästä maakunnasta (nykyisestä alueyksiköstä), Akhaia, Arkadia, Argolis, Elis, Korinthia, Lakonia ja Messenia, jotka ovat kaikki peräisin jo antiikin ajalta. Ylemmällä tasolla niemimaan alue on jaettu nykyisin kolmen alueen kesken: suurin osa siitä kuuluu Peloponnesoksen alueeseen, luoteisosa Länsi-Kreikan alueeseen ja pieni koillisosa eli Troizinía-Méthanan kunta Attikan alueeseen.
Peloponnesoksen niemimaan suurimmat kaupungit ovat Patras (168 034 asukasta vuonna 2011), Kalamáta (54 100), Trípoli (30 866), Kórinthos (30 176), Pýrgos (24 359), Árgos (22 209), Aígio (20 422), Amaliáda (16 763), Spárti (16 239) ja Náfplio (14 203).[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esihistoria ja antiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peloponnesos on asutettu viimeistään keskisellä paleoliittisella kaudella noin 100 000 eaa.[6] Vanhimpia merkkejä asutuksesta on Fránchthin luola, jossa on asuttu noin ajalla 20000–3000 eaa. Kreikkalaisen perinteen mukaan alueen varhaisia asukkaita olivat niin kutsut pelasgit. Ensimmäiset kreikkalaiset asukkaat, niin kutsutut akhaijit, tulivat alueelle noin 2000 eaa.[6][7]
Pronssikaudella Peloponnesos oli noin 1600–1100 eaa. vallinneen mykeneläisen kulttuurin ydinaluetta. Siellä sijaitsivat monet merkittävimmistä mykeneläisistä keskuksista, kuten koko kulttuurille nimensä antanut Mykene sekä Argos, Tiryns ja Pylos. Pronssikaudelle sijoittuvassa kreikkalaisessa mytologiassa niemimaalle nimensä antanutta Pelopsia pidettiin niemimaan yhdistäjänä ja monien näitä valtakuntia hallinneiden kuninkaiden esi-isänä. Doorilaiset saapuivat niemimaalle noin 1200 eaa. Mykeneläinen kulttuuri kukistui joko valloituksen seurauksena tai osaksi myös esimerkiksi luonnonkatastrofien, ylikansoituksen tai sisäisten levottomuuksien vuoksi.[1][4][6]
Antiikin ajalla, jolloin Peloponnesos oli pääasiassa doorilaista aluetta, niemimaan merkittävimpiä keskuksia olivat muun muassa Sparta, Argos, Korintti ja Messene sekä Elis, joka järjesti Olympian kisat. Vielä Homeros käytti koko niemimaasta Argoksen nimeä. Nimi Peloponnesos esiintyy ensimmäisen kerran Homeerisessa hymnissä Apollonille ja osoittaa, että niemimaata pidettiin tuolloin saarena. Niemimaan muotoa verrattiin usein plataaninlehteen.[7] Alueen kaupunkivaltiot olivat usein keskenään sodassa. Peloponnesolaiset perustivat siirtokuntia erityisesti niin kutsutun Suur-Kreikan alueelle Italiaan ja Sisiliaan. Peloponnesoksen merkittäviä kulttipaikkoja olivat Olympian lisäksi muun muassa Epidauroksen Asklepieion, Heraion, Isthmia, Nemea ja Bassai sekä Athene Alean temppeli.[1][4][7]
Korintti oli merkittävä kauppamahti suotuisan sijaintinsa ansiosta. Persialaissodissa 400-luvun eaa. alussa erityisesti Spartan vahvalla armeijalla oli suuri merkitys Kreikan puolustuksessa. 400-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla käyty peloponnesolaissota sai nimensä siitä, että ateenalaisesta näkökulmasta sota käytiin peloponnesolaisia, ennen kaikkea spartalaisia vastaan. Peloponnesolaisliitto oli sodassa Spartan johtama liitto Ateenan johtamaa Deloksen meriliittoa vastaan. Korintin sodassa 300-luvulla eaa. osa niemimaan kaupunkivaltioista liittoutui Ateenan ja Theban kanssa Spartaa vastaan.[1][4] Vuonna 371/370 eaa. alueen valtakeskukseksi perustettiin Megalopolis, jonka kukoistuskausi jäi kuitenkin lyhyeksi.
Vuonna 338 eaa. Peloponnesoksen kaupungit päätyivät Makedonian vallan alle. Ne muodostivat Akhaian liiton, joka liittoutui 100-luvulla Rooman valtakunnan kanssa Makedoniaa vastaan, ja päätyivät Rooman vallan alle. Roomalaiset tuhosivat Korintin vuonna 146 eaa. Rooman vallan aikana Peloponnesos oli osa Achaean provinssia. Merkittäviä kaupunkeja olivat uudelleen rakennetun Korintin ohella muun muassa Patrai, Gytheion ja Mothone (Methone).[1]
Ensimmäisellä vuosisadalla jaa. Peloponnesoksesta ja ennen kaikkea Korintista ja Patraista tuli merkittäviä varhaiskristillisiä keskuksia. 200–400-luvuilla jaa. niemimaa kärsi barbaarien hyökkäyksistä ja kansainvaelluksista.[4]
Keskiajalta nykyaikaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskiajalla niemimaa tunnettiin nimellä Morea (Μωρέας tai Μωριάς), mikä on johdettu alueella kasvaneista mulperipuista (mouriá). Bysantin vallan aikana alueen keskus oli Mystras. Frankit valloittivat niemimaan 1200-luvulla[6] ja siitä tuli osa Akhaian ruhtinaskuntaa. Myöhäisbysanttilaisella kaudella 1300–1400-luvuilla niemimaa muodosti Bysantin kruununperillisen hallitseman Morean despotaatin. Osmanit valtasivat niemimaan vuosina 1446–1460. Venetsialaiset pitivät valtaa suurella osalla aluetta vuosina 1687–1715.[6][4]
Vuonna 1821 Peloponnesos toimi Kreikan vapaustaistelun syntypaikkana. Monet merkittävistä taisteluista käytiin niemimaalla, ja se muodosti itsenäistyneen Kreikan ydinalueen sen alkuvaiheessa eräiden saarten ja Keski-Kreikan osien ohella. Turkkilaisvalta päättyi niemimaan länsirannikolla käytyyn Navarinon taisteluun vuonna 1827.[6][4][8] Niemimaan itärannikolla sijaitseva Náfplio toimi Kreikan ensimmäisenä pääkaupunkina vuosina 1830–1834.
1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa niemimaan väestö väheni huomattavasti erityisesti sisämaassa. Rannikko- ja satamakaupungit, kuten Patras, Kórinthos ja Kalamáta, ovat menestyneet.[8] Monilla alueilla on kehitetty turismia sekä historiallisten nähtävyyksien että muun muassa rantalomailun ja talviurheilun ympärille. Alueella on ollut suuret maanjäristykset vuosina 1981, 1986 ja 1995.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Peloponnese Ancient History Encyclopedia. Viitattu 30.5.2016.
- ↑ a b c Geography of Peloponnese Greeka.com. Viitattu 30.5.2016.
- ↑ a b Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi) (Laskettu yhteen eri hallintoalueiden väkiluvut niemimaan alueelta.)
- ↑ a b c d e f g Peloponnese History Greeka.com. Viitattu 30.5.2016.
- ↑ Greece mountains and peaks Peakery. Viitattu 30.5.2016.
- ↑ a b c d e f g Peloponnese Visit Greece. Viitattu 30.5.2016.
- ↑ a b c Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Peloponnesos”, Antiikin käsikirja, s. 413–414. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c Greece: The Peloponnese Rough Guides. Arkistoitu 26.5.2016. Viitattu 30.5.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Peloponnesos Wikimedia Commonsissa
